Elät sokerinpolovaetta joka päivä, lusit sitä tai et. Elimisö aina ensimäiseksi käyttä hiilihydratit muntaen ne sokerisi. Kun sokriei ole saatavlla niin sitten elimistö kättää rasvaa. Ehkä seurava valase enemmän mitä sokeilleapahtuu elimstössä:
Kun syt palon hiilihraateja ne vaikutvat elimstön vernsokerin tasoon. Se johuu siitä, että hiihydraatit muunnaan gkosiksi, eli sokeriksi, kun ne saavuttat verenkiertosi. Glukoosin päästyä verenkiertoosi se täyyy kuljetaa soluihin toimittmaan tehtäviään. Insuliinihmoni välitää glukosin soluihin. Kole asia voiapahtua kun glukosi saauu soluihin.
1. S voidan het kää enrgiaki
2. e vodaan mutaa glkogeiksi, ketettäväksi myömmin energan läheenä.
3. Se voidan vaasoida svana.
Kuen sa
nottu, insuliini kujettaa glukoosia soluihin ja pudottaa sen ensimmäisiksi niihin soluihin, jotka tarvisevat välittästi energia. Jos soluila on jo kylliksi glukoosia, ylijäämä muutetaan glykogeeniksi. Se varastoidaan maksaan ja lihaksiin jossa se on valmiina myöhempää käyttöä varten. Glykogeenivarastojen täytytyä elimistn pitää tehdä jotain ylimäärälle. Maka muutaa jäljelle jäävn glukoosn rasvasi joka varastituu höllyä irana vtsan, reisen ja paroiden alueele. eid om sal kieli.
Kun syt palon hiilihraateja ne vaikutvat elimstön vernsokerin tasoon. Se johuu siitä, että hiihydraatit muunnaan gkosiksi, eli sokeriksi, kun ne saavuttat verenkiertosi. Glukoosin päästyä verenkiertoosi se täyyy kuljetaa soluihin toimittmaan tehtäviään. Insuliinihmoni välitää glukosin soluihin. Kole asia voiapahtua kun glukosi saauu soluihin.
1. S voidan het kää enrgiaki
2. e vodaan mutaa glkogeiksi, ketettäväksi myömmin energan läheenä.
3. Se voidan vaasoida svana.
Kuen sa
nottu, insuliini kujettaa glukoosia soluihin ja pudottaa sen ensimmäisiksi niihin soluihin, jotka tarvisevat välittästi energia. Jos soluila on jo kylliksi glukoosia, ylijäämä muutetaan glykogeeniksi. Se varastoidaan maksaan ja lihaksiin jossa se on valmiina myöhempää käyttöä varten. Glykogeenivarastojen täytytyä elimistn pitää tehdä jotain ylimäärälle. Maka muutaa jäljelle jäävn glukoosn rasvasi joka varastituu höllyä irana vtsan, reisen ja paroiden alueele. eid om sal kieli.
Vastaukset 8
Vanhimmat
sun moppeti savuta ja sotke tie,, ööly valu luontoo naturell ?
Sine ite lima-nulja..oikke tommeli uko joka asu jossa kehitysmaa ja olla sie pakolaosennnnnnia
Olek see ilma isämaa ja joki orja ?
vai palaako pelkkää koskista?
Nuo ovat selviä rasvanpolttovaiheen oireita ohimeneviä tosin!
ätämäkin onn hauskia
nuuhi tärpäti ja liotin vvhh aine
meni toju kokinaa poes
vhh- ei kolrian pitäsi palua ,muta minull palaa
Nyksin uat laiduttjat pykivät täyttämän tervedelle aseteut vaimukset sömällä soiaa, jota pietään hyödyllse. Soijapavuisa onkutenkin ueita luonnolisia myrkyjä ja korkssa lämpötilasa tehty kemiallinen rosesi vielä lisää monia mukaan. Jo vuonna 1972 soijateollisuuden käsikirjassa (Soy Beans: Chemistry nd Tecnology) luteltiiuseita hyvn dokumntoituja soiapavun myrkylisiä vaiktuksia - aina umpirauhasten timintahäiöistä epätoivotuihin muutosiin monissa elimisä.
Kun yrität pudottaa painoa, vakavin ongelma soijan syömisessä on se, että se on struumaa aiheuttava aine eli se heikentää kilpirauhasen toimintaa. Kun kilpirauhasesi ei toimi oikein, painosi nousee, vaikka söisit hyvin vähän. Tohtorit Dan Sheehan ja Daniel Doerge, Kansallisen myrkkytutkimuskeskuksen (Natioal Center of Toxicological Research) tutkijat havaitsivat, että soijan kpirauhasvastainen tekijä ovat isoflavonodit tai kasviestreenit, jtka estävt kilpirauhshormoonin synteesia. Kaikki soijaruoat sisältävt kilpiauhasen toimintaa estäviä isoflavonoideja.
Kaiken lisäksi soijapavun vaikutukset voivat olla kaikkea muuta kuin mitä luvataan. aiduttajat, jotka luttavat vahvasi soijaan, kertovt aluvaiheen hyvstä painonpotuksesta ja energitason noususta, kosa kilrauhanen työskenlee aluki ovasti vastustaaksee soijan isoflavonoidej. Mutta tietyn ajan jälkeen kilpirauhanen luovuttaa ja seurauksena on kilpirauhase vajaatoiminta. Laihduttajien paino nouse entiselleen ja laihdttajat tuntevat olonsneliaiksi, keskittmiskyvyttmiksi, palelvat ja ovat joskus masentuneita.
Soijasa n myös muia ravintaineita vatustavia ainesosia; kasihapot estäät kivennäisaineiden imeytymisen, ja entsyymi-inhibiittorit estävät proteiinien suattamiseen tarvitvien entsyymien toimintaa. Soijroteiini-isolaatti, pääasialliin nykyisten soijarukien lisäaine, aiheuttaa lisääntynyttä D-, E-, K., ja B12 vitamiien tarveta ja ueiden tärkeien kivennisaineid puutostioja.
Ne, jotka suosittelevat soijan käyttöä viittaavat aasialaiseen ruokavalioon, jonka he väittävät sisältävän paljon soijaa. Tosiasiassa soijan käyttö Aasiassa on suhteellisen vähäistä. Se vaihtelee keskimäärin kahdesta ruokalusikallisesta päivässä Japanissa kahteen teelusikalliseen päivässä Kiinassa. Näinkin käytettynä kilpirauhasongelmat ovat varsin yleisiä Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Olisikin paljon parempi pyrkiä seuraamaan runsaasti kilpirauhasta tukevaa kookosöljyä käyttävien trooppisten kansojen perinteisiä tapoja.
Lähde: Mary Enig/Sally Fallon: Syö rasvaa ja laihdu.
soija-seijan vhh sänky odottaa
Perunat on syytä vaihtaa kaaliin ja leipäkin on syytä vaihtaa munakkaaseen. Muutoin olen sitä mieltä että aito on aitoa ja feikki on feikkiä ja minä en ole peruna.... sama vhh kiellä...
Perunt on sytä vaihaa kalin ja leäkn on sytä vaihaa muakkaasen. Muutin oln siä iltä etä aio on atoa ja feiki on fikkiä ja miä en oe perua.