Olen kerran jäänyt kiinni pettämisestä "rysän päältä" eli mieheni sattui kuulemaan kun puhuin puhelimessa (siinä vaiheessa jo entisen) salarakkaan kanssa. Päätimme kuitenkin jatkaa avioliittoamme, mutta minä en ottanut opikseni. Viime keväänä mieheni löysi puhelimestani tallennetun viestin, joka minun oli ollut tarkoitus poistaa, mut näppivirheen takia tallensin, enkä huomannut sitä itse. Valehtelin, että en edes muista kelle olin sen lähettänyt, et varmaan kännissä jollekin. Tämäkin salasuhde loppui heti tämän jälkeen.
Tiedän, että itse olen ongelmani aiheuttanut, mutta nyt alkaa olla vaikeaa elää miehen vahtimisen alla. Jos hän soittaa ja puhelimeni on varattu, minun pitää kertoa, kenen kanssa olin puhelimessa ja mitä asiaa. Tekstarit yleensä poistan puhelimestani saman tien, hän kyselee, miksi ne pitää poistaa, jos kyse on vain viesteistä naiskavereille. Poistan siksi, että mielestäni minulla pitää olla oikeus viestitellä ystävieni kanssa, ilman, että mieheni tietää joka ikistä asiaa, mistä puhumme. Hän lukee minulle saapuneet viestit, jos vaan ehtii puhelimeni luo ennen minua.
Moni on sanonut minulle, että hänellä ei ole mitään oikeutta lukea viestejäni tai puhelutietojani, mutta jos kieltäisin, hän sanoisi, että voihan hän ne katsoa, jos ei ole mitään salattavaa. Periaatteessa näin kyllä, mutta nyt asia alkaa vaivata minua. Hän epäilee jopa väärään numeroon tulleita soittoja tai tekstareita tai puhelinmyyjiä, sanoo, et oliko pakko lopettaa puhelu äkkiä, kun hän onkin kotona.
Meillä molemmilla on vuorotyö ja olen paljon yksin kotona. Mieheni soittelee vähän väliä töistä ja jos puhelin on varattu tai en vastaa ja soitan myöhemmin takas, heti kuulee äänestä että taas hän epäilee.
Olen itse hölmöilylläni aiheuttanut tilanteeni, mutta onko mieheni mahdollista koskaan päästä yli petoksistani? Millä saan hänet vakuutettua, että se on taaksejäänyttä elämää? Parisuhdeterapiaan emme kumpikaan halua, jos ehdotan, hän kysyy, onko minulla jotain ongelmia kun sinne haluan. Minä vastaan, että ongelma on vahtiminen ja hän sanoo taas että miksi vahtiminen haittaa, jos ei ole salattavaa. Avioerokaan ei houkuta, onhan hän noin niin kun periaatteessa antanut mulle anteeksi.
Tiedän, moralistit, että minun olis pitänyt ajatella näitä asioita jo ennen kun se vieras mies upotti kalunsa minuun.
Tiedän, että itse olen ongelmani aiheuttanut, mutta nyt alkaa olla vaikeaa elää miehen vahtimisen alla. Jos hän soittaa ja puhelimeni on varattu, minun pitää kertoa, kenen kanssa olin puhelimessa ja mitä asiaa. Tekstarit yleensä poistan puhelimestani saman tien, hän kyselee, miksi ne pitää poistaa, jos kyse on vain viesteistä naiskavereille. Poistan siksi, että mielestäni minulla pitää olla oikeus viestitellä ystävieni kanssa, ilman, että mieheni tietää joka ikistä asiaa, mistä puhumme. Hän lukee minulle saapuneet viestit, jos vaan ehtii puhelimeni luo ennen minua.
Moni on sanonut minulle, että hänellä ei ole mitään oikeutta lukea viestejäni tai puhelutietojani, mutta jos kieltäisin, hän sanoisi, että voihan hän ne katsoa, jos ei ole mitään salattavaa. Periaatteessa näin kyllä, mutta nyt asia alkaa vaivata minua. Hän epäilee jopa väärään numeroon tulleita soittoja tai tekstareita tai puhelinmyyjiä, sanoo, et oliko pakko lopettaa puhelu äkkiä, kun hän onkin kotona.
Meillä molemmilla on vuorotyö ja olen paljon yksin kotona. Mieheni soittelee vähän väliä töistä ja jos puhelin on varattu tai en vastaa ja soitan myöhemmin takas, heti kuulee äänestä että taas hän epäilee.
Olen itse hölmöilylläni aiheuttanut tilanteeni, mutta onko mieheni mahdollista koskaan päästä yli petoksistani? Millä saan hänet vakuutettua, että se on taaksejäänyttä elämää? Parisuhdeterapiaan emme kumpikaan halua, jos ehdotan, hän kysyy, onko minulla jotain ongelmia kun sinne haluan. Minä vastaan, että ongelma on vahtiminen ja hän sanoo taas että miksi vahtiminen haittaa, jos ei ole salattavaa. Avioerokaan ei houkuta, onhan hän noin niin kun periaatteessa antanut mulle anteeksi.
Tiedän, moralistit, että minun olis pitänyt ajatella näitä asioita jo ennen kun se vieras mies upotti kalunsa minuun.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Mikset antaisi miehesi mennä, kun olet hänelle selvästi väärä nainen? Käytät häntä hyväksesi ja kyselet keinoja huijaamiseen.
Lähde kävelemään, jos ei kiinnosta. Se joka haluaa jatkaa avioliittoaan, hyväksyy myös sen, ettei se luottamus palaudu ehkä koskaan. Kestä tai häivy, siinä sulle vaihtoehdot.
miehesi vahtii jo toisen panemaa naista? Pilallahan se liha on joka tapauksessa?
Menetetyn luottamuksen palautuminen on erittäin vaikeaa. Ainoa, joka voi sen palauttaa on miehesi. Ja se palautus onnistuu silloin, kun hän ei sinusta välitä juurikaan. Eli on yksi hailea missä päin seikkailet tai mitä sinulle kuuluu.
Jos kestät kymmenisen vuotta liittoasi, voi olla että asia hautautuu unohduksen alle. Aina joskus se sieltä kuitenkin pilkistää.
Pettäjä vain harvoin ennakkoon ymmärtää kuinka paljon hän pirstaloi. Jälkikäteen tajuaa että leikit maksoivat...
Toivottavasti maistui kulli hyvälle. Otitko ees mällit kasvoille?
Et saa mitenkään miestäsi vakuutettua YHTÄKKIÄ ilmenneestä uskollisuudestasi. Luottamus menee kerrasta. Vaikka miehesi haluaisi asian unohtaa ja anteeksi antaa, niin se ei tapahdu. Ehkä 10-20 vuoden päästä?? Jos olet läpäissyt kaikki hänen testit ja kyttäykset. Jaksatko sitä niin kauan? Jaksaako hän sitä niin kauan? Ero lienee ainoa mahdollisuus teillä kummallakin saada rauha.
15 vuotta yritin unohtaa ja anteeksi antaa.
terapiaa ehdotat? Sanoit, että vahtiminen. Se on ongelma, mutta se juontaa juurensa sinun uskottomuudesta eli
teillä on ongelma, mielestäni ja paras keino olisi tosiaankin marssia terapiaan ja siellä joudut puhumaan asiat halki.
Jos rakastat miestäsi, niin kärsivällisesti kyllä ymmärrät ja kestät miehesi kyttäämisen. Sinua ei todellakaan haittaa vaikka miehesi lukee viestejäsi, eikö se ole pientä siihen verratuna mitä teit? Jätä viestit puhelimeesi ja anna miehen ne lukea, kyllä h än rauhoittuu, kun huomaa, ettei niissä ole mitään. Sen sijaan, että poistelet viestejä, niin osoittaa kyllä sen katsottuna petetyn näkökulmasta, että on salattavaa. Petetty epäilee kaikkea, kuule postinkantajasta alkaen!
Ajattele itseäsi hänen tilalleen. Miten itse toimisit?
Epäilen myös sitä, että miehesi olisi sinulle anteeksi antanut. Se kestää vuosia, kuule ihan oikeasti. Minulla on mennyt nyt melkein kaksi vuotta ja vieläkään en ole kokonaan pystynyt anteeksi antamaan.
Jos et kestä tilannetta, ole ystävällinen miehellesi ja pyydä eroa. Se, että valitat miehesi kyttäämisestä täällä, osoittaa kyllä sen, että et taida vieläkään ymmärtää, mitä olet tehnyt miehellesi.
Suosittelen terapiaa moelmmille, lämpimästi.
vaan vaimon huoruus.
Edellisestä huoraamisesta ei ole edes vuottakaan, joten ei ole mikään ihme että mies vahtii. Jos minä jossain hetkellisessä mielenhäiriössä antaisin vaimolle uskottomuuden anteeksi (jota en kyllä siis ikinä tekisi), lähtisin siitä että ainakaan vuoteen tai kahteen vaimolla ei ole ainuttakaan kontrolloimatonta kontaktia yhtään mihinkään suuntaan.
Vaimo voisi sen joko hyväksyä, tai sitten ei, jolloin edessä olisi ero. :enelläkään ei ole velvollisuutta olla avioliitossa, jonka ehdot eivät ole tyydyttävät ja se koskee myös sitä osapuolta, joka haluaa ulottaa kontrollia puolisoonsa.
En kyllä ymmärrä miestä joka antaa kaksi uskottomuutta anteeksi. Minä en voisi antaa ainuttakaan, mutta toisesta kärystä tulisi kyllä Skupoli-luokan seuraamukset.
Harva kestää sitä, että häntä vahditaan. Ei ole mitään merkitystä sillä, mitä toinen on tehnyt. Vahtiminen ei todellakaan paranna suhdetta, josta jo aikaisemmin on ollut tarve lähteä pettämään. Joitakin kertoja olen ollut suhteessa, joissa olen havainnut, että minua on alettu vahtia ja syystäkin tosin. Se suhde on ollut samantien entinen ja olen alkanut valmistella asioita niin, että pääsen nopeasti suhteesta ulos. Vahtiminen myös lisää uhmamieltä, ja halu pettää nousee entistä suuremmaksi.
"Joitakin kertoja olen ollut suhteessa, joissa olen havainnut, että minua on alettu vahtia ja syystäkin tosin. Se suhde on ollut samantien entinen ja olen alkanut valmistella asioita niin, että pääsen nopeasti suhteesta ulos."
Tuohan on vahtijan kannalta ihan hyvä lopputulos. Jos se epäluotettava ihminen ei suostu alistumaan yksiavioiseen suhteeseen, on parempi että suhde saadaan poikki mahdollisimman nopeasti. Nimittäin semmoinen ihminen joka ei suostu sekuntiakaan vahdittavaksi ja haluaa säilyttää "sinkku-yksityisyytensä", ei kyllä ajattele muutenkaan kumppaninsa tunteita, joten jossain vaiheessa kulli luikahtaa jokatapauksessa väärään paikkaan.
Siksi minä suosittelen semmosita ekstra-mustasukkaista toimintaa kaikille, jotka ovat joutuneet petetyiksi tai ovat vaarassa joutua petetyiksi. Jos vastapuoli ei edes halua alistua kontrolliin, suhde loppuu nopeasti. Henkilö joka ei edes itse mokattuaan halua alistua, on sellainen joka hyvässäkin suhteessa tilaisuuden tullen pettää -> suhteen loppuminen kertoo vain siitä että homma olisi kosahtanut ennemmin tai myöhemmin, joten parempi saada suhde heti lopullisesti telakalle, eikä herätä kasakan nauruun vasta viiden vuoden kuluttua.
Yleensä nämä vahtijatyypit eivät päästä helpolla lähtemään. Jos toista ei saa pidettyä muuten kuin vahtimalla, niin mitä mieltä siinä koko suhteessa silloin on? Suhde jossa toista pitää vahtia, on ahdistava kumpaisellekin.
Kiinni pitämisestä ei ole kysymys, vaan kusetuksesta ja suuresta sellaisesta, ja siinä kuviossa se uhri on petetty
Perkele, jos petturi haluaa jäädä, niin silloin on kestettävä petetyn kyttääminen ja vittuilut hymy naamalla.
Jos petturia se ahdistaa, niin sitten vaan lähtee suhteesta, ei ahdista enään.
Kyttääminen ei vahvista parisuhdetta, oli vika kenessä tahansa. Vahtiminen aiheuttaa sen, että petturi, joka on pettänyt aikaisemmin siksi, että on monista syistä johtuen tarvinnut sivusuhteensa, alkaa vahtimisen seurauksena pettämään pettämisen vuoksi. Siitä muodostuu peli. Tällaiset kyttääjät eivät päästä yleensä helpolla toista lähtemään. He voivat sanoa, että mene vain, mutta oikeasti ei päästä ilman kovia painostuksia jäämiseen. Määrätty luonne on sellainen, että ei ole ymmärtänyt sitä, että kaikki parisuhteessa perustuu vapaaehtoisuuteen. Pakolla saatu uskollisuus on arvoton.
Eipä vahtija meinannut millään päästä irti. Kyyläsi perässä monta vuotta. Pitemmät suhteeni olen osannut valita tai ne ovat jatkuneet juuri siksi, että minua ei ole vahdittu. Tietenkin on tilanteita kuten lapset, taloudellinen tilanne jne., että ei pääse ulos suhteesta ja joutuu odottamaan sopivaa hetkeä, ja se on kamalaa aikaa kaikille. Käryn jälkeen petetyn pitäisi yrittää olla niin hyvä, että petturi voisi tyytyä yksiavioiseen elämään. Jos suhteessa toinen joudutaan alistamaan yksiavioisuuteen, on se mennyt jo siinä vaiheessa metsään. Mielestäni myös se, että joku vahtii toista ihmistä on tosi alentavaa sille vahtijalle. Tietenkin silloin vahtiminen on hyvä konsti, jos tahtoo kostaa. Jos tahtoo jatkaa suhdetta, ainut järkevä vaihtoehto on antaa toiselle täydellinen vapaus.
on kostaa. Silloin huomaa, ettei se vieraissakäyminen nyt niin ihmeellistä ole kuin puhutaan.
Kaksi käryä, joista toinen tämän vuoden puolella.
Ei mitenkään mahdollista, ei onnistu kuin vuosien kuluessa. Kannattaisi suosiolla opetella olemaan mahdollisimman läpinäkyvä esimerkiksi noiden viestien kanssa, muuten ei tule mitään.
Yritä ymmärtää että ei se mies sinua kyttää ilkeyttää, vaan siksi että sinuun _ei_ voi luottaa.
"Minä vastaan, että ongelma on vahtiminen ja hän sanoo taas että miksi vahtiminen haittaa, jos ei ole salattavaa. Avioerokaan ei houkuta, onhan hän noin niin kun periaatteessa antanut mulle anteeksi."
Kyllä se nyt vaan on niin, että jos haluat avioliittoa jatkaa niin ei auta kuin alistua vahtimiseen. Sitten ajan kanssa se kyllä jäänee pois, mikäli olet oikeasti oppinut jotakin. Mutta sitä en usko, koska jos joku tapahtuu kerran, se ei välttämättä tapahdu toista kertaa, mutta jos se tapahtuu toisen kerran, se tapahtuu varmasti kolmannenkin.
Joten sinun itsesi on myös asia kestettävä ja mietittävä. On perin suuriarvoista mieheltäsi, että hän yleensäkään edes millään tavoin sinua sietää. Sanoisin sinua täysin epäkelvoksi ihmiseksi.
Ei petturi ole välttämättä epäkelpo. Petetty ei vain ole ollut tarpeeksi hyvä puoliso, ja petturi on joutunut etsimään toisesta suhteesta kaipaamaansa huomiota ja tunteita, joita ykkönen ei kykene antamaan. Toisekseen jokainen ihminen on vapaa tekemään ihan mitä tahtoo. Jos toinen on esim. uskollinen pakon alla toisen määräyksiä totellen, niin mitä iloa siitä on kenellekkään? Parisuhde voi olla oikeasti onnellinen vain vapaudessa.
ei tuosta enään mitään tule.
Käryn jälkeen petetyllä on kaikki valtit. Valtasuhde parisuhteessa on muuttunut. Varmaan moni petetty jää suhteeseen vahtimaan juuri tästä syystä. Petetty voi koko loppuelämänsä kostaa ja sivaltaa petturia aina kun vähänkin harmittaa ja petturi on alakynnessä. Petetty kokee myös oikeudekseen puuttua toisen yksityisyyteen ja hänestä on oikeutettua, että hän saa vahtia petturia ja lukea tämän tekstarit. Vankilassa vankien posti sensuroidaan mutta vapaudessa elävillä on oikeus omaan yksityisyyteen, vaikka onkin parisuhteessa ja vaikka onkin pettänyt vartijaansa. Tällaisesta kuviosta helposti muodostuu peli, josta kumpikaan ei kykene lähtemään pois, ja suhteesta tulee parisuhteen irvikuva.
Ja mistähän kaikki sai alkunsa? Niin, pettämisestä. Niin makaa kuin petaa jne.
Ja petettyä on turha syyttää, sanaisen arkkunsa voi aukaista ennenkuin alkaa pettämään, tai jättää toinen jos näkee ettei homma suju.
Ei tipu sympatiaa täältä pettäjälle.
kannanotoistanne. Näitä olet huora ja erotkaa -kommentteja osasin odottaakin. Saako mies helpommin pettämisen anteeksi vaimoltaan ja muilta ihmisiltä?
Ero ei ole mielekäs vaihtoehto, on meillä hyviäkin yhteisiä hetkiä.
On totta, mitä olette kommentoineet, että vahtiminen johtaa helposti uuteen pettämiseen. On käynyt mielessä, että mitä sitten vaikka jatkaisinkin hölmöilyjäni, kun kuitenkaan ei uskota että olen viimeinkin tullut järkiini. Mieheni on varmaan loppuikänsä epäluuloinen, mutta koska hän on päättänyt jatkaa avioliittoa kanssani, eikö sen pitäisi tarkoittaa sitä, että jatketaan puhtaalta pöydältä? Miten saisin hänet ymmärtämään, että kyttääminen vaan ajaa meitä erilleen? Miten voisin sanoa, että älä soittele koko ajan? Se oli kiva kommentti, että vankienkaan kirjeitä ei avata vaikka hän olisi pettänyt vartijaansa.
Itse petettynä sanon, että en osaa kuvitella suurempaa yksityisyyden loukkausta kun että parisuhteeseeni päästetään kolmas henkilö. Miehesi on varmaan ihan mielettömän järkyttynyt ja ahdistunut ja yrittää poistaa tuota ahdistustaan vahtimalla. Minusta olet sen hänelle velkaa että jonkun kohtuullisen ajan näytät hänelle kaikki viestit, olet tavoitettavissa kun hän soittaa jne. Joka kerta kun hän vahtii, niin todistat hänelle että mitään hämärää ei ole tekeillä ja olet kaiken luottamuksen arvoinen ja todella välität vain hänestä. Uskon, että vahtiminen vähentyy, kun jaksat todistaa luotettavuutesi yhä uudelleen. Ja jos ei vähenny, niin ehkä on syytä hakea apua yhdessä tai jopa erota. Ei teidän kummankaan kuulu kärsiä loputtomiin. Miehesi mielestä varmaan "salailusi" taas ajaa teitä erilleen.
"Mieheni on varmaan loppuikänsä epäluuloinen, mutta koska hän on päättänyt jatkaa avioliittoa kanssani, eikö sen pitäisi tarkoittaa sitä, että jatketaan puhtaalta pöydältä? Miten saisin hänet ymmärtämään, että kyttääminen vaan ajaa meitä erilleen?"
Se ei nimenomaan tarkoita sitä, että te jatkaisitte puhtaalta pöydältä. Miten sinä voit olla niin naivi
(vai pitäisikö sanoa naiva), että luulet teidän avioliiton jatkuvan niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Sinä olet huorannut (sukupuolella ei ole asian kanssa mitään tekemistä); sinä olet pettänyt puolisosi luottamuksen, syyllinen olet sinä eikä kukaan muu.
Sinä olet se, jonka on ansaittava vuosien mittaan miehesi luottamus; sinä eikä kukaan muu.
Eikä sen luottamuksen palautuminen tapahdu niin, että sinä jatkat salailujasi; vaan siten, että sinä
pelaat jatkossa täysin avoimin kortein ilman mitään salailuja.
Vaikka miehesi olisikin antanut sinulle anteeksi, ei se tarkoita sitä, että hän olisi unohtanut. Sinun tekosi tulevat kalvamaan häntä vielä vuosien ajan, mahdollisesti koko loppuelämän.
Kenties; jos pystyt osoittamaan miehellesi olevasi hänen luottamuksensa arvoinen; hän uskaltaa ruveta luottamaan sinuun jo viiden tai kymmenen vuoden kuluttua.
Kirjoitustesi perusteella en kuitenkaan oikein jaksa uskoa, että sinussa on naista osoittamaan miehellesi olevasi luottamuksen arvoinen. Kuulostat siltä, että sinua ohjailee pillu enemmän kuin aivot.
"On totta, mitä olette kommentoineet, että vahtiminen johtaa helposti uuteen pettämiseen. On käynyt mielessä, että mitä sitten vaikka jatkaisinkin hölmöilyjäni, kun kuitenkaan ei uskota että olen viimeinkin tullut järkiini. "
Eli siis et ole oppinut mitään.
Entä muutaman vuoden päästä kun teillä on vaikkapa riitaa? Petätkö silloinkin, kostoksi, mies kun oli niin tyhmä, ettei tajunnut antaa periksi.
Ihan turha sinun on nillittää siitä että mies kyttää, kyttäähän se kun olet kaksi kertaa pettänyt. Oletko oikeasti sitä mieltä että miehen pitäisi tuosta vain antaa anteeksi ja unohtaa koko juttu? Ei se nyt ihan noin helposti käy, kyllä se vie aikansa. Jos pystyisit edes vuoden verran sinnittelemään ilman vierasta kullia niin aivan varmasti mieskin alkaa siitä rentoutumaan ja pikkuhiljaa luottamaan. Se kyttää kun ei luota ja ei tässä nyt oikeasti mikään muu auta, kuin lusia tuomio loppuun sekä pyrkiä olemaan mahdollisimman avoin.
Mutta enpä usko että se onnistuu, tuolla mentaliteetilla varustettu ihminen ei pääse piirteistään eroon. Petät ennemmin tai myöhemmin, se on varma etkä petä siksi, että mies kyttää vaan siksi, että sinä olet sinä. Kyllä se riita, kriisi tms. joku vastaava hyvä syy sieltä vielä putkahtaa.
Miehen pitäisi muuttua paremmaksi, ettei enää tarvitseisi häntä pettää. Silloin olisi kyttäyskin aiheeton.
Jos petetyn puuhat jatkuu entiseen malliin, niin ilman muuta pettäminenkin jatkuu.
Sitä sopii juuri petetyn miettiä että mistä kaikki sai alkunsa.
Hän kokee oikeudekseen nyt vahtia sinua. Se ei vähene vaan lisääntyy. Sillä hän saa koko ajan lisää valtaa suhteessanne. Hänellä on aina tämä valttikortti joka riidassa niin kauan kuin olette yhdessä. Hän saa nyt tehdä mitä vain, ja sinä et saisi sanoa mistään. Olin samantapaisessa tilanteessa kerran, joskin petetty oli niin ylpeä luonteeltaan, että ei vahtinut minua eikä alentuisi ikinä ketään vahtimaan, mutta joka riidassa otti esiin pettämisen voittaakseen riidan ja tehdäkseen oman tahtonsa mukaan. Tietenkin se ajan kanssa ajoi minut uudelleen pettämään.
perimmäinen syy. Mistä näitä paskanjauhajia riittää?
Perimmäinen syy on monesti petetyssä. Hän ei ole ollut riittävä ja ja hän on jyrännyt petturia niin että petturi on lähtenyt pettämään ja hakemaan elämäänsä sitä, mitä ei kotoa saa. Kun sitten käry tulee, saa tämä kotijyrä valtaa mellastaa miten tahtoo rajattomasti. Täällä joku petetty kirjoitti aikaisemmissa keskusteluissa, että käryn jälkeen hänellä on OIKEUS vahtia miestä ja vittuilla hänelle. Se kertoo mielestäni petettyjen luonnekuvasta paljon ja siitä, miksi alunperin petturi on lähtenyt petoksen tielle.
Philin ohjelmassa käsiteltiin uskottomuutta. Ohjelmassa petetty käyttäytyi juuri noin, että kyttäsi miehen menot, puhelimen, vittuili yms. Phil sanoi naiselle, että moinen toiminta on lopetettava heti. Annettava pettäjälle mahdollisuus näyttää, että muuttuu ja haluaa muuttua. Eli se kyttääminen ja mellastus vain pahentaa asiaa. Olen perimmäisten syiden kanssa samalla linjalla asiasta. Kokemusta on. Petin ja siitä sain kuulla koko ajan, aamusta iltaan, jokaisen asian yhteydessä. Minulle saneltiin ehtoja, kun petit nyt toimit näin. Yhteydenpito ystäviinikin olisi pitänyt lopettaa. Kertoi todellakin petetyn luonnekuvasta kaiken.
Dr Phil on myös sanonut pettäjille: Ne joilla ei ole mitään salattavaa, eivät salaa mitään.
Kyttäys johtuu luottamuksen menettämisestä ja siitä, että pettäjän salaileva käytös jatkuu edelleen. Pettäjä ei halua pelata avoimin kortein ja haluaa lakaista kaiken maton alle. Minusta pettäjän tulisi ottaa ensimmäinen askel luottamuksen rakentamisen, sillä pettäjä on tämän tilanteen käytöksellään aiheuttanut. Sitten voisi myös petetty vastavuoroisesti lopettaa kyttäyksen.
En pidä siitä, että petettyä syyllistetään. Pettäminen on aina ja vain pettäjän oma valinta. Muitakin vaihtoehtoja on kuten ongelmista puhuminen tai sitten vaikka eroaminen, jos asioiden tila ei miellytä. Pettäminen on heikon ja itsekkään ihmisen vaihtoehto, joka ottaa sen minkä haluaa toisista ihmisistä välittämättä.
Pettämiseen ei löydy yhtäkään oikeutettua syytä!! Osoititpa oman tyhmyytesi. Etkö yhtään ihmettele, miksi mies ei eroa, no et tietenkään, silloinhan älyäisit että et ole tarpeeksi, et riitäisi... oma luonnevikasi on elää harhassa, valheessa ja petoksessa! Kuvitella tietäväsi avioparin välisestä elämästä jotain, muuta kuin omat satuilusi ja miehen selitykset, että pääsisi helpoimmiten pukille. Pitäähän sun pelastaa mies jyräpuolisolta ja antaa miehelle kaikki mitä ei kotoa saa, "olla riittävä". Totuus on aivan muuta, selittele kuule ihan itsellesi, ota lusikka kauniisti käteesi ja yritä edes ajatella!! JOS puolisoilla on oikeasti halua jatkaa pettäämisen jälkeen, pettäjän pitää ottaa vastuu pettämisestä kokonaan.
Jännä lukea kommentteja, joissa koko viestiketjua ei ole jaksettu kahlata läpi. Jossain vaiheessa ketjua sukupuoleni on vaihtunut naisesta mieheksi. Olen nainen, olen naimisissa miehen kanssa ja olen pettänyt miestäni miehen kanssa.
Kiitos ymmärtämyksestä, mitä olette minulle osoittaneet. Muutama kirjoittaja on syyllistänyt petettyä, mutta vaikka ongelmia on ollut, itse olen alun perin tehnyt päätöksen lähteä vieraan mukaan. Nyt yritän pysyä vahvana ja kiltisti kotona ja korjata, mitä korjattavissa on.
Mitä salailuun tulee, mielestäni minulla on oikeus viestitellä ja soitella naispuolisten kavereideni kanssa, ilman, että mieheni tietää joka ikistä asiaa. Esim. hyvällä ystävälläni on ero meneillään ja miehemme myös ovat kavereita keskenään, heidän asioitaan en tahdo ystäväni kanssa mieheni kuullen puhua tai säästää viestejä, joissa hän puhuu epäonnistuneesta liitostaan. Onko se liiallista salailua?
Eilen työvuoroni loppui kymmeneltä, mutta pääsin lähtemään myöhässä ja olin kotona 22.35. Mies oli kuin myrskyn merkki kun kysyi missä viivyin. Tänä aamuna minun piti todistaa hänelle, että olin todellakin työpaikalla koko ajan. Pahalle tuntu.
Miksi petetty roikkuu petturissa, jos ei luota tähän ja käryjä jo ollut vaikka kuinka monta? Ja jos yhteiselämä on vahtimista ja vittuilua. Mitä mieltä sellaisessa elämässä on? Jos on jo moneen kertaan todistettu, että petetty ei ole riittävä?
Miehellesi tulee noista naisystäväsi kanssa käymästäsi viestittelystä helposti mieleen, että juonitte yhdessä häntä vastaan, tai puhutte hänestä keskenänne negatiiviseen sävyyn.
Hänelle saattaa myös tulla tunne, että ystävättäresi provosoi sinua myös eroamaan.
Kyllä avoimmuus, on nyt kova sana.
Nyt on kuitenkin näyttötaakka sinulla, joten kannattaa selvästi osoittaa katumusta ja ehkä vähän liioitellustikin. Sekä osoittaa rakkauttaan ja läheisyyttä miehellesi, koska sitä hän luultavasti tässä tapauksessa odottaa.
Luottamus on ansaittava kovalla työllä ja vaatii uhrauksia, jos se on kerran menetetty.
Tiukka oikeuksistaan kiinnipitäminen, ei ole paras keino saada luottamusta takaisin, valitettavasti.
luottamusta? Toimii........kunnes sinä taas sen petät. Olet jo näyttänyt, ettet ole luottamuksen arvoinen. Turhaan syyllistät miestäsi, miksi et voi myöntää, että olet KAIKEN
sen epäilyn ansainnut ja itse sen myös käytökselläsi tilannut.
Ilman muuta sinulla on oikeus soitella ja lähetellä viestejä kavereiden kesken, mutta sinun on saatava mies vakuuttumaan, että todellakin pidät yhteyttä vain kavereitteisi kanssa. Jos haluat puhua miehesi kuulematta, kerro hänelle ihan rauhallisesti että haluat puhua tämän ja tämän kaverin kanssa rauhassa että menet viereiseen huoneeseen puhumaan hänen kanssaan. Älä vaan katoa jonnekin puhumaan ja sitten vielä poista puhelutietoja puhelimesta. Se saa ahdistuksen nousemaan ja epäilyt heräämään. Samoin jos olet tulossa myöhässä kotiin niin soita miehellesi ja kerro että olet myöhässä. Tee kaikki avoimesti ja kerro kenen kanssa olet puhunut tai ketä olet tavannut. Ei sinun keskustelun yksityiskohtia tarvitse kertoa.
Kuulostaa siltä, että miehesi on syvän ahdistuksen vallassa ja toimii siksi noin kummallisesti ja loukkaavastikin. Ehkä hänkin tajuaa sisimmissään, että hänen toimintansa ei ole järkevää, mutta kun ahdistuksen syöveri iskee, niin logiikka ajatuksista ja toiminnasta katoaa. Kun ihminen on pahasti petetty ja hänelle on valehdeltu, niin jotenkin siinä alkaa tuntumaan, että kaikki on valetta että mikään ei ole todellista.
Uskon, että miehesi rauhoittuu kun toimit kaikissa asioissa avoimesti. Nyt hän on ahdistunut ja pelkää, että häntä nöyryytetään uudelleen. Kyllä hän jonain päivänä tajuaa, että hän ei kyttäämisellä pysty estämään pettämistä.
mutta, kyttäämisellä ei yritetä estää pettämistä, halutaan vain tietää! Aivan varmasti pettäjä on vapaa lähtemään, mutta petetyn on saatava tietää jatkuuko suhde käryn jälkeen vai ei, voidakseen hallita omaa elämäänsä. Petyllä on oikeus tietää totuus, missä mennään, kun on yhdessä kuitenkin päätetty jatkaa ja hänelle on luvattu lopettaa ulkopuolinen suhde. Se on totta, että kyttääminen ei estä, eikä tee kummallekaan osapuolelle hyvää. Petetyn pitää päättää yrittää luottaa, jos haluaa jatkaa puolisonsa kanssa. Joskus se on myös puhdasta todisteiden etsimistä, kun ei ole petettynä vielä päättänyt haluaako jatkaa, kokemusta on..
Olet ihan oikeassa. Olen itse petetty ja kyttääjä. Kyttäämisestä olen yrittänyt päästää irti, sillä se väsyttää ja myrkyttää elämäni. Enkä kuitenkaan pysty kaikkea kyttäämään, niin että periaatteessa voisi pettää minun kyttäämisestä huolimatta. Sitäpaitsi monesta pettäjästä tulee varovaisempi ja huolellisempi kuin ennen, niin että kyttääminen ei välttämättä tuo tulosta. Olen tullut siihen tulokseen, että jos tulee jotain epäilyttävää tulee sattumalta ilmi tai minulle tulee taas se tunne että jotain hämärää on tekeillä, niin sitten häpeilemättä ratsaan ihan kaiken. Siihen asti jätän mieheni puhelimen tms. rauhaan ja keskityn omaan itseeni. Tosin täytyy kyllä myöntää että vaikeaa se on. Enkä pysty vielä luottamaan mieheeni. Antaa ajan kulua ja tilanteen rauhoittua. Aika näyttää onko mieheni lupaustensa veroinen.
Petettynä pidän tota tuntemusta ihan ykkösenä, olen jättänyt kyttäämiset ja tein selväksi että ennen kuin mies ehtii kissa sanomaan olen lähtenyt ja järjestänyt elämäni uudelleen mikäli minulle tulee tunne, että jotain on meneillään. En todellakaan odottele, uskon vain omaan tuntemukseen. Selittelyjä en kuuntele, enkä mitään muutakaan.
Opettelua se onkin pitkän aikaa, mutta helpotat omaa oloasi, jos et kyttää. Alkuun oli suuri kiusaus ratsata, mutta ei enää. Miehestäni on tullut avoimempi ja täytyy myötää, että tekee kaikensa, jotta luottamus palautuisi. Haluaa näyttää olevansa luottamuksen arvoinen, mutta myös tiedostaa, että en ole itsestäänselvyys! Niin, se kyttääminen lisää ahdistustasi ja tuo epäämärräistä pahaa oloa, ajatukset rakentavat kaikesta mörköjä. Oikein paljon voimia! Asioilla on tapana järjestyä!
Kyttääminen tekee petturille kakkostapaamiset vaikeammaksi ja saattaapa joku tapaaminen siitä syystä jäädä väliinkin. Siinä mielessä kyttääminen kannattaa. Mies ei pääse kakkosen luo ihan niin usein kuin tahtoisi. Jos petturi on tyhmempi kuin kyttääjä ja luonteeltaan alistuva, voi kakkonen pikku hiljaa jäädä kuvioista kyttäämisen ansiosta. Jos taas petturi on älykkäämpi kuin kyttääjä, niin temput muuttuu ovelammiksi ja kyttääjä ei saa selville miehen kuvioita vaikka kuinka yrittäisi.
ketju läpi ennenkun kommentoitte. Sanoin jo aikaisemmin olevani nainen. Mieheni ei tietääkseni ole pettänyt minua ja minä en häntä kyttää.
Mistä minä sen tietäisin? Itse olisin antanut nyrkkiä naamaan ja monoa persuksille jo ensimmäisestä pettämisestä.
"Miksi petetty roikkuu petturissa, jos ei luota tähän ja käryjä jo ollut vaikka kuinka monta"
Ilmeisesti AP:n miehellä on jokin mielenhäiriö kun haluaa olla lutkan kanssa, mutta koska AP haluaa jatkaa hänen kanssaan ja kyselee täällä siihen vinkkejä, niin ei auta muuta kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja lipikoida oma soppansa.
että sinuun ei luoteta, eikä tulla luottamaan pitkiin aikoihin.
Jos haluat rakentaa luottamuksen niin pelaat avoimilla korteilla eli toimit siten, ettei tapahdu mitään sellaista mikä horjuttaisi luottamusta.
Opettele nyt vain elämään sen kanssa, että pitkät salaiset puhelut ystävättärelle eivät tämmöiseen kuvioon kuulu ihan vaan sen takia, ettei miehesi koskaan voi tietää onko siellä langan toisessa päässä Timo vai Tiina. Olet itse aiheuttanut tilanteen, jossa jokaista luottamuksellista kontaktia epäillään salarakkaaksi, olet vielä kärynnytkin siitä.
Minua niin naurattaa täällä esiintyvä puheenparsi, ettei kyttäämällä pettämistä estetä.
No ei estetäkään, mutta sillä voidaan estää parisuhteen jatkuminen, kun petetty tietää että onkin petetty.
Esimerkiksi itse en olisi koskaan saanut tietää, ellen olisi "hakkeroinut" vaimon sähköpostia, jonka jälkeen heitinkin lutkan heti pihalle. Työssäkäyvänä olisin muuten maksellut taivaanrannan maalarin opintomenoja ties kuinka kauan jos en olisi älynnyt vähän tonkia.
Itse jättäisin sinunlaisesi naisen välittömästi. En tajua kuka tuonlaista naista haluaa? Mitä ihmettä miehesi näkee sinussa? Ainakaan sisäisesti sinussa ei ole mitään kiinnostavaa, korkeintaan luotaan työntävää.
Hyi helkutti.
PS: Panisin sinua kyllä, kun vaikutat niin helpolta.