Olen ollut sinkku jo jonkin aikaa ja etsin miestä pysyvään parisuhteeseen. Olen etsinyt miestä baarista ja nettideittailun kautta. Baarista ei tunnu löytyvän miestä mikä johtuu varmaan osittain siitä, että olen yleensä bilettämässä kaveriporukassa, jossa on myös miehiä, joten baarissa olevat muut miehet varmaan luulevat minua varatuksi eivätkä lähesty.
Netin kautta tapaamani miehet ovat olleet lähinnä omituisia. On ollut yksi masentuneelta vaikuttanut, yksi älyttömän tylsä ja hiljainen, yksi joka vaikutti 50-kymppiseltä, yksi outo tyyppi jne. Ja on ollut myös pari sellaista miestä jotka eivät kelpuuttaneet minua.
Tuntuu, että sopivan miehen löytäminen on kyllä aikamoista tuurilajia. Ongelmaksi on muodostunut juurikin tämä "kemia", josta on paljon puhuttu näillä palstoilla. Itse en helposti koe kemiaa miesten kanssa ja sitten kun sitä koen, niin mies ilmoittaa, että sitä ei ole. Viimeisenkin miehen kohdalla luulin (tai olin lähestulkoon varma) että meidän välillä on kemiaa, mutta eipäs ollut miehen mielestä ja sain pakit.
Joku varmaan tässä kohtaa ehdottaa, että laske rimaa. Mietin vain, että itse en pysty siihen. En pysty seurustelemaan miehen kanssa jonka kanssa meillä ei ole sitä jotain.
Netin kautta tapaamani miehet ovat olleet lähinnä omituisia. On ollut yksi masentuneelta vaikuttanut, yksi älyttömän tylsä ja hiljainen, yksi joka vaikutti 50-kymppiseltä, yksi outo tyyppi jne. Ja on ollut myös pari sellaista miestä jotka eivät kelpuuttaneet minua.
Tuntuu, että sopivan miehen löytäminen on kyllä aikamoista tuurilajia. Ongelmaksi on muodostunut juurikin tämä "kemia", josta on paljon puhuttu näillä palstoilla. Itse en helposti koe kemiaa miesten kanssa ja sitten kun sitä koen, niin mies ilmoittaa, että sitä ei ole. Viimeisenkin miehen kohdalla luulin (tai olin lähestulkoon varma) että meidän välillä on kemiaa, mutta eipäs ollut miehen mielestä ja sain pakit.
Joku varmaan tässä kohtaa ehdottaa, että laske rimaa. Mietin vain, että itse en pysty siihen. En pysty seurustelemaan miehen kanssa jonka kanssa meillä ei ole sitä jotain.
Vastaukset 57
Vanhimmat
Kokeile lähestyä itse!
Näin tasa-arvon aikana kun naisetkin voivat tehdä aloitteita! :-D
On ihan totta että jos teitä on iso porukka liikkeellä, niin kynnys tulla juttusille on aika korkea, varsinkin jos porukassa on paljon miehiäkin. Siinä kun tulee ainakin itselleni sellainen olo että turha vaivautua kun tuo on varattu kuitenkin.
Hyvä idea voi olla myös lähteä liikkeelle ihan yhden tai kahden (mielellään naisen) kanssa. Silloin miehet uskaltaa jo helpommin lähestyä.
En itsekkään kannata sellaista ajatusta että otetaan sellainen kumppani minkä sattuu nyt saamaan.
Siinä hommassa käy väkisin jossain vaiheessa niin että tiet eroavat, joten turha tuhlata siihen aikaa.
"En itsekkään kannata sellaista ajatusta että otetaan sellainen kumppani minkä sattuu nyt saamaan.
Siinä hommassa käy väkisin jossain vaiheessa niin että tiet eroavat, joten turha tuhlata siihen aikaa."
Oliko tuo vakavalla naamalla sanottu?
Kumppanin ensimmäinen kriteeri - väistämätön tosiasia - on että hänet pitää pystyä yleensäkin saamaan. Ajatuksesi toinen puoli on :
"Oikean kumppanin tunnistaa siitä ettei häntä pysty saamaan".
Jep. Jos teidät on ohjelmoitu ajattelemaan noin olette toivottomia ikisinkkuja jotka eivät pysty muodostamaan ikinä - missään olosuhteissa - parisuhteita.
Olen jonkinlainen riskinottaja ja joskus baarissa viihdytän itseäni lähestymällä kiinnostavaa miestä. Usein miehet ovat kuitenkin osoittautuneet esim. monta vuotta nuoremmiksi kuin itse tms. Yleisesti ottaen miehet ovat reagoineet lähestymisyrityksiini positiivisesti.
No siis totta kai sen kumppanin pitää olla sellainen että se on mahdollista saada. Mutta idea oli että ei pidä ottaa sitä ensimmäistä reppanaa mikä sattuu vastaan tulemaan.
Eikö silloin ole löytynyt se toinen raja kun ei enää itse kelpaa suhteisiin niille jotka kelpaisivat itselle?
Jossain siinä välimaastossa on tasapainopiste. Joko sitä tasapainopistettä kunnioittaa totuutena.
Olen aina uskonut kemiaan! Se on luonnon keino hoitaa nämä jutut, joten kannattaa odottaa, että molemmin puolin kipinöi. On luonnon vastaista "tyytyä" johonkuhun muka "sopivaan".
Olet joku keskitason nainen ja tapaat keskitason miehiä joista jokainen on "oikea vaihtoehtosi". Mutta koska seurustelet näemmä omien odotustesi ja oman kyvyttömyytesi kanssa kohdata oikeita ihmisiä - ja kenties vaikuttaa heidän elämäänsä positiivisella tavalla olet asettanut itsesi kuluttajarooliin markkinoilla joilla on todellakin täydellinen alitarjonta. Oikeastaan tarjontaa ei ole alkuunkaan.
Vaihtoehtosi: Tyydyt unelmiisi. Hanki vaikka sormus. Sinulla on mielikuvitusmiehesi joka kelpaa sinulle.
Vaihtoehto 2 : Hankit mukavan miehen joka ei halua sitoutua, antaudut hänelle naisenrooliin jolloin saat ns. parisuhteen ja siitä hyvästä seksiä.
Vaihtoehto 3 : Suhde oikeaan mieheen. Ei voi tapahtua ennen itsekritiikin läpikäymistä ja todellisen suhdekelpoisen ihmisen löytämistä itsestäsi.
Vaihtoehto kolmosta eivät muuten naistenlehdet/muu media opeta. Syy tähän on ihan se että kyseisen vaihtoehdon opettaminen ei edistä naistenlehtien tai muun naismedian myyntiä.
"Olet joku keskitason nainen ja tapaat keskitason miehiä joista jokainen on "oikea vaihtoehtosi". "
Eli -aloitusviestissä mainittuja ominaisuuksia siteeraten - keskitasoinen mies on siis omituinen, masentunut, tylsä, hiljainen ja ikäistään reilusti vanhemman oloinen.
Ei hyvältä vaikuta.
Niinpä. Ja rimaa pitäisi tuosta vielä laskea.... tämän palstan "oikeat" miehet ne vasta tasokkaita ovatkin. Voit varautua kokemattomaan stalkkeri nörttiin. Jee. Ja kyllä kemiaa löytyy.
Ja tarjolla olevat naiset ovat nirppanokkaisia fem-elämäntapaa orjallisesti soveltavia epäinhimillisiä kuunoja joille ihmisyys on vieras käsite - vaikka ovatkin sinänsä omassa itsekkyydessään hyvin toimeentulevia.
Suomalainen mies kaipaa naista ja on silleen pallo hukassa elämänsä kanssa. Se on täysin totta. Se on nainen joka asiasta tekee ongelman.
Minua miehenä (en kuulu tähän keskivertaisuuteen) tuo ominaisuus naisissa inhottaa ja se on suurin syy miksen ole kiinnostunut kuin harvasta naisesta. Riippumatta siitä mitä minulla on tarjota - en tahdo tarjota omaa hyvyyttäni Nirppapirkolle joka ei ymmärrä elämää.
Te ette todellakaan taida hahmottaa omaa kaikkein suurinta ongelmaanne? Se on se mikä tekee teistä loppukädessä huonon valinnan oikeaan parisuhteeseen. Se on se liiallinen elitismi johon miehet EIVÄT HALUA VASTATA vaikka pystyisivätkin. Me emme halua elämämme olevan ainaista kilpajuoksua; esim. työelämä on jo ihan tarpeeksi raastavaa itsessäänkin. Miehet kaipaavat naisesta pehmeää ymmärrystä ja se mitä te osoitatte heikompia miehiä kohtaan ällöttää myös vahvempia miehiä. Katsos, pohjimmiltaan mekin tiedostamme että tulee hetkiä jolloin emme mekään jaksa? Mitä silloin teemme kaltaisillanne naisilla?
Emme mitään.
Hyvä mies ryhtyy parisuhteeseen hyvän naisen kanssa. MIstähän niitä löytyisi? Katsos, positiivisella elämänasenteellasi, tuttavapiirilläsi tai materiaalisella hyvinvoinnilla ei ole loppujen lopuksi hyvälle miehelle juurikaan väliä. Ne ovat toki mukavia olla olemassa, mutta jos se ihminen sen takaa puuttuu on nainen täysin hyödytön.
"Ja tarjolla olevat naiset ovat nirppanokkaisia fem-elämäntapaa orjallisesti soveltavia epäinhimillisiä kuunoja joille ihmisyys on vieras käsite - vaikka ovatkin sinänsä omassa itsekkyydessään hyvin toimeentulevia."
Mitä tarkoitat "ihmisyydellä" ? Ja saanen huomauttaa, että kyllä miehetkin osaavat erittäin hyvin tuon itsekkyyden taidon.
"Suomalainen mies kaipaa naista ja on silleen pallo hukassa elämänsä kanssa. Se on täysin totta. Se on nainen joka asiasta tekee ongelman.
Minua miehenä (en kuulu tähän keskivertaisuuteen) tuo ominaisuus naisissa inhottaa ja se on suurin syy miksen ole kiinnostunut kuin harvasta naisesta. Riippumatta siitä mitä minulla on tarjota - en tahdo tarjota omaa hyvyyttäni Nirppapirkolle joka ei ymmärrä elämää."
Ja miehet eivät ikinä, koskaan eikä missään nirsoile. Just joo, sen kun näkisi.
"Te ette todellakaan taida hahmottaa omaa kaikkein suurinta ongelmaanne? Se on se mikä tekee teistä loppukädessä huonon valinnan oikeaan parisuhteeseen. Se on se liiallinen elitismi johon miehet EIVÄT HALUA VASTATA vaikka pystyisivätkin. Me emme halua elämämme olevan ainaista kilpajuoksua; esim. työelämä on jo ihan tarpeeksi raastavaa itsessäänkin. Miehet kaipaavat naisesta pehmeää ymmärrystä ja se mitä te osoitatte heikompia miehiä kohtaan ällöttää myös vahvempia miehiä. Katsos, pohjimmiltaan mekin tiedostamme että tulee hetkiä jolloin emme mekään jaksa? Mitä silloin teemme kaltaisillanne naisilla?"
Miksi sitten miehille ei kelpaa se tavallinen, lempeä, ymmärtäväinen ja ystävällinen nainen ? Miksi mies rakastuu vaativiin dramakuningattariin ja narttuihin, jotka kohtelevat häntä kuin paskaa ? Miksi naisessa täytyy olla haastetta, jotta mies ei kyllästyisi.? Miksi miehelle ei riitä mikään ?
"Hyvä mies ryhtyy parisuhteeseen hyvän naisen kanssa. MIstähän niitä löytyisi? Katsos, positiivisella elämänasenteellasi, tuttavapiirilläsi tai materiaalisella hyvinvoinnilla ei ole loppujen lopuksi hyvälle miehelle juurikaan väliä. Ne ovat toki mukavia olla olemassa, mutta jos se ihminen sen takaa puuttuu on nainen täysin hyödytön."
Mutta kun ei se riitä. Hyvä nainen on nykymiehen mielestä liian tylsä.
"Miksi sitten miehille ei kelpaa se tavallinen, lempeä, ymmärtäväinen ja ystävällinen nainen ?"
Jep. Kommenttisi masentuneista ja omituisista miehistä henki noita ominaisuuksia.
NOT.
Jos tuollaisia naisia on niin heidän ongelmansa on mitä ilmeisimmin asiallinen pariutumisdynamiikka ja omasta kiinnostuksestaan riittävästi viestittäminen.
"iksi mies rakastuu vaativiin dramakuningattariin ja narttuihin, jotka kohtelevat häntä kuin paskaa ?"
Koska se on ainoa mitä reaalisesti on tarjolla. Vaikka autokauppoihin vertaaminen onkin äärimmäisen mautonta teen sen silti. Ihan sama onko mersu paras vaihtoehto jos tarjolla on vain ladaa ja toyotaa. Yritetään pitää siitä mitä on oikeasti tarjolla. Tässä miehet ovat naisia valovuosia edellä koska ME PIDÄMME SIITÄ MITÄ ON TARJOLLA OIKEASTI. Lisäksi miehet esim. tulevat toimeen noiden narttu-ominaisuuksien kanssa, pyrimme muuttamaan naista ja kompensoimaan toisaalla sensijaan että nirppanokkaisesti heitämme menemään kelpoisaa vaikkei parasta parhautta olisikaan. Me miehet näet yhä koemme että VOIMME VAIKUTTAA ASIOIHIN POSITIIVISESTI.
Mutta naisetpa eivät näin tunnu ajattelevan vaan etsivät kauniisti pakattua tuotetta joka tyydyttää heidät heti - näkemättä omaa rooliaan siinä mitä heitä kumppaniehdokkaiden suunnalta kohtaakaan.
Tässä kuviossa miesten taidot ovat muutamaa kertaluokkaa naisia parempia. Naisissa on harvinaisen paljon näitä vaikeita pikkukakaroita joista on loppujen lopuksi hyvin vaikea pitää. Yritetään silti koska muuta ei ole.
"Miehet kaipaavat naisesta pehmeää ymmärrystä ja se mitä te osoitatte heikompia miehiä kohtaan ällöttää myös vahvempia miehiä. Katsos, pohjimmiltaan mekin tiedostamme että tulee hetkiä jolloin emme mekään jaksa? Mitä silloin teemme kaltaisillanne naisilla?"
Itse ainakin ymmärrän masennusta, yksinäisyyttä ja monia ongelmia, joista varsinkin miehet kärsivät. En vain missään tapauksessa rupeaisi seurustelemaan masentuneen kanssa, enkä usko että kovin moni muukaan nainen alkaisi. On eri asia, jos mies vaikka masentuu, jos olemme seurustelleet jo vaikka muutaman vuoden. Siinä vaiheessa nainen luonnollisestikin tukee miestä minkä pystyy. Tai jos mies joutuu vaikka työttömäksi seurustelun aikana, niin ei nainen miestä tietenkään jätä, vaan tukee ja auttaa miestä pääsemään takaisin työelämään. Mutta työttömän miehen kanssa en välttämättä puolestaan rupeaisi seurustelemaan, koska voin valita myös työssäkäyvän miehen. Ymmärrätkö eron?
Liian paljon on näitä omaan napaan tuijottajia. Itse ollaan niin hyviä ja reiluja että oikein häikäisee. Onnea vaan tulevalle uralle. Kukaan ei jaksa tuollaista pitkään katsella ei varsinkaan kuunnella.
Kerro AP:lle että hänellä on varaa valita eikä hänellä ole mitään syytä kitistä netissä. Olet hänelle hyvien uutisten tuoja! :)
Se että voit valita olla yksin ei tarkoita että voit valita sen mitä haluat. Kai sinä sen tajuat?
Kysymys on siitä että onko mahdollisuus saavuttaa se mitä haluaa loppujen lopuksi jotain toista kautta - vaikka hyväksymällä ihmisissä ns. virheitä - ja sen kautta saavuttaa se mitä haluat.
Suuri ironiahan on siinä että sinä haluat valmiin paketin jossa hyväksyt "rapistumisen" aivan kuin se olisi jotenkin luonnollista. Minun mielestäni paljon luontevampaa on kehittyä paremmaksi kumppanin kanssa eikä suinkaan alkaa kesken kaiken masentumaan.
Haluatte tuotteen kulutusta varten. No, tarjolla ei ole tuotteita vaan tarjolla on ihmisiä. Ymmärrä ero.
No, en ole näitä naisia parempi :)
olen samaa mieltä kanssasi aloittaja.
Olen muuten huomannut useamman miehen "dumpanneen" minut lyhyen tuttavuuden jälkeen sellaisella kriteerillä että minä olen opiskelija ja mies on jo työelämässä. Osa on jopa sanonut sen suoraankin. Haluavat naisen joka on myös työelämässä ja "samalla tasolla" heidän kanssaan, eivätkä joudu maksumieheksi.
Siinä mielessä huvittavaa, että valmistun kuitenkin hyvään (lue suht hyväpalkkaiseen) ammattiin, joka myös työllistää hyvin. Lisäksi olen ollut aina kova tekemään töitä, yläasteelta asti (8. luokalta) läpi lukion ja yliopistoajan olen lähes aina tehnyt töitä koulun ohella. Haluan maksaa itse oman elämiseni, en edes pidä siitä että minulle tarjotaan tai maksetaan koska koen joutuvani kiitollisuudenvelkaan. Erityisesti tapailun alkuvaiheessa.
Mutta näinpä ne miehetkin vaativat "tasoa" naiselta. Itselläni ei ihan näin kovia arvoja ole, mutta mielestäni ihmisen pitää yrittää elämässä eteenpäin ja huolehtia itsestään. Olen liian kiltti (tämän olen niin usein todennut itse ja ystäväni ja ystävieni miehet ovat sen minulle sanoneet) ja siksi tutustunkin hyvin usein "perässävedettäviin" miehiin. Sellaisiin jotka eivät ole tehneet oikein mitään peruskoulun jälkeen (olleet töissä tai opiskelleet), kenellä on huumeongelmaa, kenellä ongelmia lain kanssa ja oikeudenkäyntiä tulossa, jollain on jo rikosrekisteri, oma ryhmänsä ovat varatut miehet jotka toivovat minusta pelastajaa huonolle parisuhteelleen. Olenkin saanut lempinimeksi kavereiltani "pelastava prinsessa". Minun pitäisi oppia olemaan topakampi, sillä näin käy sitten jos olet kiltti, kivannäköinen ja juttelet kaikille mukavasti ja ystävällisesti. Kaikenlaiset miehet uskaltavat lähestyä. Seksiä en heidän kanssaan kuitenkaan harrasta, eli sillä on turha spekuloida.
tyytyy tylyihin draamakuningattariin, pettäjiin ja narttuihin.... maksavat vielä kaikenlaista naiselle jne. Mielestäni mikään ei ole vastenmielisempää kuin nynny mies, joka antaa naiselle mitä tahansa anteeksi kunhan saa vain pillua. Tai toinen ääripää on mies, joka haukkuu kaikki naiset maanrakoon tutustumatta ensin. Näitä ääripäitä on tarjolla. Tervejärkisiä ei ole tai minä en ainakaan ole törmännyt.
Eivät nuo esimerkkisi ole mitään "perässävedettäviä" miehiä. Ne ovat pahiksia, rikosrekistereineen, oikeudenkäynteineen ja vasemmassa nimettömässä olevine kihlasormuksineen. Olet tyypillinen pahoihin poikiin ihastuva nainen. Sinulle kelpaa kuka tahansa mies, kunhan se on riittävän paha. Voit sitä sitten yrittää tehdä siitä kunnollisen.
ongelmahan tässä nimenomaan on se, että minä en kiinnostu näistä miehistä vaan he kiinnostuvat minusta. Ne miehet joista minä voisin olla kiinnostunut eivät sitten taas kelpuuta minua. Nämä jutut ovat siis jääneet korkeintaan muutaman kuukauden tuttavuustasolle, ja kun on selvinnyt mitä miehet ovat olen sitten lopettanut yhteydenpidon. Jotkut esim. valehtelevat olevansa sinkkuja vaikka saattavat olla jopa perheellisiä.
Perässävedettävällä miehellä tarkoitan sellaista miestä, joka ei ole peruskoulun jälkeen tehnyt töitä, opiskellut, edelleenkään niiden yrittäminen ei kiinnosta, makaa kaiken aikaa kotona (hyvässä lykyssä valvoo yöt ja nukkuu päivät), ei huolehdi itsestään, ulkonäöstään eikä hygieniastaan, ei nosta sormeaan kotona. Minun tehtävä olisi sitten käydä töissä, kustantaa eläminen, pitää huolta kodista ja laittaa ruoat. Tällaiset miehet elävät täysin toisen siivellä.
"Olen muuten huomannut useamman miehen "dumpanneen" minut lyhyen tuttavuuden jälkeen sellaisella kriteerillä että minä olen opiskelija ja mies on jo työelämässä. Osa on jopa sanonut sen suoraankin. Haluavat naisen joka on myös työelämässä ja "samalla tasolla" heidän kanssaan, eivätkä joudu maksumieheksi."
No mutta hei, kaikkia miehiä ei voi niputtaa samaan muottiin. Minua sinänsä ei haittaisi, jos nainen olisi opiskelija, kunhan vain se opiskelu ei ole ns. elämäntapa ja ihmisellä on muutenkin tervettä halua työntekoon olematta silti työnarkomaani.
Nykyisin realismia on se, että jatko-opiskelijaksi tai jopa työttömäksi voi joutua yllättäen, vaikka työpaikka olisi vaikuttanut kuinka varmalta tahansa. Tuossa vaiheessa on parempi tehdä jotakin sen rinnalla että jäisi tumput suorana ihmettelemään.
Mitä tulee maksumiehenä olemiseen, kyllä se koskee molempia varsinkin, jos perheeseen alkaa tulla jälkikasvua. Molemmat joutuvat tinkimään omista menoistaan. Mitä tulee parin/perheen talouteen, kulutustottumukset ratkaisevat sen, riittääkö raha ja mihin se riittää. Fakta on se, että rahaa saa tarvittaessa palamaan aina enemmän kuin sitä saa käteen.
Kemiaa ei synny kovinkaan usein itsestään.
Siihen tarvitaan harjoitusta molemmin puolin.
Valitettavasti naisilla on asiaan passiivinen kanta ja he odottavat että kemia syntyy itsestään tai lähinnä miehen toimesta.
Sen takia pelimiehet vetävät kemiataidoillaan monta naista verkkoihinsa.
"Sitä jotain" tarkoittaa aina naisen sanomana seksikästä särmää ja pilkettä silmäkumassa.
Loppu on täyttä roskaa.
Itse olen treffeillä aktiivinen ja kyselen miehestä asioita ja kerron myös omia asioitani ja osaan tehdä tämän rennosti.
Eiköhän tuossa tarkoitettu pään sisäistä kemian rakentamista.
Ihmisen pitää tsempata itseään kiinnostumaan jostakusta ihmisestä.
Esimerkiksi kaupungilla ollessa voit keskittyä joko omiin tekemisiin tai alkaa tietoisesti tarkkailemaan jotain henkilöä ja kiinnostua tästä.
Siinä ohjaat itseäsi tietoisesti kiinnostumaan siis jostakin.
Aivan samoin treffeillä. Pyrit kiinnostumaan ihmisestä sisäisesti etkä vain näyttämään kiinnostustasi ulkoisesti.
Siitä syntyy sitä kemiaa.
No näin sinkkumiehenä voin vaan todeta sen asian että ei kannata laskea rimaa/tasoa, siitä ei tule mitään jos asiat ei osu kohdilleen. Seurauksena on vaan ero tulee pidemmän päälle, olen nimittäin nähnyt sen vierestä ei tosin omalle kohdalleni mut eräälle tutulle.
"Sen takia pelimiehet vetävät kemiataidoillaan monta naista verkkoihinsa. "
Tunnustaako joku että pelimiehen "rooli" ei ole kestävä miehen olotila?? Tätä kyllä tukee pelimiesoppaiden ajatus että nainen on iskemis tilanteessa altis tunteisiin vetoavaan supliikkiin ja vasta sitten ulkonäölle miehessä-kun nämä yhdistetään niin se on varma combo.
Sataako taivaalta rahaa huomenna?
Muttä näinhän se on miehen tulee olla se kemisti joka tekee räjähtävän seoksen suhteesta, hurmaa naisen heti ja antaa naiselle treffien jälkeen emotionaalisen varmuuden miehen oikeudesta?
Ap kyllä vikisee sitten kun komea ja jännittävä mies vie. Se vain vie aikansa hahmottaa että niitä ei kaikille riitäkkään, ehkäpä rooli sivunaisen joskus.
Uskon että moni kova pelimies on aika tavisjannu kun nainen häipyy horisonttiin-loppupeleissä. Toki on niitä lifestyle lipeviä auervaaran perillisiä varmasti.
Muuten uskoisin Ring Ringin vaihtoehtojen olevan varsin oikeansuuntaisia. Kuhan satiirin takana ei pilkota rintalastassa vellova katkeruus ;)
"sitä jotain" tarkoittaa minulle, että miehen kanssa pitää olla jotain yhteistä. Samankaltainen ajatus- ja arvomaailma ja elämätavat, ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mitä enemmän sen parempi.
Tapailin kerran erästä miestä lähes vuoden, mutta ei siitä mitään tullut koska ainoa yhdistävä tekijä oli muutama yhteinen kurssi yliopistolla. Kun kurssit loppuivat, jäljelle jäi "ei mitään". Mies oli myös samaa mieltä, yritimme kyllä saada juttua toimimaan lähes vuoden, mutta kun ei niin ei. Oikeastaan harvoin tapaa sellaista ihmistä jonka kanssa ei ole yhtään mitään yhteistä "vapaa-ajalla" mutta tässä tapauksessa oli niin.
"Samankaltainen ajatus- ja arvomaailma ja elämätavat, ja yhteisiä kiinnostuksen kohteita. Mitä enemmän sen parempi."
Niinpä samaa odotan myös minä naisesta, pienet erot ei tosin haittaa. Mutta en vain ole löytänyt, tosin en nyt ihan etsimällä ole etsinyt. No taitaa olla parempi elää päivä kerrallaan, josko jonain päivänä löytyis sopiva.
Olet oikeassa siinä, että oikean miehen löytäminen on tuurilajia. Oikea mies tulee sitten kun tulee, jos tulee. Etsimällä voi parantaa mahdollisuuksiaan tai sitten ei.
Rimaa ei ainakaan kannata ruveta laskemaan. Tietyssä mielessä ehkä, mutta tietyssä ei. Ei kannata missään tapauksessa ruveta seurustelemaan miehen kanssa, josta ei tosissaan ole kiinnostunut vain siksi, että olisi joku. Mutta jos esimerkiksi löytää ihanan miehen, joka ei vaikka ulkoisesti ole täysin sitä, mitä olisi ajatellut, kannattaa ehkä siinä vaheessa rimaa laskea. Pienien asioiden ei kannata antaa tulla suurien eteen.
"Rimaa ei ainakaan kannata ruveta laskemaan. Mutta jos esimerkiksi löytää ihanan miehen, joka ei vaikka ulkoisesti ole täysin sitä, mitä olisi ajatellut, kannattaa ehkä siinä vaheessa rimaa laskea."
Miehen ulkonäöllä ei hirveästi ole mulle väliä, mutta mielestäni esimerkiksi pukeutuminen kertoo ihmisestä jotain ja tästä on vaikea tinkiä. Toinen asia mistä en pysty tinkimään on miehen vartalon koko. Kävin yhdesti treffeillä lihavan miehen kanssa ja mies oli puhelias ja mukava jne, mutta kun rupesin ajattelemaan seksiä tämän miehen kanssa, niin.. ei onnistu. Haukkukaa minut nyt sitten pinnalliseksi.. ei haittaa yhtään :)
"Miehen ulkonäöllä ei hirveästi ole mulle väliä, mutta mielestäni esimerkiksi pukeutuminen kertoo ihmisestä jotain ja tästä on vaikea tinkiä. Toinen asia mistä en pysty tinkimään on miehen vartalon koko. Kävin yhdesti treffeillä lihavan miehen kanssa ja mies oli puhelias ja mukava jne, mutta kun rupesin ajattelemaan seksiä tämän miehen kanssa, niin.. ei onnistu. Haukkukaa minut nyt sitten pinnalliseksi.. ei haittaa yhtään :) "
Mihinkä miehen ulkonäössä sitten ET kiinnitä huomiota. Tuossa mainitsit jo vartalonmallin ja pukeutumisen (varmasti tärkeä juttu tuo pukeutuminen parisuhteen kemioiden kannalta :D).
Kasvot miehellä saavat sitten olla minkä näköiset hyvnäsä?
"Kasvot miehellä saavat sitten olla minkä näköiset hyvnäsä?" No eivät nyt ihan minkänäköiset hyvänsä, joku raja sentään..
"Mihinkä miehen ulkonäössä sitten ET kiinnitä huomiota." Vaikea sanoa.. koska kiinnitän huomiota tietysti myös miehen ryhtiin, kävelytyyliin ja olemukseen. Miehen puhetyyli ja ääni kertoo jo paljon. Jos mies esimerkiksi puhuu liian hitaasti niin mulle menee jo siitä mielenkiinto, koska itse puhun nopeasti enkä aina jaksaisi odottaa hitaita vastauksia :D
Joo. On tullut aika selkeäksi miksei sulle löydy sopivaa miestä...
(olen nopea puhuja itse, mutta hyväksyn myös muunlaiset jotka ei juuri sovi ihannenais malliin. Sulle sopii vain se prinssi joka täsmälleen hyppii sun tahtipuikon tahtiin, tai saa sinut hyppimään oman "tahtipuikkonsa" tahtiin ;))
Huvittavaa valitusta joltakulta jolla varmaan on miehiä tarjolla joka sormelle mutta kun kriteerit ovat niin pikkutarkat ja kaiken keskiössä on jotkut utuiset kemiat niin eihän siitä valmista tule.
Olen tuota ikäluokkaa ja tässä vaiheessa jo tunnut äärittävän rasittavalta, puhumattakaan treffeistä tai suhteesta...
"mulle menee jo siitä mielenkiinto, koska itse puhun nopeasti enkä aina jaksaisi odottaa hitaita vastauksia :D"
Vanhapiikamatskua. Selvästi.
Milloin alat kritisoimaan omia odotuksiasi ja kohtaat sen tosiasian että on olennaisia asioita ja epäolennaisia. Jos sulle puhenopeus on olennainen asia - ja listasi on ilmeisesti loputon - niin onko ihme että kukaan ei koskaan kelpaa - olkoon kuinka hyvä tahansa?
Eikö tuossa olisi aika kritisoida itseään esim. malttisi on noin nelivuotiaan tasolla?
"Olen tuota ikäluokkaa ja tässä vaiheessa jo tunnut äärittävän rasittavalta, puhumattakaan treffeistä tai suhteesta..." En oikeassa elämässä ole kyllä mikään rasittava tai vaikea tapaus ja olen seurustellutkin pari kertaa vuosia kestävissä suhteissa.
"Milloin alat kritisoimaan omia odotuksiasi ja kohtaat sen tosiasian että on olennaisia asioita ja epäolennaisia. Eikö tuossa olisi aika kritisoida itseään esim. malttisi on noin nelivuotiaan tasolla?"
On varmasti totta että en osaa erottaa olennaisia asioita epäolennaisista. Olen kuitenkin äärimmäisen kärsivällinen ihminen. Malttini ei ole nelivuotiaan tasolla. Mutta jos mies on todella hidas puhumaan niin juttu ei tavallaan "lennä" siten kun se voisi. Tätä on vaikea selittää.
Juttujesi perusteella olet. Kertoo ajatusmaailmasta.
"Tätä on vaikea selittää"
... ellei jopa mahdoton.
Toinen näkökulma tuohon juttuun, että miksei masentuneen kanssa kannata alkaa seurustella.
Itse asiassa masentuneen itsensä ei kannata hakea seurustelusuhdetta, koska rakkaus, jos sellainen vaikka löytyisikin, ei ratkaise jo olemassa olevia ongelmia, vaan voi pahentaa niitä entisestään. Rakastuminen voi olla pikainen hyvänolonlaastari, mutta masennus kytee pohjalla ratkaisemattomana, eikä rakastumisen euforia anna todellista apua yhtään sen enempää kuin alkoholi tai huumeet. Sitten kun jotain ihan normaalia tapahtuu, mikä kuuluu yleisesti ihmissuhteisiin, esim. riitaa, väärinymmärryksiä tai jopa ero, niin masentunut ei joudukaan takaisin lähtöruutuun vaan paljon taaemmas. Minä itse ihastuin tai rakastuin lievästi masentuneena, mutta kun se meni ohi, olinkin yhtäkkiä vakavan masennuksen kourissa, ja vasta nyt olen pystynyt alkamaan liimailla elämän sirpaleita takaisin yhteen. Masennuksen syveneminen ei oikeastaan ollut millään tavalla tuon rakastumisen kohteen syy, ja jälkeenpäin ajatellen se oli aika ekstreemi reaktio, koska tunteeni eivät edes olleet vielä kovin syviä. Mutta yksi pettymys voi katkaista kamelin selän jos alla on paljon muuta väkisin tukahdutettua.
Masentuneen kanssa seurustelusta minulla ei ole kokemusta, mutta masentuneen kanssa ystävystymisestä kyllä. Siitä masennuskierteeni alkoikin. Ei sekään ollut tietenkään kyseisen ystävän "syy", vaan minulla oli taustalla oma epävarma elämäntilanne, mutta masentunut en kuitenkaan aiemmin ollut ollut. Tämä ystävä oli erittäin yksinäinen ja masentunut, joten hän ripustautui minuun, kaatoi kaikki ongelmansa niskaani, ja jotenkin asetelma muotoutui molemminpuolisesta hyvästä tahdosta huolimatta sellaiseksi, että minä olin amatööriterapeutti sekä kätevä syntipukki ihan kaikelle, mikä hänen elämässään oli vikana. Hän sai minut tuntemaan syyllisyyttä, jos en ollut joka hetki hänen tukenaan, ja huonon itsetuntonsa takia hän löysi syitä loukkaantua lähes kaikesta mitä sanoin tai tein. Mikä pahinta, aloin masentua itsekin, ja ystäväni alkoi syytellä minua siitä, että masensin häntä enemmän. Koska en ole mikään oikea terapeutti, yritykseni auttaa ehkä jopa pahensivat hänen tilannettaan entisestään. Oli miten oli, ystäväni raivostui viimeisen kerran tyhjästä, haukkui minut maanrakoon, ja ymmärsin, että ystävyyden ei kuulu olla tällaista, joten panin välit poikki, vaikka se pahalta tuntuikin. Olisi kai tuntunut pahemmalta ellei hän olisi raivostumisensa yhteydessä uhannut kännipäissään henkeäni. Viimeisen kuuleman mukaan hän on vieläkin samanlainen: ystävystyy hoivaviettisen ihmisen kanssa, kuluttaa tämän loppuun ja sitten haukkuu päälle. Oli hänellä yksi vastaavanlainen lyhyt seurustelusuhdekin. Psykiatrilla hän ei periaatesyistä suostu käymään, joten luultavasti sama kierre tulee jatkumaan vuosikausia.
Hmm, tämä saattoi tulla väärään ketjuun. Mutta olkoon!
Joskus on vaan pakko ajatella omaa itseään. Tuo "ystäväsi" tarvitsisi kyllä pikaisesti ammattiapua, harmi vain kun hän ei sellaista halua. Hyvää jatkoa sinulle ja voimia!
jaahas sama täällä naisen kanssa todella vaikee löytää sopivan naishklön jostakin baarista esim ku ne on kavereiden kanssa yleensänkin=) se on vähä vaikeeta arvata onkohan se toi varattu vai ei=)
"Mitä itselläsi on tarjota?" tulee mieleen, kun lukee kuinka kaikki miehet ovat vain tylsiä, nössöjä, masentuneita ja outoja.
Ja miksi käytät termiä "kemia". Jos selvität itsellesi, mitä se "kemia" oikeasti on, mitkä piirteet miehessä saavat sinut ihastumaan, niin ehkäpä löydät vastauksen miksi et löydä miestä. Esimekiksi sellaisen vastauksen, että koet kemiaa vain itseäsi tasokkaampiin miehiin.
En jaksa nyt ruveta luettelemaan hyviä puoliani. Enkä ole sanonut, että kaikki miehet ovat tylsiä tms, vaan neittideittailun kautta tapaamani miehet ovat olleet lähinnä tällaisia. Ei ole totta, että kokisin kemiaa vain itseäni tasokkaampiin miehiin. Monenlaiset tavismiehet ovat minulle kelvanneet ja etsin siis nimen omaan tavismiestä, joka on kuitenkin itsevarma, puhelias, rento ja mukava.
"Monenlaiset tavismiehet ovat minulle kelvanneet ja etsin siis nimen omaan tavismiestä, joka on kuitenkin itsevarma, puhelias, rento ja mukava. "
Minun veikkaus on se että sinä olet tavisnainen joka ei itse täytä noita kohtia eli...etsit itseäsi tasokkaampaa miestä.
Mutta toisaalta mikä tahansa kemia on parempi kuin mies joka on hajuton ja mauton! Särmää pitää olla, tuli se sitten mistä vaan ;)
Ovatko ihmiset aina tasokkaita täsmälleen samalla tavalla? Kaunis ja ujo nainen olisi siis vähemmän tasokas kuin puhelias tavismies. Sama puhelias tavismies peittoaisi sitten myös jumalaisen komean ja rikkaan mutta hiljaisen miehen.
En vaan usko, että nuo ominaisuudet (itsevarma, puhelias, rento ja mukava) tekevät miehestä automaattisesti mitään YTM:ää. Nuo kohdat täyttäviä miehiä tuli pelkästään tänään vastaan ainakin keski-ikäisen bussikuskin, kolmekymppisen maalikaupan myyjän ja parikymppisen Hesen kassan muodossa. Kaikki ihan taviksia, jotka eivät saaneet sydäntä tykyttämään ja jalkoja veteliksi, mutta ihan mukavan oloisia ihmisiä kuitenkin. Saivat hymyn huulille. Mieluummin minä niistä valitsisin treffiseuralaisen kuin tylystä bussikuskista, ivallisesta maalikaupan myyjästä ja Hesen kassasta, joka heittää apaattisena vaihtorahat tiskiin eikä katso silmiin.
enkä vaadi mitään mitä itse en ole. Jos olen itse puhelias, itsevarma, hyvävartaloinen, mukava, huomaavainen, sosiaalinen ja kouluttautunut nainen, niin tottakai voin "vaatia" mieheltä samaa. Mielestäni tässä ei ole mitään epäselvyyttä.
Kovat on luulot itsestä.
Ei tietysti.
Miehellä katsotaan itsevarmaa käytöstä ja "miehisiä eleitä ja otteita".
AP:ta vaivaa se ettei hän taida oikeasti tajuta miten valita kumppaninsa olipa taso mitä hyvänsä.
Enkä usko että se siitä muuttuu. Olen tavannut vastaavia naisia ja totuus on että heistä tulee monille miehille koppava olo.
Ylpeä itseään kunnioittava mies ei jaksa naista joka tuntuu olevan liian needy, high maintenance tai kuvittelee olevansa kovinkin kovaa valuuttaa. Sitä vain ei jaksa.
Minulle juuri tuollainen nainen on se hajuton ja mauton. Ei lyö jalkoja veteläksi millään.
Ja kirjautunut treffipalstalle sisään että saa naputtaa miinuksia. Napu-napu. ;)
Ai minäkö kirjautunut? Joku muu kyllä laittoi nuo miinukset..
Eipä sillä väliä.
Pitää painua pehkuihin, mutta sanon vain sen että monen vastaavan naisen tavanneena niin pikkaisen syvämmälle astuisin sinuna miettimään omaa persoonaasi sekä sitä suhdetta mitä etsit.
Tällä hetkellä tuntuu että sinulla on minäkäsitys vähän sellainen aika korkealentoinen ja tietty nöyryys puuttuu.
Itselläni on kriteerejä, mutta aika vähäisiä noin alkuun ihan sen vuoksi että näen miten asiat voisi kehittyä.
Toisaalta tiettyjen ihmisten kanssa huomaan että vaikka olisi esimerkiksi seksuaalista mielenkiintoa ja juttu luistaisi niin en milään muulla tasolla sovi heidän kanssaan yhteen.
Irralliset ominaisuudet kuten "itsevarmuus, sosiaalisuus" jne. ei oikein kuvaa ihmisen moninaisuutta ja ehdotan sinulle että käyt läpi vähän syvemmin psyykkeesi sisällä. Samoin joudut todennäköisesti pikkaisen tsemppaamaan sitten siinä tutustumisvaiheessa että mies kiinnostuisi sinusta ja sinä kiinnostuisit hänestä.
mene hoitoon.
Eksyin tänne keskusteluun ja kerron omia kokemuksia tähän asiaan. Monesti huomaan että kun lähtee yksin tai yhden kaverin kanssa yöelämään saa enemmän kontaktia naisiin kuin lähtis isolla porukalla. Yksin lähtiessä jos uskallat avata suutasi ja oot muutenkin rennolla mielin liikkeellä, varmasti juttuseuraa löytyy. Rohkeudesta se on monesti kiinni, mitä sitä liikaa miettimään puheenaiheita, juttelu on ihan normaalia vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Kannattaa käyttää pelisilmää kenen kanssa alat juttelemaan ja missä tilanteessa. Esim tiskillä voi hyvin aloittaa tutustumaan ja myöhemmin vaikka jatkaa juttua. Myös jos huomaat suht rauhallisen naisen/naisseurueen istumassa penkeillä, seuraillen ihmisiä, tässä voi olla hyvä paikka käydä tekee tuttavuutta. Monesti ihmiset on niin tiukasti omissa poteroissaan/kaveripiireissään että ulkopuolisen lähestyminen voi olla vaikeeta. Baareissa käy niin sekalaista sakkia (varattuja, sinkkuja, mitä lie) eli et koskaan voi olla varma miten natsaa. Kyllä toisen katseista ja jutuista jo huomaa josko vois olla kiinnostusta ilmassa.
Sinkkumiehenä oon todennu että vaikeimmat tapaukset tutustua ovat kovalla bilemeiningillä olevat naiset, varsinkin Seduloissa näihin törmää. Mutta jos etsii pysyvämpää ja rauhallisempaa kumppania niin nämä naiset kannattaa ohittaa, eikä jäädä murehtimaan niiden perään. Jokaisella on toki se oma maku, mistä tykkää.
Vika löytyy sinusta.
1) Et kelpuuta niitä jotka kelpuuttavat sinut
Minkäänlaista oikeaan parisuhteeseen johtavaa säätöä on turha hakea baareista tai nettideiteistä.
Hanki itsellesi oikea harrastus ja mene juttelemaan kohtaamillesi miehille. Vinkki: naisista tykkäävät miehet eivät yleensä viihdy koruompelukursseilla tai balettitunneilla. Opettele kalastamaan tai eräilemään, ala harrastaa jenkkiautoja, soitinrakennusta tai kungfua. Sieltä löytyy heteromiehiä.