Siis oho! Yle tekstitv/Viikkomakasiini
Noin joka kolmas pitkäaikais-
työtön on entinen koulukiusattu.
Psykologi Lasse Varhaman Åbo Akademissa
tarkastetun väitöskirjan mukaan lähes
joka kolmas pitkäaikaistyötön on
entinen koulukiusattu.
Väitöskirjaa tutkineen Lapsen maailma
-lehden mukaan koulukiusaamisella on
vahva yhteys myös työpaikkakiusaamiseen
ja työelämän konfliktitilanteisiin.
Loppuunpalaminen ja työelämästä
ulosmarssiminen ovat esimerkkejä työ-
elämän tilanteista, joilla voi olla
yhteys koulukiusaamiskokemuksiin.
Opetusministeriö julkaisi viime
vuonna selvityksen, jonka mukaan
joka kymmenes peruskoulun kahta
viimeistä luokkaa käyvä poika joutuu
vähintään kerran viikossa kiusatuksi.
Tytöissä viikottain kiusattujen osuus
on hieman pienempi, noin 6 prosenttia.
Lukujen karmivuutta lisää kiusaamisen
lisääntyminen 2000-luvun kuluessa.
Kiusaamisen lisääntymisen voidaan
Varhaman väitöskirjan pohjalta katsoa
vaikuttavan selkeän negatiivisesti myös
tulevaisuuden työelämään. Mitä enemmän
kiusaamista, sitä enemmän työelämän
häviäjiä ja syrjäytyjiä.
Opetusministeriön selvityksen
mukaan kiusatun kotiolot, ystävät
ja terveys kytkeytyvät kiusaamiseen.
Kotiin liittyvistä tekijöistä
ruumiillinen kuritus on voimakkaimmin
kiusaamiseen yhteydessä.
Masentuneisuus ja erityisesti tyttöjen
kohdalla ylipaino lisäävät toden-
näköisyyttä kiusatuksi joutumisesta.
Viime aikoina miesten kokemukset
sukupuolisyrjinnästä ovat nousseet
keskusteluihin.
...
Ja tuo kaik on Opetusministeriön selvitystä mikäli ymmärsin. Varhama antaa yksityisiä psykologipalveluja.
Tuon em mukaan on helppo keksiä, että se kiusattu on saatava kotoa pois. Kuinka muut tän ymmärtää?
Toi on yle:n teksti-tv:n s 827.
Lasse Varhama, psykologi siis:
3
1970
Vastaukset
- Nollatoleranssi
En näe tätä lasten saalistuksena huostaan, vaan tällä yritetään ja onnistutaankin selvittämään kiusaamisen vakavuutta. Kiusaaminen on vakava asia. Myös muu kiusaaminen, kuin koulumaailmassa tehtävä.
Kiusaamista koetetaan usein vähätellä. Siihen ei ole mitään syytä. Siihen on puututtava heti. Siten, että itse kiusaaja joutuu vastaamaan teoistaan. Minulla on nollatoleranssi esimerkiksi koulukiusaamisen suhteen. Olen välittömästi liikkeellä, kun kuulen koulukiusaamisesta lapseni koulussa. Otan selville nimet ja kirjelmöin heti opettajille. (Koululla on oma kätevä sähköpostisysteemi. Sieltä löytyy kaikkien opettajien nimet ja s-postiosoitteetkin.) Ja tietysti olen valmis ottamaan yhteyttä myös vanhempiin, jos kiusattu on oma lapseni.- usk epäillä:(
Mikä sit on tään kommentin tarkotus:
"Kiusaamisen lisääntymisen voidaan
Varhaman väitöskirjan pohjalta katsoa
vaikuttavan selkeän negatiivisesti myös
tulevaisuuden työelämään. Mitä enemmän
kiusaamista, sitä enemmän työelämän
häviäjiä ja syrjäytyjiä."
Tiedän vanhemman, jonka lapsen kiusaaminen ja kiduttaminen sallitaan, kiusaajan vanhemmat kuuluu piireihin ja se kiusattu on kuin pahin syypää törkeään farssiin.
- Anonyymi
Onko Lasse Varhama nykyään opiskellut psykologin tutkinnon?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2654640Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1333019Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit442827Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?761771Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1061634Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn281511- 591380
- 951272
- 471149
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2121148