Hommasin tuon Metallica-Slayer-Anthrax-Megadeth- Sophian yhteiskonsertin dvd:n ja kyllä nuo Metallica ja ennenkaikkea Slayer jätti kaksi muuta ihan pohjalle. Mä en oikein nää thrashiä anthraxissa ja megadethissä. Ihan surkeita.
Ja kitaristit King-Hanneman-Hetfield-Hammett, näistä taitaa selvästi Slayerin pojat olla kovimpia.
Ja kitaristit King-Hanneman-Hetfield-Hammett, näistä taitaa selvästi Slayerin pojat olla kovimpia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Eniten vituttaa tuossa konsertissa se, että Metallica soittaa tuplasti enemmän biisejä kuin muut bändit. Aivan liian yliarvostettu yhtye on kyseessä. Heidän vanha tuotanto on kyllä ihan ok kamaa, mutta ei mitään sen hienompaa. Metallica on Big Fourista se paskin. Slayer on ylivoimaisesti paras yhtye näistä. Sitten tulee Anthrax. Megadeth on lähes yhtä paska kuin Metallica, ellei jopa paskempi.
ei ole hyvä livenä mutta biisit on parempia kuin metallicalla.
On aika paska musa maku jos Anthrax ja Megadeth on Slayeria ja Metallicaa parempi,,,,,huh huh!?
Korjaan: On aika paska musa maku jos Metallica ja Megadeth on Slayeria ja Anthraxia parempi.
Kaikki neljä ovat kovia ja aivan syystä juuri näitä neljää kutsutaan thrash metalin "Big Fouriksi". Itse olen nähnyt näistä yhtyeistä jokaisen livenä monet kerrat ja vinyylikaapista löytyy jokaisen orkesterin levyjä tasapuolisesti. Jokainen näistä yhtyeistä on julkaissut urallaan aivan vitun kovia levyjä, sekä myös niitä sairaan paskoja levyjä.
SLAYER:
Vitun kova live-bändi. Näistä neljästä livenä kovin yhdessä Anthraxin kanssa. Nähnyt livenä nyt viisi kertaa ja joka kerta uskomaton setti. Levyt Hell Awaits (1985), Reign in Blood (1986), South of Heaven (1988), sekä Seasons in the Abyss (1990) löytyvät minulta vinyylinä. Nuo neljä albumia ovat yhtyeen kuuluisimmat ja mielestäni myös laadukkaimmat kokonaisuudet. Omistan muutaman Slayerin CD:nkin, mutta ei niistä sen enempää. Slayerillä siis neljä äärettömän kovaa plattaa ja muutama täyspaska (Undisputed Attitude). Viimeiset pari levyä ovat olleet paluuta parempaan, joskin ei 80-luvun levyjen tasolle enää koskaan tulla yltämään.
ANTHRAX:
Nähty livenä nyt neljä kertaa. Kaksi kertaa Belladonnan kanssa 80-luvun lopussa ja nyt 2010 Sonispheressä. Sekä John Bushin kanssa kerran. Anthrax taistelee Slayerin kanssa parhaan live-orkesterin tittelistä. Todellinen live-kone. Belladonna näistä laulajana ehdoton suosikkini. VInyylikaapista löytyvät albumit Spreading the Disease (1985), Among the Living (1987), State of Euphoria (1988) ja Persistence of Time (1990). Tässä on yhtä kova nelikko kuin Slayerin neljä edellä mainittua vinyyliä. Anthraxilla on täyspaskoja levyjä enemmän kuin Slayerillä, mikä johtuu siitä että Belladonna sai kenkää 90-luvun alussa. Mutta heillä on myös yhtä monta vitun kovaa levyä kuin Slayerillä. Äärettömän kova bändi, joka toivottavasti pysyy nykyisessä kokoonpanossa pitkään.
METALLICA:
Näistä neljästä kuuluisin ja myös yliarvostetuin. Olen nähnyt Metallican neljästi, samoin kuin Anthraxin. Metallican neljä ensimmäistä levyä eivät kaipaa esittelyä. Kill 'Em All (1983), Ride the Lightning (1984), Master of Puppets (1986) ja ...And Justice for All (1988) ovat kiveäkin kovempia kokonaisuuksia. Vuoden 1991 musta albumi on myös paikoitellen hyvin tasokas. Nämä viisi 'Tallican vinyyliä omistan ja erityisesti Ride the Lightning pyörii useasti soittimessa. Mutta tästä se sitten alkaa. Metallicalla nimittäin on rutosti täyspaskoja lättyjä. Mustan albumin jälkeen julkaistuista levyistä ainoastaan uusin Death Magnetic (2008) on kuuntelemisen arvoinen, joskaan ei sekään ole hyvä. Erityisesti St. Anger (2003) on niin vitulloista paskaa alusta loppuun, että korvani vuotavat verta jokaisella kuuntelukerralla. Voiko sillä platalla soittava orkka olla tosiaan sama joka soittaa Kill 'Em Alilla tai Master of Puppetsilla. Huhhuh.
MEGADETH:
Mustainen bändiltä omistan vinyylinä viisi ensimmäistä helvetin hyvää levyä, eli Killing Is My Business... And Business Is Good! (1985), Peace Sells... But Who's Buying? (1986), So Far, So Good... So What! (1988), Rust in Peace (1990), sekä Countdown to Extinction (1992). Nämä levyt tulee jokaisen itseään metallifaniksi kutsuvan kuunnella läpi edes kerran. Mahtavaa settiä. Megadeth on näistä neljästä mielestäni ainoa, jolla ei täyspaskoja albumeita ole yhtäkään. Paskoja levyjä kyllä on (Risk, The World Needs a Hero), mutta jokaisella levyllä on aina jokin kuuntelemisen arvoinen veisu. Olen nähnyt Megadethin livenä kolmesti ja kyllähän tämäkin pumppu hommansa osaa ja legendan statuksensa on ansainnut.
Eli yhteenvetona voisin todeta näiden kaikkien neljän bändin olevan aivan helvetin kovia omassa lajissaan (thrash metal). Jokaisella on täydellisiä levyjä ja jokaisella on paskoja levyjä. Jokainen näistä yhtyeistä on sellainen, että jos aikoo metallimusiikkiin kunnolla tutustua, niin näiltä tulee jokaiselta kuunnella ainakin pari albumia.
Voisko joku mulle kertoa miksi Slayerin God Hates Us Allia ja Christ Illusionia pidetään yleisesti paskoina albumeina? Eivät ne tietenkään yllä vanhempien levyjen tasolle mutta silti...
Minusta ne ovat helvetin kovaa mättöä ja sisältävät paljon hyviä biisejä. Varsinkin jos vertaa esim. Metallican 90-luvun tuotantoon.
Itse tykkään Anthraxista -myös John Bushin laulamana. Onhan se erillaista kuin vanhempi tuotanto, mutta turhan aliarvostettua kuitenkin.
PS. Tietääkö kukaan milloin Slayer tulee seuraavan kerran Suomeen?!!
Metallica oli pioneeri, jatkuvasti kehittyvä, melodisin sekä sanoituksellisesti pätevin. Cover-bändinäkin omaa luokkaansa. Loadin jälkeen väsähti pahasti, vaikka satunnaisia hyviä biisejä löytyy uudemmastakin tuotannosta.. (Load oli hyvä Rock-levy, aikaisempiin ei voi tietenkään suoraan verrata.) Hetfield rytmikitaristina ja lauluhuutajana yksi maailman parhaita.
Megadethin Mustaine myös loistava ja erittäin innovatiivinen kitaristi. Psykedeelissävytteiset sävellykset eikä heikko sekä persoonallinen lauluääni eivät yhtä helposti suussa sulavia kuin muiden esimerkkien, mutta toisinaan sitäkin palkitsevimpia useammalla soitolla.
Megadeth väsähti Countdown to extinctioniin..
Slayer on kaikista agro-bändeistä varmaankin kaikkein edustavin ja elävöitynein sekä teknisesti että sävellyksellisesti, mutta huonoimmillaan toisinaan liiankin itseään toistava ja mikään levy ei ole oikein 100% täysipainoisen hyvä.
Tekevät kuitenkin satunnaisesti edelleen biisejä, jotka pystyvät laadullisesti kilpailemaan vanhemman tuotantonsakin kanssa, kuten esim. Disciple ja God send death.
Anthraxilla oli muutama hyvä plätty, mutta lopputuotanto melkoista paskaa. Ainoa viiden tähden levy oli ja on Spreading the disease.
Anthraxin sijaan big fourissa olisi voinut yhtä hyvin olla yhtäläisen epätasainen, mutta parhaimmillaan loistava, Testament..
Onko tuo DVD näkemisen arvoinen, eli kannattaako ostaa?
Jos tykkää thrash-metallista, kannatta tutustua big fourin lisäksi myös seuraaviin bändeihin:
-Sepultura (vanha tuotanto loistavaa)
-Overkill (pysynyt aina lojaalisena tyylilleen, uusin levy on loistava)
-Testament (helposti vertailu kykyinen big fourin kanssa)
-Exodus (uusin tuotanto ei ehkä iske kaikille, mutta Bonded By Blood ja Tempo of the Damned ovat kuuntelemisen arvosia tekeleitä)
-Municipal Waste (nopeaa, mättöä, asennetta)
-Sodom (aliarvostettu, kuten kaikki bändit tässä listassa)
-Kreator (raskasta)
-Violator (hyvä, ellei jopa loistava)
-Destruction (OK)
-Annihilator (King og the Kill!!!)
-Pantera (okei, ei ole thrashia, mutta kuitenkin 90-luvun paras yhtye)
-Tankard (hyvä saksalainen thrash-bändi, juopottelu musaa)
Jos tykkää näistä kaikista neljästä niin kannattaa ostaa. Itse oisin voinut maksaa puolet vähemmän kun vaan 2/4 on mielestäni hyviä.
Itse katoin Anthraxin pikana, megadethiltä etsin vain Symphony biisin ja Slayer ja Metallica meni joka sekunti. Itse en ole ennen Slayerin live esitystä nähnyt ja yllätyin positiivisesti. Parhaiten soittivat. Ja suurena Metallica fanina Metallican esitys oli hyvä! Se on totta että Black albumin jälkeen ei Metallicaa enää tavallaan ole. Loadilta pari biisiä ja Reloadilta myös pari, ne kun ois yhistetty yhteen levyyn niin ois tullut yks hyvä. Vanhat biisit menee, en ole VIELÄ kyllästynyt.
Pantera on täysipainoisen vertailukelpoinen big fourin kanssa ja vei metallimusiikin rytmileikittelyn yhteen ääripäähänsä joka on edelleen rajaviiva.
Sepultura myös laadukasta parhaimmillaan.
Ainoa merkittävä lisäys listaasi olisi mielestäni Dark Angel ja liian usein unohdettu, pienimuotoisempi, Uncle Slam levyllään Say Uncle..
Jos minulta kysytään, niin Pantera pieksee Big Fourin tuosta vain. On sen verran kovaa mättöä koko 90-luvun tuotanto. Panteran jäsenet ovat myös musiikillisesti lahjakkaampia kuin Big Four.
tarkoitat "musiikillisesti lahjakkaalla".
Omasta puolestani kuitenkin suurimmat ansiot Panteralle kuuluvat nimenomaan sinne rytmileikittelypuolelle sekä "äijämetallin" lanseeraamisesta sanoituksien osalta Vulgar display of powerista lähtien.
Näiden saralla bändi on edelleen ylittämätön.
Joulutoivomuslistalla on tuo kyseinen dvd. Aloittaja, hommasitko sen noin 30€ maksavan normaalin version, vai sen 60€ maksavan jossa tulee kaikkee krääsää mukana?
Oikein hyvältä näyttää nuo keikkavideot kun tubesta katsoo, varmasti olisi hienolta näyttänyt teatterissakin mutta empä minä sellaista tiennyt.. fuck.
Olen nähnyt tuon DVD:n nyt kaksi kertaa, ja mielstäni Metallica veti selvästi huonoimman keikan. Metallican biisit kuulostivat aivan pop-versioilta. Esim. Sad But True, Enter Sandman ja Blackened olivat hirveää kuultavaa. Miten niin mahtavat biisit voidaan raiskata tuolla tavalla?! Onneksi eivät soittaneet Batteryä...
Anthraxia en ole ennen livenä nähnyt ja oli kyllä hyvä! Varsinkin rumpali Charlie Benante oli loistava! Harmi että yleisö ei lämmenyt.
Megadeth oli positiivinen yllätys myös, vaikka Dave Mustainen laulutaidot kyllä tiedetään.
Slayer oli Anthraxin kanssa näistä neljästä paras. Arayalla meni kyllä kieli solmuun Jihadissa mutta muuten keikka oli täydellinen.
Suurin ero näiden neljän bändin välillä oli omasta mielestäni rumputyöskentely, sillä Metallican Lars Ulrich ei vakuuta sitten millään. Laulussa James Hetfield kuulosti aivan pop-artistilta. Ja mikä tekee tästä hirveintä on se, että Metallica soittaa kaksi kertaa enemmän biisejä kuin muut! Näin Metallican livenä pari vuotta sitten ja oli silloin mielestäni paljon parempi kuin nyt. Tietysti lievä humalatila teki bändistä paremman...
Eli jos pidät Anthraxista, Megadethistä tai Slayeristä kannattaa tämä DVD hankkia mutta Metallica fanit, älkää vaivautuko.
Seuraavan kerran kun Anthrax, Megadeth tai Slayer tulee Suomeen keikalle, olen ehdottomasti paikan päällä!