Onko muilla kokemuksia siitä, että raskaaksi tuleminen tappoi koko suhteen, siksi että toinen osapuoli muuttui niin paljon?
Olen viidennellä kuulla ja siitä päivästä lähtien kun olen tiennyt olevani raskaana olen ollut kuin eri ihminen. Mies on ihan ymmällään, sillä en siedä enää edes hänen kosketustaan, seksistä puhumattakaan. Voin jatkuvasti pahoin, olen ärtynyt, ilkeä ja tahdon olla omissa oloissani. En osaa enää puhua tunteistani tai ajatukistani. Mies kerjää huomiota ja tekee kaikkiensa miellyttääkseen, mutta se lähinnä vain ärsyttää minua. Itse asiassa koko mies ällöttää minua ja tunnen olevani hänen kanssaan vain koska on pakko lapsen ja taloudellisten syiden takia.
Miten tilanne voi mennä tällaiseksi? Miten hyvä ja tasapainoinen suhde voi muuttua raskauden myötä tällaiseksi? Ammattiapu ja puhuminen on varmasti ainut mahdollinen keino selvittää asiat, mutta silti haluaisin tietää onko muilla vastaavia kokemuksia.
Raskauden myötä suhteemme muuttui onnettomaksi
46
8249
Vastaukset
- Hormonit, hormonit
Hormoneista johtuvaa, menee ohi :) pitää vain yrittää ymmärtää..
- lxlxccksdp
mulla aivan sama fiilis :o
- Tuore mamma
Olen kuullut samanlaisia tarinoita monilta ja hormonit tekevät temppunsa. Se menee kyllä ohi kun hormonit vähän tasaantuvat. Itselläni ei onneksi näin käynyt mutta välillä oli semmoisia känkkis päiviä, nekin ohi meneviä. Kun teillä on muuten vissiin mennyt hyvin?
- qr
Kyllä toi ohi menee. Loppuraskauden puolella sit on hyvin kiintynyt kohdussa kasvavaan vauvaan ja kääntyy sisäänpäin.
Ja ne hormonit... jotka kyllä sit pari kk synnytyksen jälkeen alkaa olla normitasolla :)
t:kokemusta on x 3 ;) - ankkh
qr kirjoitti:
Kyllä toi ohi menee. Loppuraskauden puolella sit on hyvin kiintynyt kohdussa kasvavaan vauvaan ja kääntyy sisäänpäin.
Ja ne hormonit... jotka kyllä sit pari kk synnytyksen jälkeen alkaa olla normitasolla :)
t:kokemusta on x 3 ;)Hyi helvetti. En ikinä hankkiutuisi raskaaksi, jo siitäkin syystä että hormonit näyttävät tekevän naisesta kusipään. Ja lasten hankinta tekee muutenkin hallaa parisuhteelle. En todellakaan vaihtaisi miestäni haisevaan ja huutavaan sinappikääröön.
- jonnaus
ankkh kirjoitti:
Hyi helvetti. En ikinä hankkiutuisi raskaaksi, jo siitäkin syystä että hormonit näyttävät tekevän naisesta kusipään. Ja lasten hankinta tekee muutenkin hallaa parisuhteelle. En todellakaan vaihtaisi miestäni haisevaan ja huutavaan sinappikääröön.
Onnellisen ja kestävän parisuhteen salaisuus on lapsettomuus. Ollaan vielä kuin vastarakastuneet, vaikka 11 vuotta on kohta yhdessä oltu.
Niin ja ilman sitä sinappikääröä vauvat kyllä tuoksuvat oikein hyvälle, jos heidät kylvetetään ja puklautettu maito ei jää hautumaan vaatteisiin. - -Huh
jonnaus kirjoitti:
Onnellisen ja kestävän parisuhteen salaisuus on lapsettomuus. Ollaan vielä kuin vastarakastuneet, vaikka 11 vuotta on kohta yhdessä oltu.
Niin ja ilman sitä sinappikääröä vauvat kyllä tuoksuvat oikein hyvälle, jos heidät kylvetetään ja puklautettu maito ei jää hautumaan vaatteisiin.Itsekästä, mitä jos kaikki ajattelis noin? Miten käy?
Sitä paitsi on niitä normaaleitakin perheitä missä on onnellinen ja kestävä parisuhde, voi helkkari. - yksilapsi
jonnaus kirjoitti:
Onnellisen ja kestävän parisuhteen salaisuus on lapsettomuus. Ollaan vielä kuin vastarakastuneet, vaikka 11 vuotta on kohta yhdessä oltu.
Niin ja ilman sitä sinappikääröä vauvat kyllä tuoksuvat oikein hyvälle, jos heidät kylvetetään ja puklautettu maito ei jää hautumaan vaatteisiin.lapsi kun tulee , mikään ei ole enää entisensä. kaikki muuttuu isotöiseksi ja on kokoajan huoli lapsesta, sairaudet ,tapaturmat ,hoitomaksut,hoito ja kouluongelmat ym. inhorealistiset arki-askareet. vauvathan sinänsä ovat ihania kun kaukaa katsoo.
- fsfsfsfssf
-Huh kirjoitti:
Itsekästä, mitä jos kaikki ajattelis noin? Miten käy?
Sitä paitsi on niitä normaaleitakin perheitä missä on onnellinen ja kestävä parisuhde, voi helkkari.Lapsen tekeminen on ihan yhtä itsekästä kuin tekemättä jättäminen. Ihminen tekee tai jättää tekemättä asioita silkasta itsekkyydestä. Toisaalta tässä liikakansoitetussa maailmassa lasten tekeminen se vasta onkin itsekästä., tehdä nyt vielä lisää kuluttajia jo puhkikulutettuun maailmaan. Vapaaehtoisesti lapseton on ainakin tehnyt vastuuntuntoisen päätöksen ja ajatellut asiaa. Kuinka moni lisääntyy ajattelematta juuri yhtään ja sitten se lapsi ei kiinnostakaan?
Mitäs sitten, vaikka kaikki ajattelisivatkin näin? Ensinnäkään, sellaista tilannetta ei tule, koska ihmiset kuitenkin jatkavat lisääntymistä maailman tappiin asti, vaikka mikä uhka olisi oven takana ja toisaalta, mitäs jos tapahtuisikin sellainen ihme, että ihminen olisi sukupuuton partaalla? Entäs sitten? Ketä se haittaisi? - Vanhus vain
yksilapsi kirjoitti:
lapsi kun tulee , mikään ei ole enää entisensä. kaikki muuttuu isotöiseksi ja on kokoajan huoli lapsesta, sairaudet ,tapaturmat ,hoitomaksut,hoito ja kouluongelmat ym. inhorealistiset arki-askareet. vauvathan sinänsä ovat ihania kun kaukaa katsoo.
Ei elämä ole aina ruusuilla tanssimista, vaikka nykyelämä onkin uskomattoman helppoa kaikinpuolin verrattuna vaikka 1950-luvulle. Ei ne vauvat loppuikäänsä lapsia ole ja ei niitä vauvoja huvin vuoksi tehdä, niistä tulee uusia ihmisiä joita tarvitaan enemmän kuin koskaan. Tosin luonnolla on tapansa hoitaa luonnonvastaiset tavat pois, näissä tapauksissa se tapahtuu yksinkertaisesti siten että heidän geenipoolinsa ei jatku. Tietysti olen kuitenkin tyytyväinen että lapsia ei tule perheisiin joihin niitä ei haluta.
- Vanhus vain
fsfsfsfssf kirjoitti:
Lapsen tekeminen on ihan yhtä itsekästä kuin tekemättä jättäminen. Ihminen tekee tai jättää tekemättä asioita silkasta itsekkyydestä. Toisaalta tässä liikakansoitetussa maailmassa lasten tekeminen se vasta onkin itsekästä., tehdä nyt vielä lisää kuluttajia jo puhkikulutettuun maailmaan. Vapaaehtoisesti lapseton on ainakin tehnyt vastuuntuntoisen päätöksen ja ajatellut asiaa. Kuinka moni lisääntyy ajattelematta juuri yhtään ja sitten se lapsi ei kiinnostakaan?
Mitäs sitten, vaikka kaikki ajattelisivatkin näin? Ensinnäkään, sellaista tilannetta ei tule, koska ihmiset kuitenkin jatkavat lisääntymistä maailman tappiin asti, vaikka mikä uhka olisi oven takana ja toisaalta, mitäs jos tapahtuisikin sellainen ihme, että ihminen olisi sukupuuton partaalla? Entäs sitten? Ketä se haittaisi?Kerronpahan sulle sellaisen tiedon että Suomessa ei ole liikakansoitus ongelmaa, eikä ihmisiä ole liikaa. Jos lapsia ei tule, maa menee rappiolle tästä on useita esimerkkejä historiassa. Suomen kokoisessa Saksassa on yli 80 miljoonaa ihmistä kun suomessa reilut 5 miljoonaa.
Luettelemasi ongelmat ovat kehitysmaiden ongelmia joissa naisten asema on huono, eivät kuulu asiaan ollenkaan.
Viimeiseen asiaan ihmiskunnan sukupuutosta en edes viitsi vastata. - dsdsdsdsds
Vanhus vain kirjoitti:
Kerronpahan sulle sellaisen tiedon että Suomessa ei ole liikakansoitus ongelmaa, eikä ihmisiä ole liikaa. Jos lapsia ei tule, maa menee rappiolle tästä on useita esimerkkejä historiassa. Suomen kokoisessa Saksassa on yli 80 miljoonaa ihmistä kun suomessa reilut 5 miljoonaa.
Luettelemasi ongelmat ovat kehitysmaiden ongelmia joissa naisten asema on huono, eivät kuulu asiaan ollenkaan.
Viimeiseen asiaan ihmiskunnan sukupuutosta en edes viitsi vastata.Suomi on osa maapalloa ja suomalaisten hiilijalanjälki vastaa ties kuinka monen sadan afrikkalaisen vastaavaa. Suomalaisia (ja saksalaisia sekä ihan mitä muutakin kansaa tahansa) on suhteessa liikaa, vaikket uskoisikaan. Maailman väestönkasvun hillitseminen on myös suomalaisten vastuulla, emme me voi tehdä ihan mitä huvittaa, koska kulutamme ja tuhlaamme yksinkertaisesti liikaa.
- joku vaan.
Vanhus vain kirjoitti:
Ei elämä ole aina ruusuilla tanssimista, vaikka nykyelämä onkin uskomattoman helppoa kaikinpuolin verrattuna vaikka 1950-luvulle. Ei ne vauvat loppuikäänsä lapsia ole ja ei niitä vauvoja huvin vuoksi tehdä, niistä tulee uusia ihmisiä joita tarvitaan enemmän kuin koskaan. Tosin luonnolla on tapansa hoitaa luonnonvastaiset tavat pois, näissä tapauksissa se tapahtuu yksinkertaisesti siten että heidän geenipoolinsa ei jatku. Tietysti olen kuitenkin tyytyväinen että lapsia ei tule perheisiin joihin niitä ei haluta.
Ihan mielenkiinnosta kyselen..ja miksiköhän niitä uusia ihmisiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan?Aika hassua.
- Vanhus vaan
dsdsdsdsds kirjoitti:
Suomi on osa maapalloa ja suomalaisten hiilijalanjälki vastaa ties kuinka monen sadan afrikkalaisen vastaavaa. Suomalaisia (ja saksalaisia sekä ihan mitä muutakin kansaa tahansa) on suhteessa liikaa, vaikket uskoisikaan. Maailman väestönkasvun hillitseminen on myös suomalaisten vastuulla, emme me voi tehdä ihan mitä huvittaa, koska kulutamme ja tuhlaamme yksinkertaisesti liikaa.
On kansalaisvelvollisuus tehdä lapsia! Tällä hetkellä tilanne on alle luonnollisen uusiutumisen.
Sinunko mielestä jos kymmenien tuhansien kilometrien päässä Kauko-idässä ja Afrikassa tehdään liikaa lapsia, meidänkin pitäisi vähentää vaikka tilanne on jo täällä huolestuttava päinvastaisuudessaan?
Suomessa tehdään 1.75/lasta per nainen. Se on ihan hyvä luku länsimaisittain vaikka pitäisi tähdätä lukuun 2.00 että väestö ei vähene ja vanhene, ja kuolema koitta.
Tämä on tosi. - aksylodei
Vanhus vaan kirjoitti:
On kansalaisvelvollisuus tehdä lapsia! Tällä hetkellä tilanne on alle luonnollisen uusiutumisen.
Sinunko mielestä jos kymmenien tuhansien kilometrien päässä Kauko-idässä ja Afrikassa tehdään liikaa lapsia, meidänkin pitäisi vähentää vaikka tilanne on jo täällä huolestuttava päinvastaisuudessaan?
Suomessa tehdään 1.75/lasta per nainen. Se on ihan hyvä luku länsimaisittain vaikka pitäisi tähdätä lukuun 2.00 että väestö ei vähene ja vanhene, ja kuolema koitta.
Tämä on tosi.On kansalaisvelvollisuus olla tekemättä lapsia!
Minusta ei yhtäkään tungeta ulos, koska jokainen kersa ja perhe jonka tiedän tuhoaa sitä kaunista maata jossa asun. Mitä vähemmän, sen parempi. Se että suomalaiset tuhoutuu sukupuuttoon on täysin mitätön asia maapallon historiassa. Se että ihmiset tuhoavat luonnon, ei ole täysin mitätön asia maapallon historiassa. Ja kuten jo sanottu, ei ihmiset maailmasta lopu. Rodulla tuskin on merkitystä isossa kuvassa.
Vanhus vaan se jatkaa samaa linjaa kuin ikäpolvensa, kuluttamista ja kulutukseen opettamista. Minun ikäpolveni pioneerit yrittävät korjata jälkiänne. - Et in Arcadia Ego
aksylodei kirjoitti:
On kansalaisvelvollisuus olla tekemättä lapsia!
Minusta ei yhtäkään tungeta ulos, koska jokainen kersa ja perhe jonka tiedän tuhoaa sitä kaunista maata jossa asun. Mitä vähemmän, sen parempi. Se että suomalaiset tuhoutuu sukupuuttoon on täysin mitätön asia maapallon historiassa. Se että ihmiset tuhoavat luonnon, ei ole täysin mitätön asia maapallon historiassa. Ja kuten jo sanottu, ei ihmiset maailmasta lopu. Rodulla tuskin on merkitystä isossa kuvassa.
Vanhus vaan se jatkaa samaa linjaa kuin ikäpolvensa, kuluttamista ja kulutukseen opettamista. Minun ikäpolveni pioneerit yrittävät korjata jälkiänne.Samoilla linjoilla ollaan.
Minun puolestani koko ihmiskunta voisi vaikka kuolla sukupuuttoon. Luonto ei tarvitse ihmistä yhtään mihinkään. Me emme ole ravintoketjussa korvaamattomia, päin vastoin.
Samalla pallolla eletään, niin eurooppalaiset kuin afrikkalaisetkin. Kun ihmisten kulutustapoja katsoo, niin tämä planeetta kestäisi huomattavasti paremmin afrikkalaisen elämäntyylin. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten minä, elättämiseen tarvittaisiin kaksi ja puoli Maapalloa, vaikka käytänkin joukkoliikennettä ja olen kasvissyöjä. - Et in Arcadia Ego
joku vaan. kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta kyselen..ja miksiköhän niitä uusia ihmisiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan?Aika hassua.
Tietysti siihen, että saadaan seuraava maailmansota käyntiin nopeammin. Nyt jo alkaa olla todella pahaa liikakansoitusta, ja vuonna 2030 ihmisiä pitäisi olla jo liki 8 miljardia. Kyllä siitä kunnon rähinä tulee, kun kaikki rupeavat nyt pukkaamaan nahkapokaalia pihalle. Mielellään useampiakin, jotta vesi ja muut luonnonvarat saadaan kulumaan nopeammin.
- Vanhus vaan
Et in Arcadia Ego kirjoitti:
Samoilla linjoilla ollaan.
Minun puolestani koko ihmiskunta voisi vaikka kuolla sukupuuttoon. Luonto ei tarvitse ihmistä yhtään mihinkään. Me emme ole ravintoketjussa korvaamattomia, päin vastoin.
Samalla pallolla eletään, niin eurooppalaiset kuin afrikkalaisetkin. Kun ihmisten kulutustapoja katsoo, niin tämä planeetta kestäisi huomattavasti paremmin afrikkalaisen elämäntyylin. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten minä, elättämiseen tarvittaisiin kaksi ja puoli Maapalloa, vaikka käytänkin joukkoliikennettä ja olen kasvissyöjä.Sanasi puhuvat nuoruudestasi. Ai niitäkö jälkiä yrittätte korjata millä tämä maa nostettiin kehittymättömästä yhteiskunnasta teollisuus- ja informaatioyhteiskunnaksi kovalla työnteolla ja periksiantamattomuudella. Se on hyvä huudella sieltä lämpöisen läppärin takaa. Kiittämättömyys on maailman palkka. Mutta voihan sitä itselleen vakuutella noinkin että tekee oikein vaikka oikeasti ei tee. Edes vankumattomin vihreä ei ole niin typerä etteikö oikeasti tajuaisi että jos kiinassa avataan kahden viikon välein uusi hiilivoimala, suomalaisella ei ole pätkääkään merkitystä. Tietysti suomalaisella voi olla korkea hiilijalanjälki, mikä johtuu korkeista lämmityskustannuksista, mutta geologisesti tämä maankolkka 5 miljoonaa ja ylikin kestää. Että eiköhän pidetä se luku siinä 2.00.
Ei teidän kanssa kannata edes keskustella kun olette jo valmiina luovuttamaan ja kuolemaan, ettekä kehittämään tapoja miten sopeudutaan tilanteeseen. Luuletteko ettei tekniikka kehity ja tulevaisuudessa tällaiset murheet ovat muisto vain.
Tällaisella hengellä talvisota olisi hävitty jo ensimmäisenä iltana.
Muuttakaa sinne Afrikkaan kurjuuteen, älkääkä valittako, sitähän te haluatte tänne. - suomalainen äiti
Et in Arcadia Ego kirjoitti:
Samoilla linjoilla ollaan.
Minun puolestani koko ihmiskunta voisi vaikka kuolla sukupuuttoon. Luonto ei tarvitse ihmistä yhtään mihinkään. Me emme ole ravintoketjussa korvaamattomia, päin vastoin.
Samalla pallolla eletään, niin eurooppalaiset kuin afrikkalaisetkin. Kun ihmisten kulutustapoja katsoo, niin tämä planeetta kestäisi huomattavasti paremmin afrikkalaisen elämäntyylin. Jos kaikki maailman ihmiset eläisivät kuten minä, elättämiseen tarvittaisiin kaksi ja puoli Maapalloa, vaikka käytänkin joukkoliikennettä ja olen kasvissyöjä.vastaan molemmille...
tosiaan muuttakaa sinne afrikkaan savimajaan asumaan. tekisitte palveluksen suomelle.
kamalasti täällä uhotaan mutta kun jotain pitäisi itse tehdä tai jostain luopua niin jopa onkin vaikeaa. ja lasten saaminen on elinehto meille suomalaisille.ihmiset vanhenee koko ajan ja ihmisiä kuolee kokoajan. se että lapsia syntyy kuolleiden tilalle ei ole paha asia. järki käteen. entäpä jos vanhempasi olisivat ajatelleet samoin kuin sinä? no etpähän olisi täällä uhoamassa ja nostamassa itseäsi jalustalle, "pioneeri". heh (nauraa). - Lucky One :D
ankkh kirjoitti:
Hyi helvetti. En ikinä hankkiutuisi raskaaksi, jo siitäkin syystä että hormonit näyttävät tekevän naisesta kusipään. Ja lasten hankinta tekee muutenkin hallaa parisuhteelle. En todellakaan vaihtaisi miestäni haisevaan ja huutavaan sinappikääröön.
Kusipääksi (kuten sitä nimität) voi tulla E-pillereistäkin alkuvaiheessa. E-pillerithän ovat raskaushormonia, jonka tehtävä on huijata naisen kehoa ja viestittääkeholle että se on jo "raskaana".
Onneksi tämä ilmiö "kusipäisyydestä" on vain harvoilla....ja vain alkuvaihessa yleensä....korkeintaan sinne viimeiseen kolmannekseen saakka. Näin vahvaan reagointiin voi vaikuttaa sekin, että odottava äiti "inhoaa itseänsä" kun vatsa kasvaa ja pelkää että miehensä ei pidä häntä enään hyvännäköisenä ja muitakin tällaisia ajatuksia....syyttää alitajunnassaan miestä asiasta jne.
Toinen syy voi olla se että tekee liian nuorena lapsen.....tai että ei ole alkuvaiheessa raskautta ottanut puolisoaan "jakamaan" odotusta. Ei päästä miestänsä lähelle "sikiötä" esim. hieromaan masua tai tunnustelemaan kun tuleva vauva potkii tms. Omat odotusaikani (x4) ovat olleet kaiken muun perhe-elämän keskellä meille onnellista ja ihanaa aikaa vaikka hormonit alussa heittelikin.
Sinusta ankkh voin vain sanoa että ehkä oletkin itsekeskeinen ja omistushaluinen erityishuomiota mieheltäsi tarvitseva....hyvä ettet halua lapsia! Viisas päätös sinulta. Entäpä jos miehesi haluaa jossain vaiheessa perheen ja huomaa tuon mielipiteesi jossain vaiheessa ja vaihtaakin sinut toiseen, joka haluaa myös perheen? Toivottavasti siis miehesikään ei halua lapsia. Sekin on hyväksyttävää. Kaikki parit eivät nimittäin halua tehdä lapsia. Toivon että kohdallasi on näin, sillä muuten jossain vaiheessa miehesi vaihtaa sinut "haisevaan ja huutavaan sinappikääröön". Vauvat eivät nimittäin ole kauan aikaa pieniä :DDDD
- ....................
Järki hoi.. Jos suhde on oikeasti hyvä ennen raskautta ja lapsia niin ei se siitä lasten takia muutu vaan ihan omasta syystä. Nyt syynä hormoonit ja joillekin tuo valitettavasti on täysin normaalia. Et ole tainnut ottaa lainkaan selvää asioista? Tilanne ei nyt kuitenkaan oo miehes vika vaan omien hormoonies, joten kannattaa koittaa miettii pari kertaa ennen ko on ilkeä tai mies lähtee kävelemään heti ko tajuut miten tärkeä hän taas olikaan..
- kuten vauvatkin
Samalla naisellakin kaikki raskaudet ovat erilaisia. Kukaan ei varoittanut sinua etukäteen, sillä hormoonit vaikuttavat kaikkiin eri tavalla. Itse en huomannut itsessäni mitään outoa, mutta kumppanini muuttui etäiseksi ja äreäksi. Sekin on kuulemma tavallista. Mies järkyttyy, että vapaus menetetään viimeistään nyt.
- mies ontyperä lehmä
kuten vauvatkin kirjoitti:
Samalla naisellakin kaikki raskaudet ovat erilaisia. Kukaan ei varoittanut sinua etukäteen, sillä hormoonit vaikuttavat kaikkiin eri tavalla. Itse en huomannut itsessäni mitään outoa, mutta kumppanini muuttui etäiseksi ja äreäksi. Sekin on kuulemma tavallista. Mies järkyttyy, että vapaus menetetään viimeistään nyt.
Mun tilanteessa MIES tshtoi kihloihin jsa naimisiin. Tahtoi se perkele vielä pentujakin. Sitten kun ne syntyi, ei mies tahtomutkaan enää mitään.
Tai no, tahto se mennä kavereitten kans tai olla omassa rauhassa omassa huoneessaan. Mun oli sitten ihan pakko tahtoa tehdä koti lapsille ja laittaa ruokaa joka hetki.
helpompaa on olla töissä, kuin loma-aikoina kotona lasten kanssa. Mies lähti jo kymmenen vuotta sitten toisten naisten perään. Lapsettoman naisen löysi sitten vihdoin viimein, joka tällä erää käy lapsettomuushoidoissa!!! monen naisen knas seurusteli, joila oli lapsia. Mutta nyt vihdoin löysi naisen, jolla ei ole. Ja nyt rampataan hoidoissa. Voi elämän kevät! Olis huolehtinut niistä, mitkä sillä jo oli!
Mies on typerin olento maalla pään! - oma syy.
mies ontyperä lehmä kirjoitti:
Mun tilanteessa MIES tshtoi kihloihin jsa naimisiin. Tahtoi se perkele vielä pentujakin. Sitten kun ne syntyi, ei mies tahtomutkaan enää mitään.
Tai no, tahto se mennä kavereitten kans tai olla omassa rauhassa omassa huoneessaan. Mun oli sitten ihan pakko tahtoa tehdä koti lapsille ja laittaa ruokaa joka hetki.
helpompaa on olla töissä, kuin loma-aikoina kotona lasten kanssa. Mies lähti jo kymmenen vuotta sitten toisten naisten perään. Lapsettoman naisen löysi sitten vihdoin viimein, joka tällä erää käy lapsettomuushoidoissa!!! monen naisen knas seurusteli, joila oli lapsia. Mutta nyt vihdoin löysi naisen, jolla ei ole. Ja nyt rampataan hoidoissa. Voi elämän kevät! Olis huolehtinut niistä, mitkä sillä jo oli!
Mies on typerin olento maalla pään!Mitä otit tollasen horon miehen ja teit lapset.
oma syy. kirjoitti:
Mitä otit tollasen horon miehen ja teit lapset.
Kyllä meilläkin parisuhde kuoli totaalisesti lapsen myötä. Ei vielä raskausaikana, mutta heti synnytyksen jälkeen. Yhdessä ollaan vaan pakosta ja velvollisuudesta ja lapsen takia.
- nyethndc
mies ontyperä lehmä kirjoitti:
Mun tilanteessa MIES tshtoi kihloihin jsa naimisiin. Tahtoi se perkele vielä pentujakin. Sitten kun ne syntyi, ei mies tahtomutkaan enää mitään.
Tai no, tahto se mennä kavereitten kans tai olla omassa rauhassa omassa huoneessaan. Mun oli sitten ihan pakko tahtoa tehdä koti lapsille ja laittaa ruokaa joka hetki.
helpompaa on olla töissä, kuin loma-aikoina kotona lasten kanssa. Mies lähti jo kymmenen vuotta sitten toisten naisten perään. Lapsettoman naisen löysi sitten vihdoin viimein, joka tällä erää käy lapsettomuushoidoissa!!! monen naisen knas seurusteli, joila oli lapsia. Mutta nyt vihdoin löysi naisen, jolla ei ole. Ja nyt rampataan hoidoissa. Voi elämän kevät! Olis huolehtinut niistä, mitkä sillä jo oli!
Mies on typerin olento maalla pään!Sinä tässä se maailman typerin olento olet kun teit lapset ja nyt syytät miestä siitä ettet jaksa lapsiasi hoitaa.
Olisit vitun idiootti ymmärtänyt että lapsista on vaivaa, oli sitten miestä tai ei!
Turhaan sinä miestä tässä syytät kun jutustasi näkee heti että sinussa on myös vikaa. - netrn
amiga kirjoitti:
Kyllä meilläkin parisuhde kuoli totaalisesti lapsen myötä. Ei vielä raskausaikana, mutta heti synnytyksen jälkeen. Yhdessä ollaan vaan pakosta ja velvollisuudesta ja lapsen takia.
Ja usko pois, vaikka te kuvittelette että asiat ovat hyvin, niin teette hirvittävän munauksen lapselle ja hän kärsii tuosta teidän tilanteesta kaikista eniten.
Mikään ei ole hirveämpää lapselle kuin elää perheessä jossa ei ole rakkautta. Se ei riitä että rakkautta riittää lapselle, niinkuin nyt kuvittelette (ja silti sanotte että olette yhdessä pelkästä velvollisuudesta), vaan lapsen pitää saada malli aikuisten välisestä välittämisestä ja rakkaudesta, että tulee toimeen itse aikuisuudessa.
Menkää helvetin pellet parisuhdeterapiaan ja hakekaa apua ja yrittäkää löytää se keskinäinen rakkaus, että lapsenne saa hyvän kodin! Ette te saatanat menneet yhteen turhaan, vaan ne samat ihmiset te edelleenkin olette! - vie ne
mies ontyperä lehmä kirjoitti:
Mun tilanteessa MIES tshtoi kihloihin jsa naimisiin. Tahtoi se perkele vielä pentujakin. Sitten kun ne syntyi, ei mies tahtomutkaan enää mitään.
Tai no, tahto se mennä kavereitten kans tai olla omassa rauhassa omassa huoneessaan. Mun oli sitten ihan pakko tahtoa tehdä koti lapsille ja laittaa ruokaa joka hetki.
helpompaa on olla töissä, kuin loma-aikoina kotona lasten kanssa. Mies lähti jo kymmenen vuotta sitten toisten naisten perään. Lapsettoman naisen löysi sitten vihdoin viimein, joka tällä erää käy lapsettomuushoidoissa!!! monen naisen knas seurusteli, joila oli lapsia. Mutta nyt vihdoin löysi naisen, jolla ei ole. Ja nyt rampataan hoidoissa. Voi elämän kevät! Olis huolehtinut niistä, mitkä sillä jo oli!
Mies on typerin olento maalla pään!Lapset sinne isälleen, ei tartte hoitoja. Pääset sinäkin pälkähästä ja nauttimaan vapaudestasi. Älä ruikuta vaan toimi!!!
- Pahinta..
amiga kirjoitti:
Kyllä meilläkin parisuhde kuoli totaalisesti lapsen myötä. Ei vielä raskausaikana, mutta heti synnytyksen jälkeen. Yhdessä ollaan vaan pakosta ja velvollisuudesta ja lapsen takia.
mitä voi tehdä, on pysyä yhdessä "lapsen takia". Myöhemmin tulet huomaamaan oman virheesi kun oma lapsesi elää rakkaudettomassa suhteessa pakosta ja velvollisuudesta, koska sellaisen mallin hän on saanut kotoaan. Jos puolisoa löytääkään, kun ei tiedä mitä parisuhteen oikeasti kuuluisi olla.
- Sergei Ivanovits
Olen 56 -vuotias ja vaimoni 35 ja odottaa lasta. Ei tulisi vastuuntuntoisena ihmisena mieleenkaan tehda lasta Suomeen. Maa ja Suomi on niin hanurista kuin olla ja voi.
- pohjalam
Jos suomeen ei tekis lapsia niin minne ne muka pitäis tehä afrikassa laset kuolee jos ne sinne tekee suomi on hyvä maa ja lapset on täällä turvassa paremmin kuni jossain afrikassa paskaa puhetta mä ainakin ajoin tehä lapseni suomeen.
- Kohta äitee...
Tähän oli ihan pakko vastata,koska tilanne on suoraan kun omasta elämästä :O
Eli, kun ite tein positiivisen raskaustestin, meillä alko parisuhde menemään päin männikköä!Minusta tuli ihan jumalaton tulkuttaja, kaikin tavoin muutuin ihan hirveeksi akaksi miestäni kohtaan. En ollut koskaan tyytyväinen mihinkään, en siihen että mies meni itekseen,en siihen että oli koko ajan kotona, en siihen että ei tehny kotitöitä, en siihen että teki niitä.Näytin jatkuvasti nyrpeetä naamaa, en halunnu että mies edes koskee minuun, seksi ällötti...Erottiin joka viikonloppu ja joka viikko palattiin kuitenki yhteen..Kunnes sitten...Eräs viikonloppu mies lähti radalle -minä jätin -mies petti.Mies teki siis lopullisen päätöksen "juupaseipäsleikille". Jonka ymmärrän nyt ihan todella hyvin. Kukaan ei voi elää parisuhteessa tuollasen hirviön kans mitä minä tuolloin olin...Ja anteeksi nyt vaan,mutta raskaus ei kuitenkaan oikeuta käyttäytymään toista ihmistä kohtaan miten sattuu...
Onneksi minä tajusin tekoseni ja mieheltäni löytyi vielä sen verran tunteita minua kohtaan,että päätettiin kokeilla yhdessä oloa uudelleen, olen edelleen raskaana, laskettuunaikaan aikaa kolmisen viikkoa, mutta minäpä en vaan olekkaan enää se sama hirviö mikä olin aiemmin -luojan kiitos...
Tsemppiä sulle viestiketjun aloittaja, toivottavasti te pääsette suhteessanne helpomalla- Vauva ja vastuu
Ja ikää oli?
Oikeassa olet, raskaus ei oikeuta käyttäytymään miten sattuu. Myöskään raskaana oleva hormonihirviö ei oikeuta miestä pettämään ratkaisuna ongelmiin erityisesti kun on pieni vauva tulossa.
- -o-o-
juuri tuollaisen vuoksi olisi hyvä jos miehellä olisi kaksi naista. toisen kanssa voisi hoitaa sen seksipuolen, niin toinen saa olla rauhassa.
- ljlkjlkk
Sen vauvan syntymän jälkeenkin saattaa mennä aikansa, ennenkuin seksi taas kiinnostaa. Ainakin itselläni. kuuntele itseäsi ja ole rauhassa, jos siltä tuntuu. Yritä selittää miehellesi tunteistasi. Puhuminen saattaa laukaista tilanteita.
- mamma möö
Kuulostaa perin normaalilta. Eka raskaus oli yhtä juhlaa..voi sitä helmepilyn määrää jne. Suhde kuitenkin muuttui lapsen myötä. Miestä ahdistikin se menetetty vapaus..ihan normaalia sekin.
Toisessa raskaudessa olin juuri tuollainen. Hormoonit! Olin fyysisestikkin todella kipeä joten se sitten säteili kaikkeen. Toisekseen molemmat töissä, pieni muksu ja arki. Huh. Onneksi tajusin väkipakolla muuttaa omaan käytöstäni. Olisin ajanut rakkaan mieheni pois. Se pitää vaan koittaa siitä vihasta huolimatta olla lämmin ihminen. Toisen ei vaan ole pakko niellä kaikkea. Onneksi mies oli mukana neuvolassa jossa täti kertoi miehelleni että koittaa nyt vain jaksaa, että tämä on josku tälläistä kun hormoonit juoksee ja minä väsyn.
No ei siinä. Kun lapsi syntyi, mies lähti viikon sisällä. Sain koliikki vauvan. Miestä ei näkynyt. Vaihtoi toiseen, tosin taas naiseen jolla lapsia, hoiti tämän toisen naisen lapsia muttei omiaan. Ei nytkään ole montaa kertaa niitä hoitanut. Aikaa kuitenkin erosta on jo 3vuotta. Erosi otti uuden, jolla taas lapsia, erosi otti uuden jolla lapsia. Erosi taas. Sitten lupasi minulle heikkona hetkenään että NYT hän keskittyy omiin lapsiinsa. Elää tovin yksin ja nauttii omista lapsistaan. Anteeksi kuinka?
Sitä kesti 5kk. Sitten TAAS. Nyt on uusi nainen lapsineen. Muutti samantien sinne. Siellä ex mieheni hoitaa arjen ja uuden naisen. Muttei edelleenkään omiaan.Nyt nämä sitten aikovat tehdä yhteisiä. Yhdessä olleet 3vko. kuulemma on tulossa jo.
Olen ehkä hieman katkera. Minä nielin ja koitin kaikista olotiloistani huolimatta ottaa mieheni huomioon ja niellä tuskani. Hormoonit! Mutta ei.
No näitä tarinoita piisaa. Sanoin joskus miehelleni, että minä EN tee lapsia joilla ei ole isää, että minä en yh.ksi ala. No siinä hän vakuutti ja lupasi ettei koskaan, hän pysyy rinnalla aina niinkuin viimeset vuoden on muutenki pysynyt. No niin. On ollut melkonen homma opetellessa pyörittämään kaikki yksin. Vapaata ei ole ollut viimoiseen 3vuoteen. Ei tuntiakaan jossei työssäoloa lasketa. Silti olen kiitollinen lapsistani.
Sen sanon että noin 2vuotta menee, synnytyksestä että se arki normalisoituu. Siinä välissä käy nainen läpi omat kriisinsä äidiksi tulosta, hormonaaliset muutokset, isän kriisi isäksi tulosta, arjen muutos jne. Kunhan jaksatte sen 2vuotta niin huomaatte, että kaikki alkaa olla taas normaalia. Puhukaa! Kertokaa tunteista vaikka se olisi kuinka vaikeaa. pyytäkää apua neuvolasta jne. Kaikesta selviää kun laittaa asiat selviämään. Älkää päästäkö suhdetta liian helpolla ohi. On syy miksi olette joskus yhteen menneet ja päättäneet lapsia tehdä. Taistelkaa siitä! Lapsellakin on oikeus kunnon perheeseen ja oikeus oppia ettei kaikki ole aina niin helppoa. Ei pieni eripura mitään haittaa. Se on vaan tervettä! - järki käteen!
Kolme lasta odottaneena ja synnyttäneenä sanon, että ihminen ei ole eläin. Totta kai hormonitoiminnan muutokset vaikuttavat, mutta ei kukaan muutu toiseksi ihmikseksi. Jokainen aikuinen osaa säädellä käytöstään. Vai meinaatteko, että mahdollisen seuraavan raskauden aikana nainen saa olla perkele miehensä lisäksi myös jo olemassa olevalle lapselleen?
Jokaiselle naiselle oma, varsinkin ensimmäinen raskaus, on spesiaali tilanne. Mutta hei, se on ihan normaalia elämää, eikä anna oikeutta oikutella ja kiukutella.
Jos nainen on jo raskausaikana täysi bitch mielelleen ja synnytyksen jälkeen keskittyy vain vauvaan, ei ole ihme, jos mies alkaa tehdä lähtöä. Parisuhde on tahdon asia! - kiinnosta...
tuo lasten teko. Ämmät muuttuvat kotkottaviksi kanoiksi, ikään kuin eivät olisi sitä jo muutenkin.
"Hormoonien vika" koko naiset :D- defyr
Aamen ylempään ;)
- Kokenut-Minäkin
defyr kirjoitti:
Aamen ylempään ;)
Minustakin on aika epäkypsää vai olla kaikessa hormoonien vietävissä. Tottakai ne vaikuttavat, joillakin aika paljonkin. On kuitenkin vastuullisen ihmisen tehtävä huomata että milloin ollaan menossa ihan metsään. Toisen jatkuva loukkaus ja parisuhteen pilaaminen ei voi olla oikein, oli syy mikä hyvänsä. Vaikka kuinka kaikki palautusi joskus ennalleen, jää huonosta ja kohtuuttomasta kohtelusta miehelle aina "arpia sieluun". Ei kaikki oikeasti palaudu ennalleen jos toista on tullut laiminlyötyä ja painettua pidemmän aikaa. Se ei vain mene niin. Mieskin on ihminen ja ihmisenä miestä pitää kohdella...
- misaaa
Kuten näet niin lapsista ei ole kuin harmia!!!
- tänne syntynyt
oletteko te lapsia haluamattomat kysyneet vanhemmiltanne miksi he halusivat teidät,vai oletteko kaikki "vahinkoja"?ky
- Miksi lie...
tänne syntynyt kirjoitti:
oletteko te lapsia haluamattomat kysyneet vanhemmiltanne miksi he halusivat teidät,vai oletteko kaikki "vahinkoja"?ky
En tiedä haluanko lapsia joskus vai en.
En myöskään tiedä olinko vahinko vai en, ei se minua kiinnosta.
Tässä kuitenkin olen :)
Suomalainen yhteiskunta on pohjimmiltaan vain vahvojen yhteiskunta, työelämässä tai elämässä yleensä ei juuri ole varaa virheisiin täällä. Jos et ole juuri oikeanlainen ratas yhteiskunnan rahantekokoneistossa, olet tarpeeton.
Tässä valossa, kun mietin minkälaista on olla nykypäivän lapsi tässä yhteiskunnassa ja minkälainen tulevaisuus heitä odottaa... Ei hirveästi innosta ajatus lasten hankinnasta. - Mielekiinnosta.
Miksi lie... kirjoitti:
En tiedä haluanko lapsia joskus vai en.
En myöskään tiedä olinko vahinko vai en, ei se minua kiinnosta.
Tässä kuitenkin olen :)
Suomalainen yhteiskunta on pohjimmiltaan vain vahvojen yhteiskunta, työelämässä tai elämässä yleensä ei juuri ole varaa virheisiin täällä. Jos et ole juuri oikeanlainen ratas yhteiskunnan rahantekokoneistossa, olet tarpeeton.
Tässä valossa, kun mietin minkälaista on olla nykypäivän lapsi tässä yhteiskunnassa ja minkälainen tulevaisuus heitä odottaa... Ei hirveästi innosta ajatus lasten hankinnasta.Miltä tuntuu olla luovuttaja luuseri?
- Miksi lie...
Mielekiinnosta. kirjoitti:
Miltä tuntuu olla luovuttaja luuseri?
Tarkennetaan nyt vielä, satun olemaan oikeanlainen palanen rahantekokoneistossa. Osaan kyllä pelata tämän yhteiskunnan menon mukaisesti eli kylmän laskelmoivasti.
Vaikka itse pärjään, se ei estä minua näkemästä sitä ettei moni muu pärjää. En vain pidä armottomuudesta, mikä tässä yhteiskunnassa vallitsee.
- Yks äiti
Meillä vauva on nyt kuukauden ikäinen ja suhteemme menee yhä vain huonompaan suuntaan. Mietin välillä jo sitä, onko parempi erota nyt, kun vauva on ihan pieni vai onko parempi odottaa ja antaa sen kasvaa isommaksi. Lapsi on tällä hetkellä ainoa syy miksi olemme yhdessä.
Kaikki alkoi mennä mäkeen oikeastaan siinä vaiheessa kun tulin raskaaksi. Koin olevani valtava vastenmielinen paksukainen ja mieheni käytös kyllä vahvisti tuntemustani päivä päivältä enemmän. Hän ihannoi lähes sairaalloisen hoikkaa (laihaa) naista ja enhän tietenkään ollut sitä raskaana ollessani, enkä ole sitä nytkään. Haluaisin (olisin jo raskausaikana halunnut) tulla hyväksytyksi sellaisena kuin olen ja olisin ehkä jopa halunnut, että vartaloni olisi hyvä sellaisenaan. Olen nyt kuukausia kuunnellut sitä, kuinka muiden muijat treenaa raskauden loppuun asti niin ja näin paljon ja ovat niin ja noin hyvässä kunnossa kaiken aikaa. Nyt pitäisi ilmeisesti olla jo rantakunnossa, eikä se meillä tarkoita mitään normaalipainoa, vaan mahamakkarat pitäisi olla jo sulatettu pois. En ole mikään läski omasta mielestäni, vaikka omaa kroppaani inhoankin tällä hetkellä enemmän kuin koskaan. Pituutta on vähän yli 160 cm ja painoa on 56 kiloa. Mieheni tuskin kestää katsoa minuun päin (ollessani vähissä vaatteissa), koska vatsanahat repsottavat ja sektiohaava irvistelee. Toki rasvaa on muuallakin enemmän kuin mieheni mielestä olisi tarvis.
Minä kyllä sietäisin kosketusta, mutta mies voi koskettaa vain "valikoidusti", ettei oksenna. (Siltä minusta ainakin tuntuu.)
Enpä kyllä voi sanoa, että suhteemme mitenkään tasapainoinen olisi ollut ennen raskauttakaan, mutta se vähäinenkin tasapaino on kyllä nyt hukassa. Minun pitäisi vain teeskennellä, että kaikki on hyvin. Sitä mieheni haluaa, mutta en tiedä kauanko jaksan sellaista teatteriakaan. Puhuminen ei meillä toimi. Mies suuttuu ja odottaa minulta sitten anteeksipyyntöä. Meillä on liuta asioita, joista ei saa/voi puhua, koska miehen mielestä niistä ei tarvitse puhua tai ne ovat liian mitättömiä asioita puhuttaviksi. Olen turhautunut ja todella pettynyt itseeni. En sitten ehkä pystynytkään perhe-elämään, vaikka niin luulinkin tämän miehen tavattuani. Jotenkin vain kaikki meni pieleen. :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1482503
- 1801748
- 921598
- 691583
Kesä, kesä!
Veikkaan, ettet juuri nyt ikävöi minua, ehket enää koskaan? Näkemättömyys on laimentanut tunteet, ja katselet iloisena k61005- 80958
- 68891
- 61856
Miksi sanotaan että Suomella on suuri armeija, tykistö jne.
Asioita tarkemmin seuranneet tietävät että tuolla Ukrainassa palaa kuukaudessa sen verran mitä Suomella on kokonaisuudes188854- 61818