Avasin tällaisen keskustelun tuonne Ihannemies-palstalle:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9478780
Käytyäni läpi tukuttain eri naisten tulkintoja tuttavapiiristäni sekä myös tuntemattomilta nettideitistä jne. niin tulin siihen tulokseen että jokin miehen ulkonäössä voi olla se tekijä joka ei saa naisen hormoneja hyrräämään.
Tämä varsinkin silloin kun naiseen ei pääse tutustumaan rauhassa jossain ympäristössä vaan esimerkiksi baareissa tai muuten vapaammin.
Nuorten naisten odotukset miehen ulkoisen olemuksen vaikutukselle ovat aika suuret jo heti ekasta kohtaamisesta lähtien jos tarkoituksena on solmia seksuaalis/romanttinen suhde.
Edes se sosiaalisuus ja läpän heitto ei välttämättä auta jos et ole sytyttävää tyyppiä.
Itseäni suuresti helpotti tietää asia koska ei tarvitse enää väkertää ja miettiä oman käytöksen olevan "epämiehekästä" yms. Kun geeniperimä on paska niin se on paska.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9478780
Käytyäni läpi tukuttain eri naisten tulkintoja tuttavapiiristäni sekä myös tuntemattomilta nettideitistä jne. niin tulin siihen tulokseen että jokin miehen ulkonäössä voi olla se tekijä joka ei saa naisen hormoneja hyrräämään.
Tämä varsinkin silloin kun naiseen ei pääse tutustumaan rauhassa jossain ympäristössä vaan esimerkiksi baareissa tai muuten vapaammin.
Nuorten naisten odotukset miehen ulkoisen olemuksen vaikutukselle ovat aika suuret jo heti ekasta kohtaamisesta lähtien jos tarkoituksena on solmia seksuaalis/romanttinen suhde.
Edes se sosiaalisuus ja läpän heitto ei välttämättä auta jos et ole sytyttävää tyyppiä.
Itseäni suuresti helpotti tietää asia koska ei tarvitse enää väkertää ja miettiä oman käytöksen olevan "epämiehekästä" yms. Kun geeniperimä on paska niin se on paska.
Vastaukset 102
Vanhimmat
Tarkoituksena ei ollut sitten oman torven soittaminen vaan jonkin sortin yleinen tiedottaminen. Ehkä tämä joitakin harmittaa, mutta toisaalta varmaan monia helpottaa.
Itse olen myös siltä osin pinnallinen että odotan naisen olevan sinut kehonsa kanssa ja samalla tavoin itsestään huolehtiva. Tajusin vain ettei se minun kohdallani riitä vaan tulee tavallaan oma geenipohja vastaan.
Täten ei tarvise miettiä aina niitä pakkien syytä tai käydä läpi oisko voinut tehdä jotain toisin yms. Tajuaa vain ne karut realiteetit omalta kohdalta mihin ne riittää. Ehkä joku joskus kiinnostuu, mutta todennäköisemmin kokemusteni mukaan ei.
Uskon että monilla ei ole esimerkiksi naisten lähestymisessä mitään ongelmia tai edes se ujous välttämättä näy päällepäin vaan nainen on vastaanottavaisempi niille tyypeille jotka ovat hänen mielestään olemukseltaan viehättäviä.
Jos olemuksesta tulee positiivinen kokemus niin naisen suhtautuminen on täysin erilaista kuin mieheen johon nainen ei koe vetoa. Yleensä nainen ei myöskään jää odottelemaan että syntyisi tunteita paitsi joissakin poikkeustapauksissa.
Negatiivisuus tekee miehestä vähemmän kiinnostavan.
Kokonaisuus ratkaisee, eli pelaa niillä korteilla mitä sulla nyt on. Korosta parhaita puolia. Ei se ole aina noin yksioikoista. Tai jos et halua muttaa mitään, älä tee mitään, mutta se että yrittäisit elää ilman negatiivisuutta voisi jo sekin auttaa ;)
Tai - tapaa joku kiinnostava, kaunis ja huoliteltu nainen jolla 10kg liikaa. Hurmaa hänet ja mimmi laihtuu rakkaudesta välittömästi 3-5kg. Rupeatte yhdessä liikkumaan - ja pimpelipom, sulla on tervepainoinen, kiinnostava, kaunis ja huoliteltu nainen. Jolta aiemmin puuttui vaan ihana ja sporttinen kulta joka vie paremminkin lenkille kuin ... emmm...pullahyllyille selaan päivän valikoimaa.
*joo näinhän se menee* sanot - mutta miksei asioita voi ajatella myös näin?
Missä vaiheessa minä olin negatiivinen?? :D
Kokonaisuus ratkaisee niin kauan kuin ulkonäkö miellyttää.
Minulla ei ole mitään tarvetta alkaa jollekin kuntoiluharrastajan edistäjäksi. Jos ei ole itsellä luonnetta ja tarmoa lähteä kuten minulla tuonne lenkkipolulle niin ei siitä tule mitään suhteessakaan. Se on vähimmäisvaatimus josta tinkiminen olisi sama kuin eläisi suhteessa ilman seksiä.
"Tai jos et halua muttaa mitään, älä tee mitään, mutta se että yrittäisit elää ilman negatiivisuutta voisi jo sekin auttaa ;) "
Olen positiviinen ja huumoriin taipuvainen tyyppi. Nähtävästi jonkin asiallisen totuuden sanominen ääneen sitten vain on mielestäsi "negatiivisuutta". Sillä mitä minä ajattelen näistä asioista ei ole sinällään mitään väliä koska asia on minun hoitamattomsisa ellen nyt lähde leikkauttamaan itseäni tai onnistu jossain tieteellisessä kokeessa jossa genetiikkaani muutetaan.
Pitääkö minun pitää itseäni sitten hyvännäköisenä naisten mielestä jos niin ei ole etten olisi "negativiinen"? ;)
Olen saanut tavattoman paljon posiitivista palautetta naisilta missä seurassa olen lähes tahansa liikkunut. Valitettavasti kun se ei riitä mihinkään jos ei ole sitä ulkoista olemusta jolla herättää ne naisen himot.
En muuten sitten vastaa viesteihin joissa tarkoituksena on mustamaalata minua negatiivisena ja muuten paskaluonteisena ihmisenä.
Olen selvittänyt syytä miksi asia on niin ja uskon siihen enemmän kuin jonkun nannan arvioihin luonteestani tai muista ominaisuuksistani muutaman viestin perusteella.
Naiset ovat pinnallisia ja "kokonaisuus ratkaisee" tarkoittaa että ulkonäkö on myös kunnossa tavalla jota nainen odottaa.
Ah, ai, no ei sit mitään. Sitten voi kyllä leikata paremmaksi, jos se on siis se ratkaisu. Nyt vaan miettimään ketä haluaisit muistuttaa ;)
Ei ole mustamalaamista, että mainitsee seikan joka tekee komestakin miehestä helposti ohitettavan. Itsepäisyys ei (myöskään) auta naismarkkinoilla. Mutta tämäkään ei ole sinulle osoitettu suora loukkaus, vaan huomio yleisellä tasolla.
Hyvä tietää ettet ole pinnallinen (koska et ole nainen).
En minä aio itseäni leikkauttaa muuksi toisia ihmisiä varten.
Pidän jo itsestäni huolta ja keho alkaa olla urheilullisessa kunnossa. Vaatekerta on uusittu, vaihdettu piilolinsseihin, kampaus on trendikkäämpi yms.
Tätä on jatkunut jo muutama vuosi jolloin on testailtu mikä toimii ja mikä ei.
Se siis siitä itsepäisyydestä. Olen antanut periksi ja muuttanut itseäni paremmin naisten kuvaan sopivaksi. Nyt vain on tullut se geenien raja vastaan.
Ellei sitten mennä siihen että luopuisin kaikista omista odotuksista naisen luonteen ja kehon hoidon suhteen tai alkaisin tapailemaan erilaisessa elämäntilanteessa olevaa vaikkapa 10 vuotta vanhempaa naista tai yksinhuoltajaa alkaen jonkun ottoisäksi.
Viestistäsi sai käsityksen että suuntasit sen minua kohti. Sehän on selvää että komeakin voi saada pakit eli ei ulkonäöllä kaikkea voita, mutta ulkonäöllä voi hävitä lähes kaiken.
Viimeistä lausettasi en ihan ymmärtänyt. Varmasti miehissä on pinnallisuutta, mutta sitä usein kuulee että naiset eivät olisi yhtä pinnallisia. Tämä on täyttä puppua. Se on melkein jopa päinvastoin jos kokonaisuutta ajatellaan.
Ulkonäkö karsii rankalla kädellä ehdokkaita ja vaikka joku löytyisikin joka esimerkiksi minun ulkonäköäni pitää vetävänä se ei tarkoita että sovitaan lopulta muuten yhteen. Täten ne vaihtoehdot jäävät vähiin.
Olen alkanutkin katsella mahdollisuuksia lähteä isommille vesille tuonne ulkomaille. Luonteenikin sopii paremmin sinne kuin tänne harmauteen.
Joitakin asia voi kait hämmentää mutta mielestäni terveet realiteetit, niiden kohtaaminen sekä sitä kautta nouseva tajunta omista mahdollisuuksista on tärkeää. Siten voi suhtautua positiivisemmin sekä vapautuneemmin asioihin eikä elä epätietoisuudessa mistä kiikastaa.
Toisaalta joillakin nähtävästi on luulo että jos mies tai nainen on tässä asemassa niin sitten tulisi huolia suhteeseen kehen tahansa.
Etsin kuitenkin ihmistä jota rakastaa koska osaan rakastaa ja joka osaa rakastaa takaisinkin. Sellaista joka sen on ansainnut, eikä siihen genetiikkaa tarvita vaan rakkautta ja tahtoa sekä esimerkiksi itsekunnioitusta että pitää itsestään huolen.
Jossakin se raja tulee vastaan itsekullakin miten voimme vaikuttaa asioihin. Monille tekisi hyvää tehdä asioille jotain.
Omalla kohdalla kokisin jonkin sortin kauneusleikkauksen äärimmäisen lapselliseksi ja nöyryyttäväksi toimenpiteeksi. En olisi enää se oma itseni vaan joku toinen ihminen.
Mutta aina se "omana itsenä" oleminen ja niiden hyvien puolien korostaminen ei riitä hyvän ja sopivan kumppanin löytymiseen.
..kerro enemmän. En oikein ymmärrä, miksi he eivät olisi sinusta kiinnostuneita?
Jos tarkoitat tuota positiivista palautetta niin se koskee luonnettani, elämäntapojani, käytöstäni, asennettani yms.
Fiksu, mukava, kiva, hyväntahtoinen, kohtelias, ahkera, johtajatyyppi, tarmokas, tahdonvoimainen, hyväkäytöksinen, empaattinen, huumorintajuinen, reipas, mielikuvituksekas jne. jne. jne.
Tätä palautetta olen saanut oikeastaan niin työkavereilta, tuttavilta, naisilta joita olen treffannut kuin sitten suhteessakin.
Oikeastaan en tiedä milloin olen saanut negatiivista palautetta luonteestani. Ehken siltä osin vain etten ole tarpeeksi jännittävä tai tylsä kun olen melkoisen raitis yms. ;)
Enkä siis ole toisaalta mikään nössön oloinen. Ulkonäkö vain tekee tepposet ja ei saa kenenkään jalkoja veteläksi.
Varsinkin muutaman hyvin tuntemani naisen palaute oli todella rikastuttava kokemus. He ovat aina pitäneet luonteestani jonka takia läheisiä olemme olleet, mutta kun uskalllauduin kysymään ulkonäkööni liittyviä kysymyksiä niin he osasivat kertoa mistä minulla voisi kiikastaa ettei naiset syty.
Olen kovinkin kiitollinen heille suorasta palautteesta.
Tää on niin surullista, koko ajan toitotetaan että ei ulkonäöllä ole suurta merkitystä yms. Mutta mitä minun kokemus osoittaa, on se ainoa asia millä on jotain merkitystä. Voit käyttäytyä vaikka kuinka idioottimaisesti, aina sulle löytyy ottajia jos olet todella se Johnny Depp. Eikä tarvitse edes miettiä käyttäydynkö huonosti vai en koska aina voi mennä baariin hakemaan uuden muijan. Ensin ulkonäkö, sitten katsotaan vasta onko sinussa muuten miestä, tämä on valitettavasti se marssijärjestys.
sitten on simissä vikaa kun olen nähnyt ja omaankin kaveripiiriini kuuluu miehiä, jotka ovat kaukana Johnny Deppistä ja he pyörivät kauniiden naisten kanssa.
saamattomuus johtuu ulkonäöstä niin ei tarvitse vaivutua kehittämään esim. omia sosiaalisia taitojaan.
Joo, kyllähän tämä osittain tiedostetaan, mutta usein myös sivuutetaan tai puhutaan aika pyöreitä juttuja että "naiset on erilaisia ja tykkää eri asioista".
Halusin tuoda esille kun kuitenkin tässä on sadankunnan naisen mielipide yhteen limpattuna.
Vaati aika paljon aikaa ja vaivaa esittää tämä kysymys vaivihkaa naisille.
Ei tarvitse tosin olla Johnny Depp tai Brad Pitt, mutta jos olet jotain päinvastaista eli ulkonäöltäsi aika hajuton, mauton yms. valju ja varsinkin lauhkea niin siihen se tahtoo jäädä se kiinnostus. Sillä onko sinussa "sisäistä särmää" tai yms. niin alkaa olla yks hailee jos et ulkoisessa olemuksessa viestitä.
Osa tällaisista miehistä löytää tosin partneria joistakin ympyröistä joissa tavallaan löytyy sitten nainen joka tutustuu mieheen hiljalleen eli syttyminen tapahtuu vähitellen eikä tällöin se ulkonäkö ole mikään este.
Pelkkä vastenmielisyys tai inho ei ole se asia vaan juuri että mies ei vain naista sytytä. Siinä saat sitten miettiä ja raaputella päätäsi minkä ehdit miten tehdä naiseen vaikutus koska se kynnys naisen kiinnostuksen syntymiselle on jo "normaalimpaan" mieheen verrattuna korkea puhumattakaan sitten jotain komeaa urosta.
Se mikä asiaa jo paljastaa että minusta on varmaan annettu joka ikinen posiitivinen kommentti joka miehestä voidaan antaa, paitsi ulkonäköä ei ole kehuttu koskaan, päinvastoin. Jo tästä voi päätellä jotain. Oli helpottava kuulla ja tietää tämä sitten näiden kyselyjen jälkeen että itsensä kehittäminen sosiaalisuuden yms. osalta voi olla täyttä ajanhaaskausta. Ei se lopputulos muutu siitä miksikään.
On myös helppo aukoa päätään Internet-palstoilla ja kutsua toisia saamattomiksi kuin valita mies/nainen suhteeseen joka ei sytytä intohimoja.
Miten voisin olla saamaton jos olen tehnyt jopa asiasta omin päin tällaisia tutkimuksia ihan varta vasten selvittääkseni asiaa ja muuttanut itseäni huomattavasti että minusta voitaisiin kiinnostua?
Monilla itseasiassa sosiaalsiet taidot paranisivat kun he saisivat rentoutua ymmärtäen että pakottamalla asiat eivät tapahdu ja vastapuoli voi arvioida sinua pelkän ulkonäön perusteella jo joten esimerkiksi sosiaalisilla taidoilla ja sillä että "teet kaiken oikein" ei välttämättä pääse koskaan maaliin asti.
Näin ei tule tarkkailtua itseä turhaan ja etsittyä sitä "virhettä", kun sellaista ei ole missään muualla kuin ehkä omassa ulkonäössä jolle vain ei voi mitään.
Toisaalta tietysti on hyvä yrittää parhaansa.
Sitäkin kautta se oma olo helpottuu eikä tarvitse päivitellä sitten omaa saamattomuuttaaan.
Mutta kaikki ei ole kiinni omasta saamattomuudesta. Ei todellakaan. Ihmisille jaetut kortit geneettisesti ovat kovin erilaisia.
Luonne ei ratkaise yleensä vaan ulkonäkö ja ne seksuaaliset kemiat.
Kyllähän se tiedossa on ollutkin, että ulkonäkö ratkaisee paljon.
Jos kundi on ns. hiirimäinen, niin eihän se naisia kiinnosta: pieni, lyhyt, ruipelo kaveri, jolla on korkea ääni. Lisää siihen pieni epämiehekäs nenä ja pieni leuka sekä jo parikymppisenä alkava kaljuuntuminen, niin onhan pelin lopputulos aivan selvä! (tämä ei ollut luonnehdinta itsestäni vaan yleistys siitä millainen epäkiinnostava mies voisi olla).
Jotkut miehet eivät tosiaan kelpaa naisille, joten näiden miesten ei kannattaisi turhaan stressata asiasta.
Näin tosiaan on. Toisaalta osa tuonkin näköisistä voi löytää jonkinlaisen kumppanin jos osaa esitellä itsensä sopivassa seurassa.
Itse olen aiemmin ollut tukeva, nykyään sitten lähes urheilullisen vartalon omaava ja lähellä suomalaisten keskipituutta. Ääneni on vielä aika matala.
Söpöt silmät ja hymy auttoivat ehkä tuossa nuorempana, mutta kun on jo melkein kolmekymmentä niin pitäisi olla tietynlaisia piirteitä naamassakin ettei jää nainen kylmäksi.
Itse stressasin tuossa aiemmin käytöksen suhteen yms. että mitenkä päin sitä pitäisi olla. Kun sitten vain alkaa kuunnella tarkemmin niin tajuaa ettei sitä vain mahda että naiselle tulee miehen pärstästä vetämätön olo. Minkäs teet?
Tietysti voisi vetää itkupotkuraivarin tai alkaa kateellisena katsella tummahiuksisia sängen omaavia joilla on makuuhuonesilmät ja joiden perään osa naisista haikailee. Mutta kun kattoo peiliin niin tajuaa ettei mitään ole tehtävissä. Tulipahan yritettyä ja ehkä suuremmassa maailmassa osataan arvostaa jotain muuta kuin täällä peräpohjolassa.
Kyllä mulla ainakin on ollut ihan yhtä hyvä flaksi ulkomailla baarissa kun Suomessa baarissa, eli ei se maanvaihdos auta. Jossain määrin saattaa tietty saada eksoottisuuspisteitä, eli suomalainen tavis voi olla vaikka espanjalaisesta naisesta todella eksoottinen, ihana ja komea. Vähän samaan tapaan kun täällä joku ihan tavallisen näköinen italialainen mies vetoaa osaan naisista. Mutta samaa pinnallisuutta se on kun se pelkän komean ulkokuoren ihailu, siihen tulee vain toinen pinnallinen kerros eli ulkomaalaisuus mukaan.
Kaukoidässä tilanne on omien kokemusten mukaan vielä pahempi kun naiset assosioivat länsimaalaisuuden rikkauteen ja pyrkivät siksi lähikontaktiin. Sehän se vasta pinnallista onkin.
Nämä kokemukset siis baariympyröistä, tottakai niin Suomessa kun ulkomailla voi oikeasti tutustua ihmiseen ensin ja aloittaa seurustelun vasta kun on tajunnut viihtyvänsä seurassa. Baarissa kuitenkin näkyy lähinnä ulkonäkö, ja kuten sanottu, se voidaan määrittää ruma-komea akselin lisäksi eksottisuus- ja varallisuuspisteiden kautta. Eli täysin pinnallista, aina.
Kirjoitat rehellisesti ja ennakkoluulottomasti, pisteet siitä. Ja eletty elämäsi on aivan niin kuin omani joskus aikoja sitten, nyt olen jo turvallisesti keski-ikäinen.
Tein nuorempana pariutumisesta aivan samat havainnot; tärkein ominaisuus noilla markkinoilla oli (ja on)synnynnäinen ulkonäkö, kaikki muu on vain ulkonäön hienosäätöä. Geneettiset korttini eivät ole aivan niitä parhaita, joten jäin käytännöllisesti katsoen täysin sivuun koko hommasta. Vähän yli kahden kympin ikäisenä tunnustin tosiasiat ja otin omakseni sen tasan ainoan naisen. Ei mikään ihanteellinen ratkaisu, mutta tarjosi jonkinlaisen exitin entisestä. Avioliittoa tosiaan kestikin liki kaksi vuosikymmentä kunnes päädyimme eroon aivan tavanomaisista syistä.
Nyt, yli nelikymppisenä on ollut pakko lähteä radalle taas. Olen saanut todeta, että ulkonäön suhteen vaatimukset ovat aivan samat kuin ennenkin, peli ei ole yhtään helpompaa. Silti yksi havainto sotii pahasti aiempia käsityksiäni vastaan: karrikoidusti sanoen rumana on mahdotonta päästä seurustelusuhteeseen, mutta yhden yön seuraa löytää helposti. En tajua mistä tämä johtuu, ehkä kyse on siitä etten tunne yhtä ainutta sinkkunaista mutta ikäihmisten baareissa tulee käytyä. Netin kautta onnistun joskus pääsemään treffeille, jos en itse vaadi (enkä lähetä) kuvaa. Tuloksena noistakin on tilapäisiä seksisuhteita.
En osaa antaa sinulle paljon vinkkejä, mutta yhden kyllä: naiset ovat todella persoja kehuille omasta ulkonäöstään. Jos saat jotenkin leivottua muutamaan lauseeseen kehut naisen kampauksesta, kynsistä ja vaatteista, sekä verhotut pahoittelut omista puutteistasi niin voit päästä pidemmälle. Tämmöinen lähestymistapa on vienyt ainakin tämän popliinitakkisen sedän seikkailuihin, mutta ei paljon pidemmälle!
kyrvänhimoisille lutkille kelpaa panokaveriksi rumempikin mies.
Pinnallista tai ei niin mitä se haittaa? Jos se on realiteetti ja saat pisteitä ulkonäöstäsi?
Kysymyshän ei ole siitä että ulkomailla olisi pelkästään erilaiset kauneuskriteerit vaan enemmän myös populaa ja sopivia naisia.
Mieluummin otan naisen kuin olen ilman sopivaa ja tyydyn suomalaiseen lihavaan naiseen jonka kanssa ei ole edes mitää yhteistä ja joka huolii minut vain sen vuoksi kun ei muita saa. Mitä järkeä sellaisessa on?
Palaute on myös ollut ulkomaalaisten naisten puolelta paljon parempaa kuin suomalaisten. Suomessa on lähinnä halvan makkaran asemassa.
Jos kaikki naiset ovat joka tapauksessa pinnallisia niin säkö välitätä siitä että valintasi johtuu vaikkapa eksotiikasta?
Minulla on ollut joku seurustelusuhde nuorempana ja saan toki joiltakin naisilta huomiota, mutta ne ovat kaukana omasta rimastani tai jos joku sen ylittää niin yksinkertaisesti ei sovita yhteen. Ihmiset ovat siinä suhteessa erilaisiakin.
Kiitän viestistäsi. Mielenkiintoista kuulla hieman vanhemman "ruman" miehen juttuja.
Yritän käsitellä asiaa realistisesti tajuten oman tilanteen.
Tuntuu vain niin paljon helpommalta kun ei tarvitse miettiä että etsii vikaa itsestään. Yritin vaikka mitä konsteja naisten haussa ja nyt tajuaa miten turhaa se on ollut.
Ihan kaikki ihmiset ovat pinnallisia. Sinä tuossa aiemmin kritisoit suomalaisten naisten pinnallisuutta, etkä huomaa että pinnallisia ovat myös ulkomaalaiset naiset ja sinä itse.
En väitä että on järkeä ottaa joku jota ei sytytä, mutta ei ole myöskään järkeä ruikuttaa pinnallisuudesta netissä jos kuitenkin itse on samanlainen ja hyväksyy pinnallisen puolison.
Mä en todellakaan tajua mikä sinussa on vikana jos suomalaiset naiset kohtelevat kun halpaa makkaraa. Minua he eivät kohtele siten. Eivätkä ulkomaalaiset. Jos olet susiruma, saatat tosiaan saada eksoottisuuden vuoksi ulkomailla taviksen kohtelun. Ehkä se selittyy sillä. Minua kohdellaan ulkomailla huippukomeana siinä missä oikeasti olen tavis .
Missä olen "ruikuttanu"? :D
Totesin asioiden laidan ja kerroin olevani itsekin pinnallinen siltä osin että naisen kehon pitää muistuttaa enemmän nakkia kuin makkaraa. Se johtuu jo erilaisista elämäntavoista.
Olen saanut ulkomaalaisilta naisilta huomiota enemmän kuin suomalaisilta ja syitä voi olla monia.
En sanonut missään että suomalaiset naiset ovat ulkomaalaisia pinnallisempia.
Missään en myöskään ole kritisoinut yhtään ketään vaan kertonut realistisesti aiheesta sen mitä tiedän.
Oletkohan sinä kuitenkin nainen joka kirjoittaa muka miehenä koska viestissäsi on koko ajan henkilökohtaisen pilkan maku "itkuinen, kitkuine" yms. paskakommentoineen.
Jätän ne jatkossa täysin sinun omalle kontolle koska fiksuutesi ei riitä asiallisuuteen menemättä henkilökohtaisuuksiin.
että ulkomaalaiset naiset arvostavat eri asioita. Eivät arvosta. Ulkonäköä, eksoottisuutta ja rahaa arvostetaan samalla tavalla kun täälläkin. Tottakai täällä ainakin rahaa / statusta täytyy olla enemmän kun köyhemmissä maissa kun meillä noin keskimäärin naiset käyvät töissä.
Minä en ihan oikeasti vain ymmärrä tällaisten aloitusten pointtia. Kai se nyt kaikille on itsestäänselvää että jossain meluisassa baarissa ulkonäkö ratkaisee? Ei siellä ihmiset syvällisiä höpise.
"Oletkohan sinä kuitenkin nainen joka kirjoittaa muka miehenä koska viestissäsi on koko ajan henkilökohtaisen pilkan maku "itkuinen, kitkuine" yms. paskakommentoineen."
Olen, ja olen vieläpä vasta ysillä. Kirjoittelen tänne silloin kun en hoida Habbo Hotel-huonettani.
Ihan oikeasti, mistä sinä loukkaannuit? :D
Alkuviestissäsi toit ihan selvästi esiin että olet pahoillasi tai vähintään yllättynyt siitä että naiset arvostavat miehen ulkonäköä. Et muuten olisi aloitusta kirjoittanut. Ja tietkö mitä, kukaan ei ole eri mieltä kanssasi niin kauan kun rajoitat tuon pohdinnan esimerkiksi baariin. Ihmiset tapaavat muutenkin, esimerkiksi minä olen seurustellut erään opiskelujärjestötutun kanssa aikanaan.
Kirjoituksissasi on syytöksen maku ja omituinen leima.
Alkuviestissäni kirjoitin miten olen asiaan päätynyt. Loppu on sinun kuvitelmaasi pahoittelustani tai yllätyksestäni mittavuuudesta.
Yritin tehdä asiasta vähemmän henkilökohtaisen mutta ehkä yläasteikäisen teinin kanssa on keskustelu sitten tällaista?
En puhu mistään baareista. Puhuin ihan yleisesti naisten valintakriteereistä. Tämä koskee kaikkia niitä paikkoja joissa ei tutustuta toiseen pitemmällä aikavälillä jolloin ehtisi tottua toisen ulkonäköön.
Kun olet jo ysillä ja kouluja käynyt niin varmaan kerrot missä sanoin että ulkomaalaiset naiset arvostavat eri asioita?
Väitteeni on että koska ulkomailla on enemmän naisia niin yksinkertaisesti tällöin niitä jotka välittävät juuri näköisistäni miehistä ja jotka ovat sopivampia minun kanssa siis ja myös yhteen on enemmän kuin pienessä Suomessa.
No en minä sinua mistään syytä. Ihmettelen vaan mikä uutinen sinulle on, että rajapinnalla on sitä enemmän merkitystä mitä lyhyempi ja pinnallisempi kontakti on. Esimerkiksi opiskeluissa tutustuessa ulkonäön vaikutus on paljon pienempi kun baarissa tai muussa lyhyessä kontaktissa. Miten muuten selität sen että todella valjun ja jopa ruman näköisillä miehillä on naisia? Joskus jopa ihan hyvän näköisiä naisia?
Sinä sanoit:
"Tulipahan yritettyä ja ehkä suuremmassa maailmassa osataan arvostaa jotain muuta kuin täällä peräpohjolassa."
Tästä olen omien kokemuksieni perusteella täysin eri mieltä. On tullut ihan peräti oltua töissä ja opiskeltua siellä maailmalla ja lisäksi matkailtua paljon. En ole huomannut, että arvostukset olisivat merkittävästi erilaisia. Omasta näkökulmastani kyllä saan sitä ulkkarilisää, mutta paikallisilla miehillä on ihan samat ongelmat. Niin kieroa kun se onkin, olen jutellut esimerkiksi italialaisen nörtin kanssa joka kehui suomalaisia naisia siitä että täällä naiset eivät oleta että mies on pitkä ja komea toisin kun pinnallisessa Italiassa. Millä muulla tuon selität kun sillä, että hän saa siitä italialaisuudestaan joiltain naisilta pisteitä täällä? Ja samalla tavalla, millä selität että eräs hintelä rimpulakätinen tuttavani sai keskieuroopasta ihan kohtuullisen hyvännäköisen naisen vaikka täällä flaksi oli huomattavasti hiljaisempaa? No tottakai sillä, että hän on ulkkari. Naiset ja miehet suhtautuvat jotenkin paljon suopeammin ulkomaalaisiin vastakkaisen sukupuolen edustajiin, tiedä sitten mikä siihen on syy. Ainakaan heti ei teilata vaikkei ulkomuoto miellyttäisikään. Oman maan kansalaisia kohdellaan helposti paljon julmemmin. Ja tietysti "liian eksoottisia" tapauksia.
Olen pahoillani kun tekstisi vaikutti siltä.
Mainitsin vain sen mitä olen saanut selville omissa tutkimuksissani. Monet vastanneista naisista olivat varattuja vieläpä.
En tiedä oikeasti minkä ikäinen olet, mutta olen kohta 30 vuotta ja kun opiskelut ovat takana ja työelämässä on niin ei niitä naisia kohtaa muulla kuin sillä pinnallisella rajapinnalla.
Olen eri mieltä ulkomaalaisista. Olen ollut vaihtarina ulkomailla sekä opiskeluissa olin tekemisissä vaihtareiden kanssa. Tämän lisänä vielä reppuretkeilyt Euroopassa.
Kysymys ei ole pelkästään "eksotiikasta" vaan siitä että makuja on monia jo esimerkiksi Suomessa. Kuitenkin yksilöiden määrä on rajoitettu joten sellaisia joilla on maku jossa pidetään esimerkiksi minun olemuksestani ei ole paljoa. Tämä tarkoittaa että sellaisen kohtaaminen on vaikeaa puhumattakaan käykö muuten yhteen.
Suomessa ei ole kaikki maailman naiset ja ulkomailla siis on enemmän yksilöitä joiden maku käy paremmin siihen että he pitäisivät esimerkiksi minua miellyttävänä.
Olen esimerkiksi myös saanut huomattavasti parempaa palautetta jo ulkonäöstä länsieurooppalaisilta kuin sitten Suomessa. Nettideitissä minulla täällä ei ole mitään jakoa. Olen heti paitsiossa.
Joten kysymys on ihan Suomen vähäisestä naisten määrästä. Uskon että itselleni on myös kulttuuriongelma koska en juo järin paljoa ja sopeudun paremmin toisenlaisiin kulttuureihin.
Tämä koskee varmasti muitakin kuin minua. Sen takia aiheen tein. Tässä ei varmasti minun asiaani ratkaista.
"En tiedä oikeasti minkä ikäinen olet, mutta olen kohta 30 vuotta ja kun opiskelut ovat takana ja työelämässä on niin ei niitä naisia kohtaa muulla kuin sillä pinnallisella rajapinnalla."
Olen sinua sitten ihan pikkuisen vanhempi.
"Olen eri mieltä ulkomaalaisista. Olen ollut vaihtarina ulkomailla sekä opiskeluissa olin tekemisissä vaihtareiden kanssa. Tämän lisänä vielä reppuretkeilyt Euroopassa."
Millä tapaa olet eri mieltä? Esimerkiksi italialaiset naiset ovat paljon turhamaisempia kun suomalaiset, ja se koskee myös miehiä. Oletko joskus katsonut italialaisia miehiä? Nehän käyttävät kaiken aikansa itseään puunaten.
"Kysymys ei ole pelkästään "eksotiikasta" vaan siitä että makuja on monia jo esimerkiksi Suomessa. Kuitenkin yksilöiden määrä on rajoitettu joten sellaisia joilla on maku jossa pidetään esimerkiksi minun olemuksestani ei ole paljoa. Tämä tarkoittaa että sellaisen kohtaaminen on vaikeaa puhumattakaan käykö muuten yhteen."
Jos nyt tarkoitat tällä pelkästään sitä että mitä enemmän liikut niin sitä todennäköisempää on kohdata nainen joka viehtyy sinusta niin olen samaa mieltä. Suomalaisia on vain 6 miljoonaa, maailmalla ihmisiä on 6 miljardia. Tottakai kun lähdet ulkomaille ja tapaat 200 uutta ihmistä niin todennäköisyys kohdata joku joka tykkää sinusta kasvaa. Mutta ei se silti tarkoita sitä etteivätkö ne ulkomaalaiset tytöt osaisi pinnallisia olla. Tai etteikö sama onnistuisi Suomessa jos vaan järjestät itsesi tilanteeseen missä naisia tapaat.
Alkaa mennä jo vähän yksityiselämästä avautumisen puolelle, mutta olen seurustellut italialaisen, englantilaisen ja amerikkalaisen naisen kanssa. Lisäksi olen harrastanut seksiä mm. espanjalaisen, ruotsalaisen ja japanilaisen naisen kanssa. Minulla on siis ihan omakohtaista kokemusta erilaisten naisten arvotuksista intiimipuolella, eikä kuva ole kovin siloteltu. Eivät ne vähemmän pinnallisia ole.
"Suomessa ei ole kaikki maailman naiset ja ulkomailla siis on enemmän yksilöitä joiden maku käy paremmin siihen että he pitäisivät esimerkiksi minua miellyttävänä."
Juu, mutta tästä en ole eri mieltä vaan siitä yleistyksestä että ulkomaalaiset olisivat keskimäärin vähemmän pinnallisia. Siihen en usko. Ja uskon, että jos ulkonäöstä tulee kovin erilaista palautetta kyse on juuri niistä eksoottisuuspisteistä. Itse olen rehellisesti arvioituna ulkonäöltäni tavis (hotornotissa 8,5), mutta esimerkiksi amerikkalaiset ja japanilaiset ovat sitä mieltä että olen Jumalan lahja naisille.
"Olen esimerkiksi myös saanut huomattavasti parempaa palautetta jo ulkonäöstä länsieurooppalaisilta kuin sitten Suomessa. Nettideitissä minulla täällä ei ole mitään jakoa. Olen heti paitsiossa."
Nettideiteissä ymmärtääkseni ratkaisee eniten kirjoitustaito. Mulla ei ainakaan riitä pinna nettideittailuun, joten en ole sitä edes lähtenyt yrittämään.
Heh, puhutaan melkein samasta asiasta. Tässä se on tiivistettynä:
-Jos nyt tarkoitat tällä pelkästään sitä että mitä enemmän liikut niin sitä todennäköisempää on kohdata nainen joka viehtyy sinusta niin olen samaa mieltä. Suomalaisia on vain 6 miljoonaa, maailmalla ihmisiä on 6 miljardia. Tottakai kun lähdet ulkomaille ja tapaat 200 uutta ihmistä niin todennäköisyys kohdata joku joka tykkää sinusta kasvaa. Mutta ei se silti tarkoita sitä etteivätkö ne ulkomaalaiset tytöt osaisi pinnallisia olla. -
Olen ihan samaa mieltä.
-Tai etteikö sama onnistuisi Suomessa jos vaan järjestät itsesi tilanteeseen missä naisia tapaat.-
Jos olen ollut muutaman vuoden jo sinkkuna ja kokeillut vähän vaikka mitä?
-Nettideiteissä ymmärtääkseni ratkaisee eniten kirjoitustaito. -
Ei ratkaise, vaan kuva. Kirjoittamalla pääsee alkuun kylläkin jonka takia moni mies tuskailee, mutta kuva ja olemus treffeillä on se joka ratkaisee.
Nettideitin kautta olin lähemmäs sataan naiseen yhteydessä. Kävin parilla treffeillä. Monet kymmenet yhteydet naisiin joille kirjoittelin katkesivat kuvaan.
Ok, minä olen ymmärtänyt noi nettideitit sitten ihan väärin. Olen todella ollut siinä uskossa, että nettideitissä nimenomaan kirjoitustaito painaa ja että naiset antavat Quasimodon pärstän anteeksi jos mies vain kirjoittaa kauniisti. Ehkä näkemykseni on melko yliromantisoitu ja perustuu juuri siihen oman kokemuksen puutteeseen.
Jos susta tuntuu, että Suomessa et vaan omista piireistäsi löydä ketään niin ei auta kun etsiä uudet piirit joko Suomesta tai sitten ulkomailta. Omasta kokemuksesta voin sanoa että seurustelu toisesta kulttuurista tulevan ihmisen kanssa ei ole välttämättä helppoa. Omat suhteet ulkomaalaisten kanssa ovat olleet melko lyhytkestoisia juuri noiden kulttuurierojen takia. Amerikkalaisen kanssa olin aika ison osan omasta vaihtarivuodestani, taisin olla melkein 7kk. Suhde näivettyi kun lähdin takaisin Suomeen mikä nyt oli odotettavissa. Kävi hän kerran täällä, Amerikassa suhde kesti reilut 5kk ja täällä sitten pari viikkoa, sitten seuraavan kuukauden aikana se jotenkin meni poikki. Omien kokemusten mukaan amerikkalaisten naisten kanssa oli helpompaa kun mitä on ollut muunmaalaisten kanssa. Ainoa syy miksi meillä meni sen amerikkalaistytön kanssa poikki oli se välimatka. Amerikkalaiset naiset pitävät suomalaisista miehistä. Sen ekan puolen vaihtarivuoden aikana minulla oli tyttöjä parhaimmillaan kolme viikossa. Osa paikallisia, osa vaihtareita. Mutta isoin osa ihan paikallisia. Sitä se nuoruus teki...
Vaikka siis olen sinkku niin kyllähän toi tahti on huomattavasti nuoruuden päiviä hiljaisempi. Silloin oli kova tarve osoittaa olevansa jotain kun sai naista ja kokeilunhalu oli kova. Ja ihan kova kiimakin oli useimpina päivinä.
Nykyään sitä arvostaa vähän eri asioita. Joskus voi vaikka olla ilman seksiä.
Nuorena nyt voi hummata. Ja vanhempanakin jos siltä tuntuu.
Etsin vakavalla naamalla suhdetta tai siis olisihan sellainen passeli kiva löytää.
Nettideitissä yllätyin minäkin että voi tuoda itsestään vaikka mitä esille kirjoittamalla ja osaan heittää tekstin että juttuna ihan ok läppää, mutta ei se netissä ainakaan mitään auta.
Väitänpä että netissä karsinta on kovempaa kuin baarissa. Siellä kuitenkin käytös vaikuttaa johonkin, mutta netissä vain yksi kuva voi ratkaista kaiken.
Voisiko olla niin, että netissä on vaan paljon vähemmän naisia kun miehiä? Tai että nettiin muuten vaan valikoituu sellaista porukkaa joka ei oikeasti ole kovin tosissaan liikenteessä? Keskimäärin olen kuullut sekä miehiltä että naisilta lähinnä vain huonoja kokemuksia nettideiteistä. Jopa niiltä, jotka ovat olleet sieltä parin löytäneet.
Tosin yleensä noi haukut eivät ole liittyneet ulkonäköön vaan esimerkiksi siihen että kirjoittelukumppani onkin ollut varattu, 10 vuotta vanhempi kun mitä on ilmoittanut tai jotain muuta vastaavaa. Tuntuu, että monet antavat nettideiteissä itsestään kirjoittamalla ihan valheellisen kuvan joka sortuu kun tavataan. Tästä olen päätellyt, että nimenomaan kirjoituksella on väliä. Voi valehdella vaikka miten ja saa seuraa jos on hyvä kirjoittamaan.
Liittyy se varmasti siihen.
Ja otetaan huomioon että nettideitissä naisia voidaan pommittaa sadoilla viesteillä sekä myös komeilta miehiltä tulee vähemmän kauniillekin paljon aloitteita. Tätä ei näe edes baarissa. Tällöin jo tavallinen mies alkaa näyttää vähemmän kiinnostavalta puhumattakaan sitten jostain tällaisesta tyypistä kuten vaikkapa minä.
Kannattaa kokeilla nettideittiä ihan huvikseen jos kiinnostaa aihe. Se on ihan oma maailmansa.
juurikaan kiinnosta. Epäilen, etten koskaan jaksaisi kirjoittaa avausviestiä johon kukaan vaivautuisi vastaamaan.
Ainoa toivoni olisi pistää heti aloitusviestiin kuva missä poseeraan ilman paitaa, parhaat puolet heti tiskiin. Se vetoaisi aivan sataprosenttisen varmasti joihinkin naisiin. Osa tietty nauraisi että mikä pullistelija se tuossa on.
Joo. Ihan miten tykkää.
Kai oli pakko kokeilla kun tilanne on mikä on. Sitä ehken ajatteli että ehkä naisessa olisi ollut niitä naamasta rumia normaalivartaloisia naisia tai tavallisai hiljaisia tyttöjä nurkassa. Eipä niitä pahemmin ollut.
Aika hyvin sain vastauksia ja palautetta viesteistä yms. Se on sitä tuttua että olen ihannemies siihen asti kunnes paljastan itteni. ;)
Meistä tulisi tosi kova tiimi muuten. Minä kirjoittaisin viestit ja sinut stylattaisiin fotoihin. Sitten treffeille menisit sinä ja sitten varsinaiset hommat jaettaisiin tasan eli pimeässä huoneessa voisin odottaa kaapissa vuoroani. :D
Harmi kun nuo talvivaattetkin on niin paksut ettei auta paljon pullistelukaan itteä.
Ehkä se voisi toimia. Toisaalta mun oma moraali ei välttämättä kestäisi naisten vedättämistä ja sitä varten varmaan olenkin noi nettideitit skipannut tähän asti.
Treffit ja se ulkonäöllä hurmaaminen ovat mun juttu, kun niissä on aina riittänyt oikeastaan vain se että olen ihan itseni. Nettideiteillä uskon tosiaan olevan paljon naisia, joilla on valinnanvaraa niin törkeästi että mun meriiteillä siellä ei kilpailla edukseen.
Niin, en minä kyllä ketään nettideitissä vedättänyt vaan olin ehken hieman liiankin rehellinen.
Jäi siinä pari juttua harmittamaan jotka lopulta saivat aikaiseksi ettei jaksanut enää kokeilla.
Jos kaikki ratkeaa kuvaan vaikka muuten kävis kaikki jutut yhteen niin se käy aika raskaaksi.
Naamalle kun ei mitään voi. Naama ja pituus on melkein ainoat asiat mitä ei voi muuttaa. Jos niiden takia tulee koko ajan pakkia niin kyllä se varmaan käy luonnon päälle.
Mieluummin ne pakit ottaa sitten tuolla oikeassa maailmassa vastaan vaikka naamakkain. Netissä tuli välillä aika tylyäkin kohtelua kuvan myötä.
Tuli myös netin naisesta sen verran huono olo että ei maistunut enää oikein kirjoitella kenellekään kun se oli aina siitä kuvasta kiinni.
Siitä tuli niin turhautuneeksi ettei voi edes käsittää. Nainen on todella kiinnostunut kunnes sitten tapahtuu romahdus ja ei vähempään voisi kiinnostaa.
Ehken sama asia jos normaali maailmassa tapaisi naisia noin muuten naisen ollessa täysillä mukana ja sänkyyn mennessä nainen katsoisi sitten miehen housuihin ja sanoisi että "liian pieni prinssinakki mulle, et kelpaa".
Tosin netissä aika monet pyörittää useaa sähköpostikaveria samaan aikaan. Niistä sitten koko ajan karsitaan parasta.
Olen eri mieltä siitä etteikö läpällä saisi naisia iskettyä baarista, ihan tuntemattomiakin. Tiedän nimittäin muutaman suoraan sanottuna keskimääräistä paljon rumemman miehen joilla käy ihan tuntemattomien naisten kanssa hyvä flaksi baarissa koska juttu lentää. Ehkä he sitten kuitenkin ovat oikealla tavalla eli sopivan miehekkäällä tavalla rumia?
Baari nyt vaan on ympäristö missä ulkonäkö korostuu. Miehet menevät jututtamaan omasta mielestään hyvännäköisiä ventovieraita naisia ja nämä naiset sitten päättävät joskus aika nopeastikin onko mies sellainen jonka kanssa jaksaa alkaa juttelemaan. Osa naisista on tietty varattuja, joten se voi selittää pakkeja vaikkakin oman kieron kokemukseni kautta nimenomaan varatut naiset jäävät aina heittämään läppää ja sitten jossain vaiheessa tulee se maininta poikaystävästä... Ehkä varatuilla on pienemmät paineet?
Siitä olen samaa mieltä että kun tutustuu rauhassa, toissijaiset seikat kuten näppärät ja humoristiset onelinerit ja kiva ulkonäkö painavat vähemmän. Se on ihan normaalia. Baarissa kuitenkin päätös täytyy tehdä nopeasti, ettei huomaa tuhlanneensa iltaa ihmiseen joka on paitsi ruma, myös idiootti. Otetaan sitten edes se hyvännäköinen...
Uskoisin heidän olevan miehekkäällä tavalla rumia.
En ole äijämäinen ja en toisaalta näytä kyllä lapseltakaan, mutta se on tällainen rauhallinen kiva naama, mutta silti mitäänsanomattoman valju.
Baareissa en ole mahdottomasti edes pyörinyt kun tiedän mikä homman nimi on. Joskus olen viettänyt iltaa miellyttävässä seurassa, mutta kyllä se illan aikana on tullut selväksi ettei kiinnostusta enempään ole.
Osaan olla hyvää seuraa mutten sänkyyn tai suhteeseen.
Eräs nainen joka oli huomattavan lihava totesi että olen varsinainen "naisten naurattaja" kerran. Menin vähän hämilleni koska seurueessa olin heittänyt hyvää läppää, mutta ei se paljon auttanut saamaan kiinnostusta keneltäkään sille asteelle että siitä olisi syntynyt mitään enempää.
Ehkä hän ajatteli sitten että olisi pitäny pyrkiä iskemään häntä.
olet sitten ulkonäöltäsi huomattavan lihavien naisten tasoa. Mikset sitten ota sellaisia?
Minä en vaan ymmärrä. Jos huomattavan lihava nainen itkee vain komeiden miesten perään tai ruma mies vain missien perään niin se on ihan oma ongelma. Turha silloin on itkeä muiden pinnallisuutta.
Itkeä muiden pinnallisuutta?
Missä minä "itkin"? :D
Totesin vain asioiden tilan.
En kaipaa missejä vaan normaalivartaloista fiksua naista. Fiksu nainen pitää huolta itsestään.
En minä ota suhteeseen lihavaa ihmistä joka on niin saamaton ettei saa itseään liikkumaan ja syömään kohtuudella.Olen tehnyt itse kaikkeni omien asioideni eteen joten odotan samaa myös siltä toiselta. Lisäksi joku ihan normaalivartaloinen on ollut minusta kiinnostunut kun olen häneen tutustunut muuten mutta silloin on vaikuttanut muutkin asiat yhteisen onnen takaamiseksi.
Oletko sinä ehken komeakin mies kun sulla on joku ongelma minun ongelmani kanssa tai itket tässä ketjussa minulle?
No hyväksy nyt faktat. Jos haluat baarissa taviksen tai kauniin naisen, sinun pitää itse olla tavis tai komea.
"Lisäksi joku ihan normaalivartaloinen on ollut minusta kiinnostunut kun olen häneen tutustunut muuten mutta silloin on vaikuttanut muutkin asiat yhteisen onnen takaamiseksi."
Tottakai. Jos tutustut muualla kun baarissa, muut seikat painavat. Mutta nyt puhutaan baarista, eikö vain? Ongelmaa ei ole jos et etsi naisia sieltä missä ulkonäöllä on suurin painoarvo, eli baarissa.
"Oletko sinä ehken komeakin mies kun sulla on joku ongelma minun ongelmani kanssa tai itket tässä ketjussa minulle?"
Miten mun ulkonäkö liittyy asiaan mitenkään? Sanotaanko että olen tyytyväinen asioiden tilaan.
Ulkonäkösi liittyy asiaan koska en käsitä miksi väännät tästä jotain "sulla kundi on ongelma ja sä itket täällä" paskaa.
Minua ei sellaiset keskustelut kiinnosa.
En puhunut pelkästään baareista. Baarit nyt sattuivat olemaan yksi esimerkki.
Fakta on se että olen normaalivartaloinen joka tahtoo normaalivartaloisen. Olen rumahko noin muuten tai en erityisen ruma edes vaan sellainen valjunaama.
Kerroin myös toteamana faktana että mitä naiset etsivät yleisesti miehen ulkonäöstä. Ei pelkästään baarissa.
Se ei ole mikään fakta että normaalivartaloinen liikunnallinen mies on samaa tasoa kuin lihava nainen jolle rima täytyy laskea niin alas että hän ryömii sen yli kun ei jaksa hypätä.
Suosittelen ettemme jatkossa keskustele koska sisäänlukutaitosi on aika surkea ja asiat joutuu selittämään sen kymmenen kertaa joista jankkaat taukoamatta lisää.
jos koittaisit normaalivartaloista naista jolla on selvän ruma naama? Siihen kategoriaanhan sä kuulut siinä tapauksessa. "Normaalivartaloisiin" kuuluu kaikennäköisiä naisia. Kai sulla jotkut naamakriteeritkin on?
"Kerroin myös toteamana faktana että mitä naiset etsivät yleisesti miehen ulkonäöstä. Ei pelkästään baarissa."
Varmasti naiset keskimäärin viehtyvät tietynnäköisistä miehistä, mutta baariympäristön ulkopuolella asialla on vähemmän väliä. Vai miten tosiaan selität sen että rumilla ja valjun näköisillä miehillä on naisia?
"Se ei ole mikään fakta että normaalivartaloinen liikunnallinen mies on samaa tasoa kuin lihava nainen jolle rima täytyy laskea niin alas että hän ryömii sen yli kun ei jaksa hypätä."
Jos sulla on normaali vartalo ja ruma naama, sinun tasoasi on joko lihava nainen tai sitten normaalivartaloinen nainen jolla on ruma naama.
Ulkonäköni kiinnostaa? Tummanruskeat hiukset, siniset silmät, hieman keskipituutta lyhyempi kaveri. Kroppa hyvässä kunnossa. Mulla on pari tatuointia, mutta käytän yleensä paitoja jotka peittävät ne. Hiukset on tällä hetkellä puolipitkät. En saa nitä kiinni mutta ei ne lyhyetkään ole. Pärstä on aika tavis. Ei mitään isoja vikoja, muttei ihmiset mitenkään erityisemmin siihen huomiotakaan kiinnitä.
alleviivataan, niin en edes suoraviivaisesti usko tuohon tasoteoriaan. Ei se ainakaan suoraan ulkonäön perusteella määriydy. Paitsi ehkä siellä baarissa.
Lihavaa naista en voi yksinkertaisesti ottaa koska en jaksaisi katsella jotakuta joka ei koe samalla tavoin etoa lihavuuden suhteen kuin minä.
Olen ollut tukeva ja myös pyöreän naisen kanssa suhteessa. Minä sentään tein jotain asialle. Hän ei saanut aikaiseksi mitään ja lihoi vain entisestään.
Tuon jälkeen olen muuttanut elämäntapojani ja ajatus siitä on kammottava.
Ei minulla hirvittävästi naamakriteerejä ole. Ei tule äkkiseltään mieleen aivan mahdottomana mahdottomia. Itse totun toisen ulkonäköön herkästi jos vain tuo "pidän huolen vartalostani" kohta täyttyy.
Selitän sen että ruman ja väljyn näköisillä on naisia johtuen siitä että on naisia jotka eivät välitä miehen ulkonäöstä. Heitä on kuitenkin vähän. Sitten on ihmisiä jotka onnistuvat tutustumaan ympäristössä jossa tulee tuo hidas tutustuminen ja ulkonäkö ei tällöin ratkaise. Mutta entäs jos ei ole tällaisia piirejä?
Eli olet eri mieltä asiasta. Väitän että se hyvin pitkälle määriytyy.
Voit heittää ne samat lööperit itsevarmuudesta, itsetunnosta tai läpän heitosta mutten enää usko niihin.
Olen itse perehtynyt asiaan jo pitkään puhumattakaan omista kokemuksista. Sitten tosissaan kyselin asiaa niin monelta naiselta että mikä siinä toisessa viehätti heitä.
Vaikka moni sanoi että luonne niin kuitenkin se mikä siihen luonteeseen antoi syyn tutustua oli sen toisen viehättävä ulkonäkö.
Jos alleviivaan asiaa niin veikkaan että olemme täysin eri linjoilla asiassa johtuen että sinä keskityt edelleen joihinkin baarikuvioiden kertaamiseen ja sen vastakohtana jotkut opiskeljapiirit.
Jos miehen ulkonäkö ei saa naiselta vihreää valoa suhteessa romanttiseen tai seksuaaliseen kiinnostukseen niin siinä ei minkään maailman pätemiset auta. Se on siltä osin selvä homma. Mies voi olla tuolloin mitä loistavinta materiaalia muuten ja hauska seuramies, mutta naisen kiinnostus ei nouse siihen pisteeseen että syttyminen tapahtuisi.
Jollekulle toiselle varmaan olisi vaikea sanoa tätä ääneen mutta jos miehen naama näyttää lauhkealta, valjulta, liian rauhalliselta joissakin tapauksissa tylsän aneemiselta tai suorastaan lammasmaiselta niin ei siinä naisen tunteet vain heräile kuin joissakin harvoissa tapauksissa.
Noita harvoja tapauksia voi olla sitten vaikea löytää varsinkaan jos itse haluaa pitää edes jotain järkeviä kriteerejä että onnellinen suhde on mahdollinen. Siitä tässä ketjussa oli kyse.
On kaksi tapaa kohdata kumppani. Toinen on tutustua häneen rauhassa kaveripiirin, opiskelujen, työn, kirjeenvaihdon, harrastuksen tai jonkun vastaavan kautta. Toinen tapa on mennä heittämään läppää kahvilassa, baarissa tai vaikka keskellä katua ja katsoa tapahtuuko mitään.
Myönnän, käytin opiskeluja ja baareja esimerkkeinä mutta ajatuksena on tuo tuossa taustalla. Kahtiajako. Vai keksitkö kolmannen tavan lähestyä naisia?
Mitäs veikkaat, kummassa tapauksessa ulkonäöllä on suurempi painoarvo?
Ja edelleen, jos vain ulkonäkö merkkaa niin miten on mahdollista että rumilla ja / tai valjun näköisillä miehillä on naisia? Aika usein jo aika nuorena? Jos vain ulkonäkö merkkaisi, tämä ei olisi mahdollista.
Sulla on siis tyypillinen ex-läskin syndrooma? Noita olen omassa harrastuksessa nähnyt aika paljon. Entinen tuhti laihtuu ja alkaa vihata kaikkia lihavia.
"Selitän sen että ruman ja väljyn näköisillä on naisia johtuen siitä että on naisia jotka eivät välitä miehen ulkonäöstä. Heitä on kuitenkin vähän. Sitten on ihmisiä jotka onnistuvat tutustumaan ympäristössä jossa tulee tuo hidas tutustuminen ja ulkonäkö ei tällöin ratkaise."
Tätähän minäkin ajoin takaa. Tuollaisia naisia on, ja lisäksi on ympäristöjä jotka mahdollistavat tutustumisen ennen pariutumista. Silloin ulkonäöllä ei ole niin väliä. Useimmat ihmiset ovat suhteessa. Se tarkoittaa sitä, että aika moni niistä valjuistakin miehistä on suhteessa. Tilastollisesti ikisinkut ovat hyvin harvinaisia. On siis virheellistä sanoa, että pelkkä ulkonäkö ratkaisisi tai olisi merkittävin tekijä.
"Mutta entäs jos ei ole tällaisia piirejä?"
En tiedä. Minä pyrkisin kai sitten jotenkin hankkiutumaan sellaisiin piireihin missä naisiin voi tutustua.
Ehkä voidaan jotenkin jakaa tuo kahtia, mutta esimerkiksi "kirjeenvaihto" on huono vaihtoehto.
Esimerkiksi kohdallani kaikki sähköpostinvaihdot ja nettitreffit päättyvät seinään kun naiset näkevät kuvani. Eikä se kuva ole aivan mahdottoman huono.
Kaveripiiritkin ovat erilaisia ja sitä kautta voi tutustua. Opiskeluissa on omat saumansa ja myös työpaikoilla. Toisaalta harrastuksia on erilaisia ja niissäkin voi ulkonäköä vaikuttaa aika paljon.
Voidaan tehdä siis teoreettinen kahtiajako muttei asia ole niin yksinkertainenkaan. Esimerkiksi baarissa voi tavata kaverin esittelemänä jonkun.
Voisi puhua siis enemmänkin siitä miten tuntematon toinen on ja miten ensikontakti tähän henkilöön sekä ulkonäkö vaikuttaa syntyykö suhdetta vai ei jos jatkossa ei tulla tuntemaan.
Minullakin oli nuorempana hieman vientiä. Se johtunee siitä että oli enemmän sinkkuina porukkaa sekä kohtasin naisia niissä läheisissä ympyröissä jolloin ulkonäöllä oli vähemmän merkittävä painoarvo.
Sikäli huvittavaa että näytin nuorempana paljon kamalammalta kuin nykyään ihan suoraan sanottuna. Hieman tukeva, rillit, yms.
Nykyään olen normaalivartaloinen ja hiukset ovat edelleen päässä, näytän ja kuulostan miehekkäämmältä mutta jokin mättää. Se on tuo naamataulu ja etten pysty iskemään enää niissä piireissä joissa ennen pystyin esimerkiksi 20-vuotiaita naisia.
En minä vihaa kaikkia lihavia. :D
En vain tahdo suhteeseen sellaisen kanssa. Nykyään on sellaiset elämäntavat etten sopeutuisi kuin vähintään normaalina pidettävään naiseen ja mielellään liikuntaa jollain tavoin harrastavaan.
Ylipäätään siis läski inhottaa jo omassa kropassa niin entäs sitten jos kumppanilla olisi sitä ylenmäärin?
Myös osa pointtia on siinä että eihän nainen mitään rumalle naamalle mahda mitään, mutta entäs sille keholle?
Enhän minä väittänyt että ulkonäköä kaikkea ratkaisee, mutta kyllä se on ehken merkittävin tekijä kun kävin läpi näitä naisten vastauksia.
Toisin sanottuna kyllä sen naisen pitää pitää miehen ulkonäöstäkin lähes poikkeuksetta.
Voihan olla että päädyn ikisinkuksi (heh :D) tai sitten lähden kokeilemaan onnea rajan taakse. En minä täällä Suomessa näe kovinkaan paljon ympyröitä joihin naisiin voi tutustua tuosta vain ilman ulkonäön asettamia paineita.
Ainakin omien tulosteni perusteella vähättelet ulkonäön merkitystä. Tyhjästä voi olla paha nyhjäistä.
"Ehkä voidaan jotenkin jakaa tuo kahtia, mutta esimerkiksi "kirjeenvaihto" on huono vaihtoehto.
Esimerkiksi kohdallani kaikki sähköpostinvaihdot ja nettitreffit päättyvät seinään kun naiset näkevät kuvani. Eikä se kuva ole aivan mahdottoman huono."
Erikoista. Olen aina ollut siinä uskossa, että minulla ei ole mitään saumaa nettideiteillä kun en ole varsinaisesti mikään Runeberg. En osaa kirjoittaa kirjeitä. Olen ollut myös siinä uskossa että kuvalla ei ole suurtakaan väliä, jos kirjoitustaito miellyttää. Tämän olen tosin päätellyt siitä että pari tuntemaani kunnon nörttimiestä on löytäneet naiset nimenomaan deittipalstoilta. Tosin ne naisetkin ovat tyttönörttejä, ehkäpä se vaikuttaa.
"Kaveripiiritkin ovat erilaisia ja sitä kautta voi tutustua. Opiskeluissa on omat saumansa ja myös työpaikoilla. Toisaalta harrastuksia on erilaisia ja niissäkin voi ulkonäköä vaikuttaa aika paljon."
Kaveripiirit ovat tosiaan erilaisia, mutta silti niiden kautta tapahtuu aika paljon pariutumista. Isoin ongelma miehillä on, jos kaikki kaveripiirissä ovat samaa sukupuolta ja ikisinkkuja. Naisilla sama ongelma voi tulla näissä "Anne ja Ellu" yhdistelmissä jossa bestis on yhtä tärkeä kun kuudennella eikä muita kavereita ole.
Opinnot ja työt ovat varmaan helpoin tapa tavata kumppaneja, ainakin omassa kaveripiirissä iso osa suhteista on syntynyt jollain tapaa opintojen tai työn kautta. Siinä on pakko olla toisen kanssa kuitenkin tekemisissä, ja siksi ulkonäön merkitys vähenee kun luonne pääsee esiin.
Siinä olet oikeassa että harrastus ei välttämättä tarkoita mahdollisuutta tavata ketään. Riippuu niin harrastuksesta. Omat harrastukset ovat sellaisia, että osassa niistä on mahdollisuus tavata naisia. En tosin ole noihin mahdollisuuksiin yleensä viitsinyt sortua koska olen ollut ajoittain aika hyvä sössimään naissuhteeni enkä halua sotkea harrastuskuvioita sitä varten että teki vähän mieli naista.
"Voidaan tehdä siis teoreettinen kahtiajako muttei asia ole niin yksinkertainenkaan. Esimerkiksi baarissa voi tavata kaverin esittelemänä jonkun."
Totta, mutta jonkinlainen kahtiajako on olemassa. Mikä liittyy juuri siihen tunnetaanko vai ei, jatkuuko juttu väkisin ensitapaamisen jälkeen vai ei jne. Jossain työpaikoilla ja opinnoissa vaikka on luonnollista että homma etenee aika hitaasti, koska harva haluaa riskeerata alkamalla yrittämään heti iskeä. Tutustutaan ensin ja sitten tapahtuu jos tapahtuu.
"Minullakin oli nuorempana hieman vientiä. Se johtunee siitä että oli enemmän sinkkuina porukkaa sekä kohtasin naisia niissä läheisissä ympyröissä jolloin ulkonäöllä oli vähemmän merkittävä painoarvo."
Minulla ei ollut nuorena juuri minkäänlaista vientiä, tai siis ei yhtään minkäänlaista. Vasta kun aloin opiskella aloin tavata naisia. Ei mulla kyllä ollut kavereitakaan oikeastaan ennen armeijaa ja opintoja. Armeijaporukan kanssa tehdyllä risteilyllä olin 20v ja suutelin ensimmäisen kerran naista. Se ei johtanut vielä mihinkään ja olin niin hermostunut että jos se nainen nyt olisi minut hyttiin väkisin vienyt (minä en olisi kehdannut kysyä) en olisi varmaan yhdyntään edes kyennyt. Ymmärrän kyllä siis miltä tuntuu, kun ei lohkea. Ei siitä nyt niin kauan ollut kun olin aika varma etten onnistu naisen kanssa koskaan.
"Sikäli huvittavaa että näytin nuorempana paljon kamalammalta kuin nykyään ihan suoraan sanottuna. Hieman tukeva, rillit, yms."
Minä olin nuorempana aika samannäköinen kun nyt, paitsi huomattavasti hoikempi. Aloin saada lihasmassaa vasta armeijassa, sitä ennen olin kukkakeppi. Rillit oli ja on edelleenkin jos en käytä piilareita. Aika usein käytän. Laserilla en ole viitsinyt käydä kun iän myötä näön pitäisi normalisoitua.
"Nykyään olen normaalivartaloinen ja hiukset ovat edelleen päässä, näytän ja kuulostan miehekkäämmältä mutta jokin mättää. Se on tuo naamataulu ja etten pysty iskemään enää niissä piireissä joissa ennen pystyin esimerkiksi 20-vuotiaita naisia."
Mitäs jos yrittäisi muuttaa piirejäsi?
Me olemme varmaan ulkonäössä vastakkaisissa päissä jatkumoa. Jos sinä olet ruma ja minä olen enemmän komean kun ruman puolella niin ehkä ulkonäkö ei vain vaikuta kovin näkyvästi minun elämääni ja siksi vähättelen sen merkitystä. Mutta toisaalta aika moni minua vähemmän komea kaveri on parisuhteessa, joten en minä nyt ihan siihen usko että ruman miehen on mahdotonta saada parisuhde. Jotain sellaisia piirejä siis täällä on.
Edelleen omien kokemusten mukaan ulkomailla kehutaan ulkonäköä todella paljon ja ainakin esimerkiksi se italialaisexä ihan avoimesti haukkui välillä ihmisten ulkonäköä selän takana. Samaan en ole törmännyt suomalaisten naisten kohdalla sitten kuitenkaan. Joskus kehuvat, koskaan eivät hauku.
Suomessa ehkei haukuta koska halutaan olla pinnan päällä ainakin rehellisiä ja mukavia?
Välinpitämättömyys ja ylenkatse kuin
En tiedä onko "ruma" oikea nimi kuvaamaan minua. Enemmän sellainen mitäänsanomattoman valju varsinkin vaaleuteni vuoksi.
Omalla kohdallani en edes aiemmin miettinyt tuota ulkonäköä, mutta jotenkin hätkähdytti kun kyselin asiaa monilta naisilta että mitä he miehessä etsivät.
Ei siitä ulkonäöstä välttämättä saa plussapisteitä siis, mutta miinuspisteitä sillä tavoin ettei nainen koe toista sopivaksi itselleen.
Ei minullakaan vasta kuin lukiossa hieman. Parikymppisenä sitten hieman opiskelujen ja ekojen työpaikkojen yms. kautta.
-Mitäs jos yrittäisi muuttaa piirejäsi? -
Sinäpä sen sanoit. Jonkin verran olen yrittänyt niin tehdäkin. Varmaan tosiaan kannattaisi kuten tuossa kerroit jos ei kotimaasta niin ulkomailta. Se ei ole enää niin helppoa vain. Esimerkiksi Suomessa monet piirit ovat sisäsyntyisiä. Pari naista joita tunne on ehdotellut että voisin tapailla jotain yh-äitejä.
Sinkkuna olo voittaa moiset ajatukset aika helposti.
"Suomessa ehkei haukuta koska halutaan olla pinnan päällä ainakin rehellisiä ja mukavia?"
Luultavasti, ja meillä sitäpaitsi toisen ulkonäön arvostelu ei kuulu tapoihin. Esimerkiksi brassit kommentoivat ulkonäköä päin naamaa surutta, siinä ei ole mitään outoa.
"En tiedä onko "ruma" oikea nimi kuvaamaan minua. Enemmän sellainen mitäänsanomattoman valju varsinkin vaaleuteni vuoksi."
Okei, tuo voi oikeastaan olla isompi ongelma. Ruma voi aina olla ruma miehekkäällä tavalla ja on vanha fakta että ruma mies voi olla seksikäs. Valjuus on isompi ongelma. Ainakin nimenomaan Suomessa osa naisista tykkää nimenomaan rumista, isoista ja kaljuista miehistä.
Mulla ei välttämättä ole pärstä sieltä komeimmasta päästä, mutta olen aika tumma. Kun siihen yhdistää siniset silmät lopputulos ei ole välttämättä komea muttei tylsäkään.
"Omalla kohdallani en edes aiemmin miettinyt tuota ulkonäköä, mutta jotenkin hätkähdytti kun kyselin asiaa monilta naisilta että mitä he miehessä etsivät."
Hmm... Minä olen aina ollut tietoinen siitä että naisilla on ulkonäkökriteereita. Olen vain nähnyt heidän joustavan niissä paljonkin.
"Ei siitä ulkonäöstä välttämättä saa plussapisteitä siis, mutta miinuspisteitä sillä tavoin ettei nainen koe toista sopivaksi itselleen."
Varmaan noin, etenkin tilanteissa missä vaikutus pitäisi tehdä ulkonäöllä.
No okei, minä en ihan ymmärrä mikä yksinhuoltajissa on ongelma. Tai mulle se ei ainakaan olisi ongelma. Jos siis nainen olisi muuten ok, tietenkin. Monille miehille tuo yksinhuoltajuus tuntuu olevan iso mörkö, vaikkei ne lapset nyt niin kauheita ole.
Piirien sisäsyntyisyys on varmaan ongelma kaikkialla. Kaveripiirit muodostetaan lapsuuden tai viimeistään opiskeluaikojen perusteella, ja on vaikea hypätä aikuisena valmiisiin porukoihin mukaan. Se vaatii tuuria ja sitä että löytää juuri sopivat ihmiset. Niinhän se on, että mitä enemmän tulee ikää sitä enemmän kumppanin löytäminen vaikeutuu. Meillä kaikilla.
Joo, en minäkään ole kuullut ihan mahdottomia päin naamaa. Samoin kuin tosiaan olen ollut seurueissa yms. jossa minuun suhtaudutaan tietysti ihan normaalisti.
-Okei, tuo voi oikeastaan olla isompi ongelma. Ruma voi aina olla ruma miehekkäällä tavalla ja on vanha fakta että ruma mies voi olla seksikäs. Valjuus on isompi ongelma. Ainakin nimenomaan Suomessa osa naisista tykkää nimenomaan rumista, isoista ja kaljuista miehistä. -
Joo, näin on.
Ehkä sen takia rumaksi sanominen on vähän väärin koska osa miehistä tosiaan on sillä tavoin rumia että se saa heidät vaikuttamaan jotenkin jopa miehekkäämmiltä ja vastakohdilta naisille.
Olen siis väärällä tavalla ruma. :D
Toisaalta en ole tarpeeksi söpökään että voisin viehättää poikamaisilla piirteillä.
Minun täytyy aika voimakkaasti tavallaan ilmehtiä että saisin kasvoihini eloa. Esimerkiksi valokuvissa näytän todella surkealta.
Uskoisin että sinulla on aika hyvin pullat uunissa jos olet tumma. Pääasia on ettet näytä tylsältä.
-Hmm... Minä olen aina ollut tietoinen siitä että naisilla on ulkonäkökriteereita. Olen vain nähnyt heidän joustavan niissä paljonkin. -
Niin siis tarkoitin etten ajatellut omaa ulkonäköä joten en miettinyt miksi joku nainen tykkäsi tai ei tykännyt minusta. Asia alkoi selvitä oikeastaan kun aloin panostaa siihen ulkonäköön sitten enemmän. Moni vakuutteli että sillä saisi ihmeitä aikaan.
Kuntosalien, kampausten muutosten, paremman vaatekerran tilanne ei ole parantunut oikeastaan yhtään. Toki olen treffannut, mutta nämä ovat olleet kuitenkin sellaisia joissa on ollut pakkien lemu ilmassa jo alusta lähtien.
Ilman bensaa on vaikeaa. Nyt kuitenkin nukkumatti kutsuu.
Yksinhuoltajan lapsi on se ongelma. Olen vierestä seurannut näitä uusioperheiden syntyä ja kiitos ei. Tosin näissä yksinhuoltajissa ei ollut kyllä mitään muutakaan lupaavaa. Kehon hoidon ohella joka sekin mätti en usko että meillä olisi ollut yhtään mitään muutakaan yhteistä. Mutta kun he olivat vapaita niin pelastavana enkelinä eräs tuttavanainen ehdotti että minun kannattaisi kokeilla heitä juuri.
Ei vain perhe-elämän aloittaminen toisten lapsista kiinnosta. Ikää vain kertyy lisää ja kolmella kymmenellä asiat mutkistuvat.
Olen jo muuttanut sen verran monta kertaa että piirit ovat vaihtuneet muutamaan otteeseen. Facebook kaveruudetkin ovat hämääviä koska ei niissä välttämättä vapaita sinkkuja pyöri.
Kaikkien kohtalo ei ole kiva ja se syy voi löytyä ihan peilistä katsomalla. ;)
Ei mulle kyllä se lapsi ole ongelma, mutta tottakai sen perheen pitäisi olla sellainen oman tyylinen. Jos naisella olisi vaikka tosi erilaiset tavat suhtautua lapsenkasvatukseen niin se olisi ongelma. Tottakai siitä tulisi ongelma jossain vaiheessa vaikka naisella ei olisi lapsia.
Facebookista nyt tuskin löytyy vapaita naisia ellei koita fb:n deittitoimintoja. En ole itse tutustunut kehenkään fb:n kautta.
Jos uskot olevasi siihen valmis sekä mitä se siihen suhteeseen tuo niin mikäs siinä.
En tiedä onko aivan mahdoton vaatimus edes odottaa että naisella ei olisi lapsia jos itse on lapseton.
Aiemmin suhtauduin hieman paremmin yh-äiteihin, mutta kun olen nähnyt miten se vaikuttaa suhteeseen ja tajunnut etten itse jaksaisi niin parempi olla lähtemättä koittamaan.
Ehken sitä joskus löytää jonkun lapsettoman normaalivartaloisen vaikka rumanaamaisen naisen sitten jostain.
Tällä hetkellä vaikuttaa ettei sellaista ole ilmaantumassa.
Sulle kaikkea hyvää jatkoon muuten, mä lähden nyt koisimaan.
Ehkä poristaan toiste jos käyn palstalla joskus.
"Joo, en minäkään ole kuullut ihan mahdottomia päin naamaa. Samoin kuin tosiaan olen ollut seurueissa yms. jossa minuun suhtaudutaan tietysti ihan normaalisti."
Juu, seurueissa nyt harvoin suhtaudutaan kehenkään mitenkään "erikoisesti".
"Joo, näin on.
Ehkä sen takia rumaksi sanominen on vähän väärin koska osa miehistä tosiaan on sillä tavoin rumia että se saa heidät vaikuttamaan jotenkin jopa miehekkäämmiltä ja vastakohdilta naisille."
Kyllä. Jotkut naisten seksisymbolit ovat oikeasti ihan käsittämättömän rumia miehiä. Tiedän naisia jotka pitävät esimerkiksi Till Lindemannista, joka ei ole millään mittapuulla komea vaan kirveellä veistetty.
"Toisaalta en ole tarpeeksi söpökään että voisin viehättää poikamaisilla piirteillä."
Niin, se on se toinen vaihtoehto. Sellainen viehättää sitten joitain naisia.
"Minun täytyy aika voimakkaasti tavallaan ilmehtiä että saisin kasvoihini eloa. Esimerkiksi valokuvissa näytän todella surkealta."
Tässäkin olemme sitten vastakohtia. Minä tiedän olevani hyvinkin ilmeikäs.
"Uskoisin että sinulla on aika hyvin pullat uunissa jos olet tumma. Pääasia on ettet näytä tylsältä."
Tummuus kyllä vetoaa naisiin, jos se on tällaista suomalaista kevyttummuutta. Eli tummat kulmat ja parta, tummanruskeat hiukset, ehkä hieman keskivertoa tummempi iho muttei missään nimessä kuitenkaan sellainen että kävisin vaikka arabista. Olen siis eksoottinen, mutta turvallisella tavalla. Ja toisaalta taas hyvinkin suomalainen.
"Niin siis tarkoitin etten ajatellut omaa ulkonäköä joten en miettinyt miksi joku nainen tykkäsi tai ei tykännyt minusta. Asia alkoi selvitä oikeastaan kun aloin panostaa siihen ulkonäköön sitten enemmän. Moni vakuutteli että sillä saisi ihmeitä aikaan.
Kuntosalien, kampausten muutosten, paremman vaatekerran tilanne ei ole parantunut oikeastaan yhtään. Toki olen treffannut, mutta nämä ovat olleet kuitenkin sellaisia joissa on ollut pakkien lemu ilmassa jo alusta lähtien."
Ilmeisesti siis sinun ulkonäköongelmasi on sellainen, mitä ei vaatetuksella tai kuntosalilla korjata.
Tämä voi kuulostaa hurjalta, mutta oletko koskaan ajatellut värjätä hiuksiasi ja kulmiasi tummiksi? Samaa konstia käyttävät monet hyvin vaaleat naiset. Iho tasaiseksi ja tukkaan ja kulmiin selvä väri.
Siis jokainen tyylillään. Tiedän, että minusta olisi ihan hyväksi isäpuoleksi jos tapaisin omantyylisen naisen. Siinä vaiheessa lapsi tai lapset eivät olisi ongelma.
Mutta arvostan varmaan vähän eri asioita parisuhteessa kun monet muut. Tiedän kyllä, että kaikki eivät isäpuoleksi halua.
"Luultavasti, ja meillä sitäpaitsi toisen ulkonäön arvostelu ei kuulu tapoihin. Esimerkiksi brassit kommentoivat ulkonäköä päin naamaa surutta, siinä ei ole mitään outoa."
Hah! No en tieda haukkuvatko suomalaiset naiset, mutta koko ikani ovat suomalaiset miehet ainakin pain naamaa laukoneet ties kuinka torkeita ulkonaostani (ei, en ole ylipainoinen tms. mihin voisin edes itse vaikuttaa). Sen sijaan muualla Euroopassa olen saanut olla ihanan rauhassa, niin myos taalla Etela-Euroopassa jossa nykyisin asun.
En tiedä miten muiden maiden miehet kommentoivat ulkonäköä. Sattuneesta syystä minun ulkonäköäni ovat kommentoineet vain homomiehet.
Puhuinkin siis naisista ja heidän kommentoinnistaan vieraiden ulkonäköön.
Nimenomaan. Jokainen tyylillään.
Hienoa kuitenkin jos koet että sinusta olisi isäpuoleksi. Minä en usko että siihen rooliin olisi ennen kuin on omia lapsia alla. Osaltaan siihen vaikuttaa myös luonteeni ja etten ole mahdottoman vieras lapsi rakas. Omaan lapseenhan olisi sitten pakko kiintyä ja keskittyä.
Toisaalta sinulla on myös joku vakava suhde takana ja minulla ei. Jotenkin tuntuisi oudolta siltä pohjalta aloittaa sitten osana uusioperheen arkea parisuhde.
-Tässäkin olemme sitten vastakohtia. Minä tiedän olevani hyvinkin ilmeikäs.-
Tarkoitin sitä että olen kyllä ilmeikäs silloin kun puhun, mutta neutraalisti naamani on todella aneemisen näköinen. Minun täytyy rentoutua ja päästä juttutuulelle että ilmeikkyys tulee esille.
-Tummuus kyllä vetoaa naisiin, jos se on tällaista suomalaista kevyttummuutta. Eli tummat kulmat ja parta, tummanruskeat hiukset, ehkä hieman keskivertoa tummempi iho muttei missään nimessä kuitenkaan sellainen että kävisin vaikka arabista. Olen siis eksoottinen, mutta turvallisella tavalla. Ja toisaalta taas hyvinkin suomalainen.-
Kuulostaa lupaavalta naisten kannalta.
-Tämä voi kuulostaa hurjalta, mutta oletko koskaan ajatellut värjätä hiuksiasi ja kulmiasi tummiksi? Samaa konstia käyttävät monet hyvin vaaleat naiset. Iho tasaiseksi ja tukkaan ja kulmiin selvä väri.-
En aiemmin koskaan, mutta on käynyt viime aikoina sekin mielessä.
Jotenkin se vain tuntuu huijaamiselta ja alan miettimään että miten pitkälle tätä on vietävä.
Kuitenkin täytyy miettiä oman itsensä eheyttäkin. Kohta ei enää tunne itseään kun on tehnyt muutoksia vain sen vuoksi että naiset kiinnostuisi.
Olen seurustellut pidempään yksinhuoltajan kanssa enkä kokenut sitä lasta ongelmana. Ensin ehkä vähän vierastin, mutta se lapsi oli mun mielestä hyvä tyyppi ja olen käynyt lasta joskus eronkin jälkeen leikittämässä. Kyseisellä naisella ei ole hyvästä syystä isä kuviossa (lapsen isä on kuollut), joten en pidä ongelmana käydä joskus lapsen luona.
En minäkään pidä itseäni kovin lapsirakkaana, mutta tuohon lapseen kiinnyin. Äiti ole sitten kuitenkin mulle vähän liian erilainen persoona joten ero tuli. Emme nähneet mahdollisena sitä että meille syntyisi perhe.
No ei tukan tai kulmien värjäys mitään huijaamista ole. Aika harvalla naisellakaan on omanväriset karvat päässä. Mun mielestä tukka kannattaa värjätä sen väriseksi mikä itselle sopii. Sillä on hyvin paljon vaikutusta yleisilmeeseen ja naisten kiinnostukseen. Mullakin on ollut vaikka minkävärinen tukka ihan vaan huvin ja harrastuksen vuoksi. Blondin exä pakotti värjäämään samantien takaisin tummaksi.
Ehken se vain mieltyy omassa mielessä jonkinlaiseksi huijaamiseksi tai jotain. Sillä voi tosiaan olla merkitystä sitten naisille. Ehkä se korostaisi jotain piirteitä etten näytä ihan tällaiselta mitä nyt. En usko että nykyisellään kovin paljon väreitä lähetän naisen selkäpiitä myöten.
Aika moni suomalainen värjää tukkaa ja kulmia tummemmaksi just siksi kun monella on luonnostaan aika vaaleat piirteet. Kun tonne kaupungille menee niin kyllä naisilla ihan järjestään on värjätty tukka ja meikatut tai värjätyt kulmat. Tosi harva on luonnollinen. Ja kyllä miehetkin värjää nykyään aika paljon, mullakin on tällä hetkellä päässä ihan vähän vaaleampi väri kun luonnostaan.
Oliko tämä nyt sitten suurikin uutinen? Ja mitä eroa asialla on jos mietitään sukupuolirooleja toisin päin? On kait aivan selvää että hyvännäköiset muijat saavat sinutkin syttymään (kuten monet muutkin miehet) ja kiinnostuksesi heräämään? Tuskinpa haet sitä baarin nurkassa istuvaa hiljaista tavallista tyttöä tanssimaan.
on hyväksyttyä katsoa naisen ulkonäköä, mutta naisen kuuluu katsoa sisintä.
Onko "real man" nimimerkkinä joku vitsi ja olet todellisuudessa nainen?
Koska vaikutat haluavan kääntää asian juuri toisin päin.
En tanssi, mutta mielelläni voisin liittyä tavallisen hiljaisen nurkassa istuvan tytön seuraan niin kauan kuin hän ei ole ylipainoinen vaan on normaalivartaloinen ja pitää hyvää huolta kehostaan. Tämän lisäksi meillä pitäisi jutut sopia yhteen. Kuulostaako pahalta?
Tätä et saa muilutettua minun niskaani koska kiinnostun enemmän ihmisestä heidän sisältönsä perusteella kuin ulkoisen kuoren. En minä todellakaan haaveile niistä "kauneimmista". Minut sytyttää ihan normi fiksu nainen. Jos olisin vastaavasti nainen niin uskoisin löytävän sopivia miehiä paljonkin.
Tämä ei ole suuri uutinen, mutta kuitenkin aika häkellyttävää että miten suurta roolia se näyttelee.
Taitaa asia olla niinpäin että jauhetaan jatkuvasti kuinka naiset eivät välitä miehen ulkonäöstä vaan tärkeää on yhteiset kemiat ja itsevarmuus yms.
Noilla saa heittää vesilintua jos mies ei viehätä naista ulkoisesti. Mies saa olla siisti yms. ei sillä ole mitään merkitystä.
Olen havainnut että "nurkan hiljaisella tytöllä" voi aivan hyvin olla yhtä tiukka vaatimus miehen ulkonäölle kuin sillä bilemuijallakin.
Tämä on pointti jota minä ihmettelen: että ei-niin-komea mies on sopiva vain selkeästi lihavalle naiselle? Tavallaan surullista että jopa naiset ajattelevat naisista noin...Tottakai pyöreä nainen voi olla kaunis!
Niin monet ihmiset perustavat mielikuvansa kumppani ehdokkaastaan ulkonäön perusteella, ja se kuva voi joko parantua tai huonontua, kun se sanallinen arkku aukaistaan puolin ja toisin. Eleet, katseet, tilanne taju, huumori, hyvä seura, etc. siis niin paljon asioita pitää olla kondiksessa- jotta tulee noteeratuksi hyvänä kumppani ehdokkaana naiselle.
Lisäsin kysymysmerkin. Ihan selväähän se on! Ja näin sen pitää ollakkin. Kuka muuttaa muka konseptin että mies iskee ja tekee naiseen vaikutuksen mutta nainen valitsee miehensä jostakin joukosta "n". Toki voihan joku iskeä sen sokean-reetan ihan ekoilla treffeillä ja mennä tokilla naimisiin, good for you.
"Nuorten (?) naisten odotukset miehen ulkoisen olemuksen vaikutukselle ovat aika suuret jo heti ekasta kohtaamisesta lähtien jos tarkoituksena on solmia seksuaalis/romanttinen suhde.
Edes se sosiaalisuus ja läpän heitto ei välttämättä auta jos et ole sytyttävää tyyppiä."
Sosiaalinen kyvykkyys on niin tärkeää! Ei sitä nyt voi ali-arvioida missään. Vaikkei olekkaan mr.Finland naamaltaan-niin kyllä hyvä itsetunto ja sitä kautta oma minäkuva suhteessa muihin on tärkeää.
Aivan, mutta ei sosiaalista kyvykkyyttä pidä myöskään yliarvioida.
Väitän myös että sosiaalinen kyvykkyys saa huimasti pontta kun ulkonäkö viehättää naista jo valmiiksi.
Itse olen lopettanut suuremmat itsetutkiskelut koska ei se oman itsetunnon pönkittäminen ja omat minäkuvat muuta siinä suhteessa mitään jos naisen silmät päättävät mitä hän syö ja on valmis kuulemaan miellyttävänä sekä mitä ei.
Mielestäni tämä asettaa myös järkevät rajat siihen mitä itse pystyy muuttamaan ja mitä ei.
Esimerkiksi itse en ole edes susiruma, mutta sen verran epäviehättävä kuitenkin selkeästi että minua voisi kutsua mieheksi joka kolmannella vilkaisulla hylätään.
Jotkut miehet eivät läpäise edes sitä ekaa vilkaisua ollessaan "inhottavan" näköisiä. Osalle tulee ehkä toisella vilkaisulla ne pakit kun "mukavuutta" arvioidaan, mutta se on varma että monen kohdalla se päättyy siihen kolmanteen koska nainen toteaa että "ihan siisti ja mukava mut kun ei tunnu miltään"...
Tällä tarinalla on varmasti joku opetus ja jokainenhan saa valita mitä itse haluaa, mutta jätän teidät nyt pohtimaan sitä keskenänne.
ihanko oikeasti jollekin on uutinen, että miehen ulkonäön pitää miellyttää naista?
Käsittämätöntä.
Tiedoksesi: ulkonäkömakuja on yhtä paljon kuin naisia. Kun ihmiseen on ihastunut/rakastunut, hän on ainutlaatuinen. Myös ulkonäöltään.
Tiedoksesi ettei ulkonäkömakuja ole yhtä paljon kuin on naisia. Niissä on paljon yhteneväisyyksiä eikä kaikille ole makuja lainkaan.
Lisäksi ihastumiseen/rakastumiseen tarvitaan myös se miellyttävä ulkonäkö, ennen sitä toinen ei ole ainutlaatuinen vaan joku tavis tai valjunaamainen tyyppi joka ei kiihota lainkaan.
Mieti hei mitä mahkuja miehelle jää sitten jäljelle jos omaan naamaan tökkii deittailu yritykset? Et voi naisena ymmärtää tätä joten älä väännä sitä naisen rakastumis agendaa että jossain on joku sokea reetta sullekkin kunhan otat satoja pakkeja ja hymyilet silti aina.
Tuleeko sinulle yllätyksenä että miehellä on tunteet myös? Kaiken muun sitä kestää mutta se on liikaa että naamasta klikkaa! Sehän Luojan luoma ainutkertainen, ei mikään esine jota verrataan naapuri kaupan esineeseen. Onko mies liikaa esineellistetty jo?
Naisen silmät on niin armoton mittari kelle suo mielenkiinnon, kelle ei.
Ei tietenkään voi sanoakkaan että mies y kelpaa kelle vaan naiselle ulkonäöltään yy, ei varmasti. Se on hienoa että eri ihmiset näkevät eri ihmiset ihan toisella tavalla, toiselle yök toiselle nam.
Erilaisuus onkin minusta hienoa. Mutta miksi nykymiehet halutaan sulattaa samaan tv/mister-lookkiin jossa oot "se joku" tai olet ilman naista?
Jos Suomeen tulisi riittävästi normaalit suosiollisen naisen mitat täyttäviä 25-35v naisia niin sitten vasta misterin perään huutava normi nainen yllättyisi miten normimies onkin ihan hottis mies jonkun vielä kauniimman naisen mielestä (ok propaganda skipataan NYT tästä yhteydestä) ;)
Vielä palaan mitä pystyy muuttamaan ja mitä ei kommenttiin. Mistä tietää mihin itsessä on paukkuja jos ei kokeile ja koeta mukautua markkinoiden ihanteisiin? Esim. joku Vin Diesel, näyttää aika normi jätkältä sivuviistosta ja ne lihakset ja karisma vissiinkin tekee naiseen vaikutuksen, se nahkakuula ja muoti merkkilasit on monella muullakin.
Ei tämä itseasiassa aivan mahdottomasti satuta.
Kuten nimimerkkini kertoo niin se on helpotus koska ei tarvitse miettiä onko tarpeeksi menestynyt yms. tai toimiiko naisen kanssa sopivasti iskien jne.
Enemmän ärsyttää asioiden vääristely ja se väite että naiset eivät olisi pinnallisia että vian on oltava miehessä jossain muualla vaikkapa päänupissa.
Vähän samanlainen ajatus kuin jos mies olisi kokematon ja nainen ajattelee että jos ei ole kelvannut muille niin jotain vikaahan siinä täytyy olla joten ei kelpaa hänellekään.
Joskus vain se totuus on yksinkertaisempi ja karumpi.
Ei meillä kaikilla samanlaiset ja yhtä hienot geenit ole.
Eli eniten minua vituttaa juuri se kun naiset nyt väittävät olevansa se sukupuoli joka ei pinnallisesti ajattele miehen ulkonäköä, ei. Heillähän on luonnollisesti korkeammat moraaliset ja inhimilliset arvot ja he todella väittävät etsivänsä sitä suurinta sisintä olemusta. Surkeaa omanarvon tunnettaan pönkittääkseen heidän täytyy siis todistella olevansa miehiä ainakin moraalisesti parempia. Mutta voi voi kun se äly heitetään romukoppaan, kun viereen kaartaa se 185 cm miesmalli, jonka jokainen suusta tuleva sana on kuin taivaan lahja. Ja olipahan lauseet kuinka idioottimaisia tahansa, tulee ne naisen aivoihin sellaisen filtterin läpi jo suodatettuna että tuloksena on aina päämäärätöntä hihittelyä. Eniten minua rassaa naisissa juuri se tekopyhyys ja teeskentely mukamas korkeammista moraalisista arvoista.
Toinen mitä en ymmärrä naisissa on heidän vaatimuslistansa. Tunsin erään naikkosen iältään 20 vuotta pituutta 155 cm painoa 80 kg. Kyseinen neiti polttaa ketjussa, juo kaksi päivää viikossa, ei ole tehnyt peruskoulun jälkeen mitään. Baarissa hänet tavatessani hän täräyttää vaatimuslistansa minulle " Minun mieheni tulis kyllä olla 190 cm pitkä tumma ja komea sekä sixpäkki, ja ajaa mieluummin jollain kunnon autolla" Kysäisin vain että mitäs sulla hänelle on tarjota? Että jos sulla on vain varaa Toyotaan niin miksi vaatia Ferraria? Ei minkäännäköistä realismia ei kertakaikkiaan mitään. Ja sitten kitistään koko ajan että miten niitä miehiä ei löydy mistään. Mullakin monta maailmaa nähnyttä kaveria hyvissä työpaikoissa, pitävät huolta kunnostaan ja on hyviä harrastuksia. Kellekkään suominaiselle he eivät tunnu kelpaavan, vaikka ei todellakaan ole mikään hiirulainen, nössö tms. Ja ihan normaaleja sosiaalisesti.
Minullakin on ihan normaaleja maailmaa nähneitä kavereita joilla on kivat työpaikat, urheiluharrastuksia ja jotka ovat kaikin puolin ihan mukavia miehiä. Ei heistä kyllä kukaan ole joutunut koko ikäänsä yksin olemaan kun ei kelpaa suomalaisille. Nekin jotka ovat nyt sinkkuna ovat olleet suhteissa ihan suomalaisten naisten kanssa. Sellaisten ihan samanlaisten mukavien työssäkäyvien naisten kanssa jotka käyvät jumpilla ja joista on helppo pitää.
Ehkä ne ei saa naisia mehuttumaan, hormoneja hyrräämään, sukkia pyörimään jaloissa tai pikkuhousuja märäksi.
Voi olla myös ulkonäkö kysymys.
Omassa tuttavapiirissä on tosiaan aika kaikennäköisiä miehiä, ja siitä huolimatta en tiedä yhtään kokematonta miestä. Kyllä kaikilla on ollut kolmeenkymppiin mennessä vähintään yksi vakava suhde.
En siis ihan tajua että mistä nämä "tunnen monta mukavaa ja hyvässä työssä käyvää urheilullista miestä jotka ei kelpaa koskaan kenellekään" läpät tulevat.
Naisena et oikein käsitä mikä merkitys on sillä että miehen tulee kyetä iskemään naisensa. Jos nämä ""tunnen monta mukavaa ja hyvässä työssä käyvää urheilullista miestä jotka ei kelpaa koskaan kenellekään""-miehet eivät kertakaikkiaan vetoa tarpeeksi naiseen, ja saa aikaan sitä kemiaa iskemistilanteessaan, niin siinäpä yksin ollaan.
Ei siinä auta Mt. Blancin retket, Karibian yöt tai tiibetin kaihoisat muistelmat (joo en ole noissa käynytkään) mutta idea selviää.
Tavispohjalla se on vaan niin vaikeaa iskeä nainen!
Mistä olet nyt saanut päähäsi että olen nainen? Koska olen eri mieltä kanssasi jostakin?
Saanen sanoa tähän väliin että olen tosiaan kohta sen 30 eikä yhtään vakavaa suhdetta takana.
Varmaan olisi ehken löytänyt jos olisin yh-äidin tai lihavan naisen huolinut.
Tunnen myös useita kokemattomia miehiä. En näe heissä mitään "vikaa" paitsi ovat vähän lauhkean oloisia ja samanlaisia valjuja kuin minäkin. Joku ehken ujompi joukossa myös.
Pyörimme ehkä vähän eri piireissä.
Mulla aika pitkälle kaveripiiri muodostuu opiskeluaikojen kavereista, työkavereista ja urheilun kautta tutuksi tulleista. Oma ala on sellainen että se vaatii tiettyä sosiaalisuutta ja omat lajit sellaisia jotka ovat aika miehisiä. Kai niihin sitten hakeutuu sellaisia miehiä joilla on vientiä.
En siis mitenkään kiistä sitä etteikö jossain voisi olla toisin. Omasta kokemuksesta sitä vaan voi puhua.
Ymmärrän kyllä että jos harrastukset on lenkkeily, opiskelu- ja työala hyvin miesvaltainen eikä olemus sellainen että se kiinnostaa baarissa voi ajautua helpommin ikisinkkuuteen. Mun tuttavapiiriin vaan ei juurikaan tuollaisia miehiä kuulu. Joitain myöhäisheränneitä kyllä ja heihin kuulun itsekin.
Kas vain. Minäkin tiedän muutaman miehen, töissä käyviä, harrastavia, kunnostaan huolehtivia kavereita. Voisivat hyvin olla noita edellä kuvattuja kavereita. Mutta JOKAISESTA heistä, sen syvällisemmin heihin tutustumatta, voin nimetä ne ominaisuudet siis "viat" miksi naiset eivät niin helposti heistä kiinnostu. Jokainen voi jauhaa vaikka kuinka paskaa täällä mutta on sata varmaa että yksikään ei jää ilman puolisoa syyttä. Se on varmaa.
Ajattelin vain muistuttaa että tällaisia tarinoita on enemmän kuin moni arvaakaan varsinkin jos itse pyörii aloilla ja ympyröissä
Itse esimerkiksi en ole mahdottoman sosiaalinen että olisi laajat kaveriporukat. Sitten kun sellaiseen päädyn niin osaan olla sosiaalinen.
Miehisellä alalla myös naisten kohtaaminen on vähän niin ja näin. Omalla kohdalla kuitenkin olen lakannut huolehtimasta koska kuten aloituksessani kirjoitin niin päättelin kyseessä olevan vain ulkonäköni. Jostakin syystä vain minua katsellaankin kaupungilla, mutta lähemmässä kontaktissa sitten todetaan ettei kiinnosta.
Tunnen myös varsin sosiaalisia miehiä jotka ovat aika normaaleja noin muuten. Ehkä päällimmäisenä on että ulkonäöstä puuttuu tietty miehekkyys tai jokin sellainen joka voisi sytyttää naisen kipinöihin.
Mitään muuta en oikein voi käsittää koska pari tyyppiä kaiken järjen mukaan pitäisi olla jotain aivan unelmamatskua jos kuuntelee noin yleisesti mitä naiset mieheltä tahtoisivat puheissa.
Sitä samaahan minäkin saan kuulla varsinkin vanhemmilta naisilta tai varatuilta naisilta.
Olen itse todennut näiden omien kokemusten pohjalta ja oman tutkimusten että kyseessä on tietynlainen ulkoinen olemus ja kasvojen ulkomuoto koska oikein mikään muu ei selitä asioita. Ehken niissä on vähemmän tarvittavaa maskuliinisuutta ja sitä joka sitten herättää sen seksuaalisen mielenkiinnon.
Kysymys ei ole siis siitä että miehessä olisi jotain "vikaa" vaan siitä että hänessä vain "ei ole sitä jotakin".
Osan se varmasti johtaa aikamoiseen itsensä tutkiskelu ja surkuttelu kierteeseen koska voi olla hyvin vaikea käsittää että miksi joku hyvä mies menee hukkaan vain jonkun pienoisen asian takia.
Itse olen sujut asian kanssa.
No kerro meillekin heivän vikansa.
-Mutta JOKAISESTA heistä, sen syvällisemmin heihin tutustumatta, voin nimetä ne ominaisuudet siis "viat" miksi naiset eivät niin helposti heistä kiinnostu. Jokainen voi jauhaa vaikka kuinka paskaa täällä mutta on sata varmaa että yksikään ei jää ilman puolisoa syyttä. Se on varmaa. -
Voisitko kertoa mitkä ne mielestäsi ovat?
Jos ei lasketa sitä että miehellä kuitenkin saa olla edes jotain kriteerejä naisen suhteen ja ainakin odotukset että nainen olisi samanmuotoinen, samanoloinen sekä elämäntilanteeltaan samanlainen kuin itse. Eli alle 30-vuotias lapseton normaalivartaloinen etsii alle 30-vuotiasta lapsetonta ja normaalivartaloista naista ilman että miehessä tällöin olisi se vika kun rima on liian ylhäällä?
siinä siis ettei kyseessä ainakaan aina ole joku vika vaan se ettei miehessä vaan ole sitä jotakin.
Se ei silti poista sitä että myös melko lauhkean näköisillä kavereilla on naisia. Mikään 1:1 korrelaatio tuskin on kyseessä.
Minä en oikeasti tiedä mikä pariutumisessa toimii. Aika monenlaisilla naisilla ja miehillä on kumppaneita. Selvästi tietenkin hyvännäköiset ovat varmaan aika usein niitä suosittuja, samoin sellaiset joilla on korkea sosioekonominen asema. Mutta aina löytyy poikkeus ja poikkeuksen poikkeus. Tunnen esim. yhden hyvännäköisen naisen joka suosii ihan tietoisesti nörttejä.
Voi olla, että tietyllä tapaa pehmeän näköisiin miehiin ei kuitenkaan tunneta yleisesti ottaen niin paljon vetoa ja että heille pariutuminen on keskimäärin vaikeampaa.
mua kiinnostaa myös. Mikä voi olla tuollainen vika miehessä? Siis että kaikki on kunnossa ja ei ole?
Näin se varmaan on.
Sikäli huvittavaa että en ole luonteeltani mikään erityinen pehmo vaikka hellä osaankin olla. ;)
Mutta kova luonne ja niinsanotusti lauhkeat piirteet eivät viehätä naista. Jos asia on toisin päin niin voi olla hyvinkin suosittu. Kontrasti on silloin oikein päin.
-Voi olla, että tietyllä tapaa pehmeän näköisiin miehiin ei kuitenkaan tunneta yleisesti ottaen niin paljon vetoa ja että heille pariutuminen on keskimäärin vaikeampaa.-
Tästä hyvinkin on kyse. Keskimääräisyydestä ja todennäköisyydet silloin sanelevat että korrelaatiota syntyy vaikkei se olisi täydellinen.
Tunnen minäkin naisia jotka suosii nörttejä. Hankalaa mulle kun en ole nörtti. ;)
Voi olla. Luulen myös että kovat piirteet ja vähän pehmo ja romanttinen luonne ei ole niin paha yhdistelmä. Käyn varmaan itse tästä aika hyvänä esimerkkinä kun ulkonäkö on vähän "pahis" ja "renttu" ja luonne sitten lopulta aika pehmeä ja hippi.
Korrelaatiosta myös samaa mieltä.