Opamox / Xanor vahvuudet

Osaisikohan joku sanoa, mitä Opamox 15mg vastaa Xanoreissa?

Jostain syystä lääkäri haluaa vaihtaa Xanorin Opamoxiin, miksihän muuten, ei kertonut. Pelottaa, että tuleeko jotain oireita, onkohan jollain kokemusta, että käykö vaihto noin vain, onko ne niin samanlaiset lääkkeet?

Tällä hetkellä vielä syön vanhoja Xanoreita 0.25mg päivässä ja vielä illalla puolikkaan 15mg:n Opamoxista, että saisin unen, auttaa muuten, täytyy vaan ottaa 2t ennen nukkumaan menoa.

Onko tuo määrä suuri, mitä syön, mitähän muilla on vahvuuksina?
82387
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Lääkeesi on minimaalinen, eli syöt pieninä annoksina mitä syöt. Olisiko 1 mg Xanoria 25 - 50 mg Opamoksia? Ei kaukaa heitä.

Äänestä
  • Kiitos paljon asiallisesta vastauksestasi! Ihme on se, että olen 30 vuotta syönyt ensin pientä annosta Diapamia, sitten Xanoria ja nyt tätä Opamoxia. Koskaan ei annostus ole noussut eli koukkuun en ole jäänyt, eivät kaikki onneksi jää. Silti olen lääkkeistä riippuvainen ja haluaisin eroon. Jatkuvaa tämä taistelu onkin ollut etteivät määrät nousisi, jostain siihen on voimavaroja siunaantunut.

    Olen sydämessäni mukana kaikkien lääkeriippuvaisten taistelussa. Järkyttävää on olla koukussa, mutta kun pitäisi elääkin, niin lääkkeitäkin tarvitaan, muuten ei aina jaksa. Itse en ehkä olisi selviytynyt ilman tätä pientä annostani. Terapiassakin olen ollut ja kyllähän se auttoi ymmärtämään monia asioita, muttei vaikuttanut lääkkeen käyttöön oikeastaan mitenkään.

    Olisin ehkä voinut lääkkeistä eroon niistä, mutta se olisi vaatinut vähintään 3 x viikossa terapiassa käyntejä eikä siihen ole ollut mitenkään varaa taloudellisesti. Aika kun pitäisi löytyä työssä kayntiin ja perheen hoitoonkin.

    Onkohan joku päässyt terapian avulla lääkkeistä eroon? Tarapiassa oli se ikävä puoli, että kun vanhoja asioita pengottiin, niin ne pyörivät mielessä jatkuvasti sekä itse terapia ja terapeutti myös. Se söi valtavasti voimavaroja arkielämästä ja siksi jätinkin sen, olin saanut jo paljon apua.

    Terapiasta olen sitä mieltä, ettei ihmisen tarvitse tulla kerralla kuntoon ja kaikki ongelmat ratkaistuiksi yhden tarapian aikana ja yhden terapeutin kanssa. On ihan hyvä saada välillä etäisyyttä rankkoihin asioihin ja kokeilla siipiään. Joskus myöhemmin voi taas tarvittaessa löytyä uusi opastaja, jos tukea tarvitsee. Jokaisellahan on tietenkin aivan oma tilanteensa. Näin minulla. Voimia kaikille!

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Kiitos paljon asiallisesta vastauksestasi! Ihme on se, että olen 30 vuotta syönyt ensin pientä annosta Diapamia, sitten Xanoria ja nyt tätä Opamoxia. Koskaan ei annostus ole noussut eli koukkuun en ole jäänyt, eivät kaikki onneksi jää. Silti olen lääkkeistä riippuvainen ja haluaisin eroon. Jatkuvaa tämä taistelu onkin ollut etteivät määrät nousisi, jostain siihen on voimavaroja siunaantunut.

    Olen sydämessäni mukana kaikkien lääkeriippuvaisten taistelussa. Järkyttävää on olla koukussa, mutta kun pitäisi elääkin, niin lääkkeitäkin tarvitaan, muuten ei aina jaksa. Itse en ehkä olisi selviytynyt ilman tätä pientä annostani. Terapiassakin olen ollut ja kyllähän se auttoi ymmärtämään monia asioita, muttei vaikuttanut lääkkeen käyttöön oikeastaan mitenkään.

    Olisin ehkä voinut lääkkeistä eroon niistä, mutta se olisi vaatinut vähintään 3 x viikossa terapiassa käyntejä eikä siihen ole ollut mitenkään varaa taloudellisesti. Aika kun pitäisi löytyä työssä kayntiin ja perheen hoitoonkin.

    Onkohan joku päässyt terapian avulla lääkkeistä eroon? Tarapiassa oli se ikävä puoli, että kun vanhoja asioita pengottiin, niin ne pyörivät mielessä jatkuvasti sekä itse terapia ja terapeutti myös. Se söi valtavasti voimavaroja arkielämästä ja siksi jätinkin sen, olin saanut jo paljon apua.

    Terapiasta olen sitä mieltä, ettei ihmisen tarvitse tulla kerralla kuntoon ja kaikki ongelmat ratkaistuiksi yhden tarapian aikana ja yhden terapeutin kanssa. On ihan hyvä saada välillä etäisyyttä rankkoihin asioihin ja kokeilla siipiään. Joskus myöhemmin voi taas tarvittaessa löytyä uusi opastaja, jos tukea tarvitsee. Jokaisellahan on tietenkin aivan oma tilanteensa. Näin minulla. Voimia kaikille!

    Vai et ole koukssa, jos olet 30 vuotta käyttänyt, haloo!

    Terapeutit ei sinua auta irti lääkkeistä, jos sinulla ei ole halua ja omaa tahtoa, siis todellista, vaan menet aina helpoimman vaihtoehdon mukaan.

    Äänestä

  • ap kirjoitti:

    Kiitos paljon asiallisesta vastauksestasi! Ihme on se, että olen 30 vuotta syönyt ensin pientä annosta Diapamia, sitten Xanoria ja nyt tätä Opamoxia. Koskaan ei annostus ole noussut eli koukkuun en ole jäänyt, eivät kaikki onneksi jää. Silti olen lääkkeistä riippuvainen ja haluaisin eroon. Jatkuvaa tämä taistelu onkin ollut etteivät määrät nousisi, jostain siihen on voimavaroja siunaantunut.

    Olen sydämessäni mukana kaikkien lääkeriippuvaisten taistelussa. Järkyttävää on olla koukussa, mutta kun pitäisi elääkin, niin lääkkeitäkin tarvitaan, muuten ei aina jaksa. Itse en ehkä olisi selviytynyt ilman tätä pientä annostani. Terapiassakin olen ollut ja kyllähän se auttoi ymmärtämään monia asioita, muttei vaikuttanut lääkkeen käyttöön oikeastaan mitenkään.

    Olisin ehkä voinut lääkkeistä eroon niistä, mutta se olisi vaatinut vähintään 3 x viikossa terapiassa käyntejä eikä siihen ole ollut mitenkään varaa taloudellisesti. Aika kun pitäisi löytyä työssä kayntiin ja perheen hoitoonkin.

    Onkohan joku päässyt terapian avulla lääkkeistä eroon? Tarapiassa oli se ikävä puoli, että kun vanhoja asioita pengottiin, niin ne pyörivät mielessä jatkuvasti sekä itse terapia ja terapeutti myös. Se söi valtavasti voimavaroja arkielämästä ja siksi jätinkin sen, olin saanut jo paljon apua.

    Terapiasta olen sitä mieltä, ettei ihmisen tarvitse tulla kerralla kuntoon ja kaikki ongelmat ratkaistuiksi yhden tarapian aikana ja yhden terapeutin kanssa. On ihan hyvä saada välillä etäisyyttä rankkoihin asioihin ja kokeilla siipiään. Joskus myöhemmin voi taas tarvittaessa löytyä uusi opastaja, jos tukea tarvitsee. Jokaisellahan on tietenkin aivan oma tilanteensa. Näin minulla. Voimia kaikille!

    auta bentzovieroituksen fyysisiin oireisiin yhtään.

    "Koskaan ei annostus ole noussut eli koukkuun en ole jäänyt, eivät kaikki onneksi jää. Silti olen lääkkeistä riippuvainen ja haluaisin eroon." Aika ristiriitaista...kerrot ettet ole jäänyt koukkuun, seuraavassa lauseessa kerrot olevasi riippuvainen (eli koukussa)

    Toleranssin kasvu on vallan eri asia kuin riippuvuus. Ja riippuvuus syntyy aivan taatusti 30 vuoden bentzokäytössä, kuten itsekin totesit että olet riippuvainen.

    Päihdelääkäri olisi se oikea osoite.

    Äänestä

  • anest. kirjoitti:

    auta bentzovieroituksen fyysisiin oireisiin yhtään.

    "Koskaan ei annostus ole noussut eli koukkuun en ole jäänyt, eivät kaikki onneksi jää. Silti olen lääkkeistä riippuvainen ja haluaisin eroon." Aika ristiriitaista...kerrot ettet ole jäänyt koukkuun, seuraavassa lauseessa kerrot olevasi riippuvainen (eli koukussa)

    Toleranssin kasvu on vallan eri asia kuin riippuvuus. Ja riippuvuus syntyy aivan taatusti 30 vuoden bentzokäytössä, kuten itsekin totesit että olet riippuvainen.

    Päihdelääkäri olisi se oikea osoite.

    Sain tässä nyt erinomaisen neuvon eli lähden päihdelääkärille. Mistähän hyvän sellaisen löytäisi, täytyy alkaa etsiskellä.

    Oli tosiaan ristiriitaa siinä, etten olisi koukussa, mutta lääkeriippuvainen. Kiireessä kirjoitin ja yritin sanoa sitä, etteivät määrät ole ihme kyllä nousseet. Koukussahan olen, se on itsestään selvää.

    On järkyttävä ajatuskin, että lääkkeet häviäisivät tai unohtuisivat. Pari vuotta sitten ylitin itseni ja uskalsin lähteä pienelle kävelylenkille ilman lääkkeitä. Tällä hetkellä ei tulisi mieleenikään, ne on pakko olla taskussa, muuten paniikki iskee. Ilman lääkkeitä olisin luultavasti vain neljän seinän sisällä.

    Onkohan jollain kokemusta päihdelääkärillä tällaisen pienehkön, pitkäaikaisen määrän vieroituksessa?

    Äänestä

  • päihdelääkärille kirjoitti:

    Sain tässä nyt erinomaisen neuvon eli lähden päihdelääkärille. Mistähän hyvän sellaisen löytäisi, täytyy alkaa etsiskellä.

    Oli tosiaan ristiriitaa siinä, etten olisi koukussa, mutta lääkeriippuvainen. Kiireessä kirjoitin ja yritin sanoa sitä, etteivät määrät ole ihme kyllä nousseet. Koukussahan olen, se on itsestään selvää.

    On järkyttävä ajatuskin, että lääkkeet häviäisivät tai unohtuisivat. Pari vuotta sitten ylitin itseni ja uskalsin lähteä pienelle kävelylenkille ilman lääkkeitä. Tällä hetkellä ei tulisi mieleenikään, ne on pakko olla taskussa, muuten paniikki iskee. Ilman lääkkeitä olisin luultavasti vain neljän seinän sisällä.

    Onkohan jollain kokemusta päihdelääkärillä tällaisen pienehkön, pitkäaikaisen määrän vieroituksessa?

    Suomea asustelet? Voisi suositella päihdelääkäriä jos tietäisi missä päin asustelet.

    Äänestä

  • sh kirjoitti:

    Suomea asustelet? Voisi suositella päihdelääkäriä jos tietäisi missä päin asustelet.

    Asustelen Helsingin alueella.

    Äänestä

Xanor on bentzoista kaikkein koukuttavin, fyysisesti. Toki psyykkinen riippuvuuskin syntyy, mutta tutkimusten mukaan alpratsolam aiheuttaa suurimman fyysisen riippuvuuden, bentzoista.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Tiedosta kiitollinen kirjoitti:

Osaisikohan joku sanoa, mitä Opamox 15mg vastaa Xanoreissa?

Jostain syystä lääkäri haluaa vaihtaa Xanorin Opamoxiin, miksihän muuten, ei kertonut. Pelottaa, että tuleeko jotain oireita, onkohan jollain kokemusta, että käykö vaihto noin vain, onko ne niin samanlaiset lääkkeet?

Tällä hetkellä vielä syön vanhoja Xanoreita 0.25mg päivässä ja vielä illalla puolikkaan 15mg:n Opamoxista, että saisin unen, auttaa muuten, täytyy vaan ottaa 2t ennen nukkumaan menoa.

Onko tuo määrä suuri, mitä syön, mitähän muilla on vahvuuksina?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu