Kerran olin elämään uskova nuori luonnon lapsi, rakastuin ja olin maailman onnellisin. Sainkin kokea fyysistä väkivaltaa, enkä lopulta saanut edes hellyyttä. Lähdin pois, luulin vahvistuvani ja niin tapahtuikin. Tapasin maailman ihanimman miehen jolta sain hellyyttä ja rakkautta. Rakastelumme oli taivaallista. Kuitenkin jälleen minuun käytiin kiinni...
Kun tässä yksin yritin saada unta mieleeni tuli, että olen 7 vuotta elämästäni kahdessa eri ihmissuhteessa ollut väkivallan uhri. Ensimmäisessä sitä tapahtui todella rajusti ja aina kun tuli riitaa. Lopulta meillä ei ollut seksiä, ei yhtään mitään. Tässä toisessa kaikki voisi olla hyvin, saan rakkautta ja helliä sanoja, mutta olen saanut myös kerran kokea petetyksi ja jätetyksi tulemisen tuskan, sekä muutaman kerran on minuun käyty kiinni. Sama kierre jatkuu.
Itse olen kiltti ja hellä ihminen, kun rakastan, en voisi enempää rakastaa. Kauniiksikin minua on sanottu aina, vartaloltani ja kasvoiltani. Mutta mikä suunnaton suru on, kun ei toista edes uskalla enää suudella kun tuntuu ettei kelpaa. Kun joka kerta kun toinen korottaa äänensä niin pelkää että toinen lyö, vaikka ei olisi edes aikeissa. Katson peilikuvaani ja tuntuu, että rapistun pois. Kaikki hehku silmistäni ja ihostani on poissa. Häpeän vartaloani vaikka se onkin sopusuhtainen ja kaunis, häpeän kasvojani ja hymyäni vaikka joka päivä saan kuulla miten kaunis olen.
Minusta on kadonnut nainen!Olen vain naisen kuori. Onneksi on nämä yöt, kun sulkee silmät mieli kuljettaa minut muistoissa taaksepäin aikaan jolloin tunsin olevani haluttu ja kaunis, jolloin kohtasin elämäni tärkeimmän ihmisen, kun hän silloin oli minulle niin kultainen.
Onneksi minulla on rakastava sydän ja muistot.
Kun tässä yksin yritin saada unta mieleeni tuli, että olen 7 vuotta elämästäni kahdessa eri ihmissuhteessa ollut väkivallan uhri. Ensimmäisessä sitä tapahtui todella rajusti ja aina kun tuli riitaa. Lopulta meillä ei ollut seksiä, ei yhtään mitään. Tässä toisessa kaikki voisi olla hyvin, saan rakkautta ja helliä sanoja, mutta olen saanut myös kerran kokea petetyksi ja jätetyksi tulemisen tuskan, sekä muutaman kerran on minuun käyty kiinni. Sama kierre jatkuu.
Itse olen kiltti ja hellä ihminen, kun rakastan, en voisi enempää rakastaa. Kauniiksikin minua on sanottu aina, vartaloltani ja kasvoiltani. Mutta mikä suunnaton suru on, kun ei toista edes uskalla enää suudella kun tuntuu ettei kelpaa. Kun joka kerta kun toinen korottaa äänensä niin pelkää että toinen lyö, vaikka ei olisi edes aikeissa. Katson peilikuvaani ja tuntuu, että rapistun pois. Kaikki hehku silmistäni ja ihostani on poissa. Häpeän vartaloani vaikka se onkin sopusuhtainen ja kaunis, häpeän kasvojani ja hymyäni vaikka joka päivä saan kuulla miten kaunis olen.
Minusta on kadonnut nainen!Olen vain naisen kuori. Onneksi on nämä yöt, kun sulkee silmät mieli kuljettaa minut muistoissa taaksepäin aikaan jolloin tunsin olevani haluttu ja kaunis, jolloin kohtasin elämäni tärkeimmän ihmisen, kun hän silloin oli minulle niin kultainen.
Onneksi minulla on rakastava sydän ja muistot.
Vastaukset 8
Vanhimmat
pilaa käytännössä aina parisuhteen, en tiedä mistä se oikein kumpuaa joillain miehillä, ehkä siinä on heikko itsetunto takana, koska turvautuu voiman käyttöön tuntiessaan jäävän muuten heikommaksi tai huonommaksi.
Alkoholin vaikutuksen alaisena sitä esiintyy paljon yleisemmin, koska silloin ihminen toimii helposti hyvin itsekeskeisesti.
Pitkäänkö tämä toinen suhde on kestänyt ja esiintyykö väkivaltaisuutta vain humalassa?
Ihminen on onnellisena paljon kauniimpi kuin onnettomana, joten näkisit itsesi peilistä taas kauniimpana, jos löytäisit onnen elämääsi ja tuntist itsesi myöskin naiseksi jälleen, etkä pelkäsi kuoreksi.
Ilmeisesti miehen käytöksen ristiriitaisuus on saanut sinut tuntemaasi epätoivoiseen tilaan.
Tietämättä yksityiskohdista en osaa muuta neuvoa, kuin yritystä keskustella miehesi kanssa mistä ristiriitaisuus johtuu, sillä jos hän sen itsekin huomaa ja vääräksi toteaa, hänellä on mahdollisuus muuttaa käytöstään.
Ensimmäisessä suhteessani tuota väkivaltaa esiintyi kyllä jokaisessa riitatilanteessa. Tässä nykyisessäni on alkoholilla pari kertaa ollut asian kanssa tekemistä. Outoa on, että melkein vuosi meni ilman mitään vastaavaa, sitten sitä alkoi esiintyä ns. "kännirähinänä", voin laittaa myös omaan piikkiini osan siitä, koska usein aloin haastaa riitaa päissäni. Nyt sitä on tullut pari kertaa jo selvinpäinkin, eli olen todella huolestunut. Yleensä tilanne tulee silloin kun suutun oikein todenteolla ja sitä kestää pitkään, silloin hän käy käsiksi vaientaakseen minut.Yleensä sen jälkeen hän kyllä itkee kun tajuaa että tekee väärin ja on pahoillaan monta päivää sen jälkeenkin. En usko että hän on väkivaltainen luonne, enemmänkin kiivas. Hän on todella kiltti perusluonteeltaan eli uskon että hän ei kestä minua joissakin riidoissa, olen todella paha suustani kun sille päälle satun! Minun kyllä pitäisi yrittää hillitä itseäni. Ensimmäisessä suhteessaan hän itse oli väkivallan uhri, eli jos hänen exänsä halusi seksiä ja hän ei antanut, nainen kuulemma kävi päälle.(Yksi esimerkki). Mies on 190cm pitkä ja iso kun mikä, mutta myös tämä entinen oli yli 180cm:n nainen. Onko kyseessä sitten häneltä opittu malli.Omilla sanoillaan hän on kertonut, että tuntui aina kuin mies olisi tullut päälle.
Mutta minä todellakin kärsin tästä ja kun tähän kaikkeen liittyy myös pettäminen, niin ei ole itsetuntoni kyllä enää vahvin mahdollinen!En haluaisi lähteä pois suhteesta, vaan haluaisin sen kamalan tappelun loppuvan, en vain tiedä miten. Voin tietty yrittää hillitä itseäni ja selittää asiat rakentavammin, mutta mitä hän sitten tekee asioiden eteen, en tiedä.:(
Hänellä on myös taipumus rikkoa tavaroita suuttuessaan, esim. kännykkä on lentänyt monta kertaa. Eli tämä on toinen tyyli millä hän hallitsee minua, vaikka niissä tilanteissa olen mielestäni ollut ihan syystä vihainen. Ehkä vikaa on sitten meissä molemmissa, mutta jokin psykologinen juttu tällä ihmisellä kyllä on.
minulla on aiemmista suhteistani saman suutaisia kokemuksia ja nyt suhde menossa kiville pettämisen takia.
Jos haluat jutella jonkun kanssa jolla on oma kohtaisia kokemuksia niin laita vaikka mailia..
[email protected]
olla, että riitaan tarvitaan kaksi, mutta väkivallan käyttö on silti aina väärin.
Kiivaus ja väkivalta tahtoo liittyä usein yhteen, koska väkivallanteot tehdään yleensä äkkipikaistuksissa, jolloin järjen ääntä ei ehdi kuunnella.
Miksi sitten toiset tuntuvat löytävän aina väkivaltaan helposti taipuvaisen kumppanin, johtuuko se siitä, että heillä on vastapainona taas, joku erittäin myönteinen piirre, joka vetoaa tehokkaasti toiseen osapuoleen, vai tuntuuko ne hyvät puolet sen takia erikoisen hyviltä, kun vasta painona on tämä väkivaltaisuus, tarkoitan jos väkivaltaisuutta ei esiinny, tällöin hyvät puoletkaan ei tunnu niin hyviltä, jolloin niihin turtuu ja vastapuoli alkaa tuntua tylsältä, tälläiseen ilmiöön törmää hyvin usein näillä palstoilla, kun todetaan miehen olevan täydellinen isä ja aviomies mutta tylsä ja ollaan eroamassa sen takia.
Tämä eksyi hieman aiheesta, mutta tulipahan mieleen.
Tietysti teille olisi eduksi, jos pystyisit itse hillitsemään itseäsi, siis sanaista säilää, sillä miehesi ei pärjää siinä sinulle ja siksi turvautuu väkivaltaan.
Hänen vastaavasti pitäisi oppia kävelemään hetkeksi pois riita tilanteissa, missä pinna alkaa kiristyä liiaksi.
Mainitsemasi pettäminen on jo yksistään hyvin vakava asia ja saa mielet kuohumaan muutenkin, joten sinulle pienetkin asiat muuttuvat suureksi, jolloin sinun on entistä vaikeampi hillitä sanan käyttöä, mikäli pettäminen on miehen puolelta tapahtunutta.
Ymmärrän kyllä, että tilanteesi on todella kinkkinen ja sen selvittäminen onnellisesti on hyvin vaikeaa, muuta toivottavasti ei sentään mahdotonta.
Onhan se niin että riitaan tarrvii kaksi. Mutta itseni osin voin sanoa että en ole äkkipikainen enkä ns.auo päätäni riidoissa. Minä olen sellainen että mielummin käännyn pois riidasta kun että oikein tosissaan riitelen.
Tuo aiempi suhde mikä oli väkivaltainen. Alkuun kaikki meni hyvin mutta alkoholi sai miehessäni esiin äärimmäisen väkivaltaisen ihmisen jota hän ei itse koskaan myöntännyt. Kun itse olen rauhallinen ja mukautuva niin sitä hän käytti hyväkseen syyllistäessä, saaden aikaan vaikutelman että minä olen sen ansainnut ja kaikki on minun vikaa.
Tämä nykyinen suhde.. no sopassa ollaan oikeen kunnolla. Itse yritän kaikkeni että saataisiin asia selvitettyä. Nykyinen mieheni ei ole väkivaltainen. Pettäminen.. no asioilla on monta puolta ja pitää olla valmis myös myöntämään omat virheensä. minä olen elämässäni läksyn oppinut että ei pidä tuomita ennen kun tietää faktat. Jos molemmat sen asian tajuaa ja ovat valmiit tekemään töitä suhteen toimivuuden takia niin ei ole paljon sellaisia asioita mitä ei voisi selvittää jos vaan halua löytyy.
alkuperäisen viestin kirjoittajalle, joten se ei sovi tietenkään kuin osittain sinun tapaukseen, joka vaikuttaa aika erilaiselta, niin ensimmäisen ja myöskin toisen miehen osalta.
Sinulla ensimmäinen vaikuttaisi olevan aika yleinen viinan aiheuttama väkivaltainen käytös, joka valitettavasti kuuluu joidenkin varsinkin miesten käytökseen. Siinä väkivaltaisuus kuuluu vahvasti perusluonteeseen, jonka selvinpäin järki pitää hyvin hallinnassa, mutta koska alkoholi ns. hukuttaa järjen äänen, niin silloin se pyrkii vahvasti esiin humalassa.
Tälläinen henkilö ei tarvitse edes mitään ärsyttämistä, hän keksii aina jonkin syyn agressioonsa, eikä tällöin muu tahdo auttaa, kuin pysyä erossa alkoholista, eikä se useinkaan tahdo onnistua tai siihen ei ole edes haluakaan.
Sanot nykyisestä miehestäsi, ettei hän ole väkivaltainen, mutta olevasi sopassa oikein kunnolla, mitähän mahdoit tällä tarkoittaa?
Sillä väkivaltaisuushan on vain yksi ongelma parisuhteessa, eikä sekään sieltä yleisemmästä päästä, joten sopassa olemiseen voi olla hyvin monia syitä.
Viestisi loppuosasta olen pitkälti samaa mieltä, mutta ongelmatilanteissa tilanne on harvoin niin hyvin kuin mainitsit ja mitä tilanteen korjaantuminen kuitenkin edellyttäisi.
No tässä tapauksessa soppa on pettäminen ja ex.
Miehen kanssa puhuttu ja molemmat haluamme selvitää ja jatkaa yhdessä. Itse sanoin että pettämistä en voi kokonaan antaa anteeksi, en ainakaan heti. Ja luottamuksen takaisin saamiseksi hänen on tehtävä töitä. Hän on samaa mieltä. Molempien mielestä muuten toimivaa suhde joten yhden virheen takia ei haluta rikkoa kaikkea.
teidänkin suhteessa. Mielestäni pettämisessä suhde joutuu kovan paikan eteen ja olen pitkälti samaa mieltä kanssasi seurauksista sekä pettämisen anteeksiantamisesta.
Kerran voi pettämisen antaa anteeksi, mutta jos se toistuu, niin silloin siitä on tullut tapa ja se tulee jatkumaan, jolloin tulee hyväksyä, joko jatkuva pettäminen tai lopettaa suhde, itse olisin lopettamisen kannalla tällöin.
Pettäminen on kuitenkin merkki siitä, ettei kaikki ole suhteessa kohdallaan, tai pettäjä ei ole ainakaan itse suhteessa täysillä mukana, jos olisi ei hän pettäisi, huolimatta satunnaisista houkutuksista.
Toivon sinun onnistuvan luottamuksen rakentamisessa jatkossa, sinun pitäisi pystyä olemaan siten, että miehesi tietää tehneensä väärin ja satuttaneen sinua todella pahasti, mutta ei kuitenkaan siten, missä hän kokee olonsa niin viheliäiseksi, joka puolestaan voi ajaa hänet pois suhteesta.
Onnea tasapainoiluun ja sen onnistumiseen.