Mun tarinani on vähän erilainen. Lapsuuteni kasvoin ihanassa perheessä äidin isän pikkusiskon ja pikkuveljen kanssa. Meillä ei ollut mitään ongelmia perheessä ennenkuin tulin teini ikään. (Olisinko ollu 13)
No tästä alkaakin sitten se pimeämpi puoli. Mulla oli tosi vaikeeta kotona. Sanallinen riitely isän kanssa alkoi ja se oli joka päivästä. Isäni teki minulle täysin selväksi että hän ei halua olla isäni, koska olen täysin saamaton p*sa, eikä minusta ole mihinkään. Tätä p*skaa kuuntelin päivästä toiseen ja iltaisin itkin sängyssä, kun elämän ilo oli kadonnut. Mutta sitten päätin että tämä henkinen väkivalta loppuisi nyt. Ei kulunut kuin pari tuntia päätöksestäni kun isäni tuli huoneeseeni haukkumaan minua. Mutta tällä kertaa nauroin hänen kommenteilleen ja kerroin olevani sata kertaa parempi kuin hän, koska itsellä ei ole tarvetta pönkittää itsetuntoani haukkumalla muita. Ja sitten se alkoi, isäni veti nyrkillä turpaan. Äiti tuli paikalle soitti ambulanssin kun taju lähti ja molemmat sieraimet valuivat suoranaan verta. Sairaalassa todettiin vakava aivotärähdys ja jouduin jäämään sairaalaan neljäksi päiväksi. No sairaalan henkilökunta kutsui sosiaaliviranomaiset juttelemaan kanssani ja siitä lähti kunnon huostaanotto kierre. Välillä asuin perhetukikeskuksissa, välillä kotona. Ja sitten kun pääsin viimeisen kerran takas kotiin asumaan, ensimmäinen viikko meni hyvin. Mutta sitten eräänä kohtalokkaana tiistai iltana tulin kotiin kurasilla kengillä kun isäni oli imuroimassa, hänen ei tarvinnut kuin nähdä kura, niin sitten nousi imurin varsi jolla isäni hakkasi minut sairaala kuntoon. Kylkiluunmurtuma, Rannemurtuma, solisluumurtuma, ja vakava aivotärähdys. Makasin tajuttomana lattialla kun äiti tuli kotiin ja tajusi tapahtuneen. Soitti poliisit ja ambulanssin, isäni lähti putkaan ja äitini sairaalaan. Pikkusisarukseni menivät mummin ja vaarin hoiteisiin.
Äitini oli ihan shokissa eikä tiennyt mitä tehdä. Minut hoidettiin kuntoon, mutta jouduin jäämään sairaalaan vähäksi aikaa. Sitten tuli huostaanottopäätös. Ja tällä kertaa lopullinen. No sitten minut siirrettiin lastenkotiin jossa asuin täysiikäiseksi asti, Äiti heitti isäni ulos tapahtuneen jälkeen ja pikkusisarukseni saavat tavata isää vain äidin ja isovanhempien läsnäollessa. Itse en isääni enää halua nähdä, koska olen vieläkin niin katkera ja vihainen kaikesta.
No nyt elän parisuhteessa jossa mieheni hakkaa minua. Tämä tuntuu niin käaittämättömältä että kaikista maailman ihmisistä tapaan isänikaltaisen sekopään. Olen myös raskaana ja päättänyt että lähden heti asunnon saatuani pois, koska haluan taata lapselleni terveen elämän.
Mutta luotto miehiäkohtaan on täysi nolla.
Tälläinen siis minun tarinani.
Älkää jääkö väkivaltasten ihmisten luo vaan rakastakaa itseänne sen verran ettette joudu kärsimään.
No tästä alkaakin sitten se pimeämpi puoli. Mulla oli tosi vaikeeta kotona. Sanallinen riitely isän kanssa alkoi ja se oli joka päivästä. Isäni teki minulle täysin selväksi että hän ei halua olla isäni, koska olen täysin saamaton p*sa, eikä minusta ole mihinkään. Tätä p*skaa kuuntelin päivästä toiseen ja iltaisin itkin sängyssä, kun elämän ilo oli kadonnut. Mutta sitten päätin että tämä henkinen väkivalta loppuisi nyt. Ei kulunut kuin pari tuntia päätöksestäni kun isäni tuli huoneeseeni haukkumaan minua. Mutta tällä kertaa nauroin hänen kommenteilleen ja kerroin olevani sata kertaa parempi kuin hän, koska itsellä ei ole tarvetta pönkittää itsetuntoani haukkumalla muita. Ja sitten se alkoi, isäni veti nyrkillä turpaan. Äiti tuli paikalle soitti ambulanssin kun taju lähti ja molemmat sieraimet valuivat suoranaan verta. Sairaalassa todettiin vakava aivotärähdys ja jouduin jäämään sairaalaan neljäksi päiväksi. No sairaalan henkilökunta kutsui sosiaaliviranomaiset juttelemaan kanssani ja siitä lähti kunnon huostaanotto kierre. Välillä asuin perhetukikeskuksissa, välillä kotona. Ja sitten kun pääsin viimeisen kerran takas kotiin asumaan, ensimmäinen viikko meni hyvin. Mutta sitten eräänä kohtalokkaana tiistai iltana tulin kotiin kurasilla kengillä kun isäni oli imuroimassa, hänen ei tarvinnut kuin nähdä kura, niin sitten nousi imurin varsi jolla isäni hakkasi minut sairaala kuntoon. Kylkiluunmurtuma, Rannemurtuma, solisluumurtuma, ja vakava aivotärähdys. Makasin tajuttomana lattialla kun äiti tuli kotiin ja tajusi tapahtuneen. Soitti poliisit ja ambulanssin, isäni lähti putkaan ja äitini sairaalaan. Pikkusisarukseni menivät mummin ja vaarin hoiteisiin.
Äitini oli ihan shokissa eikä tiennyt mitä tehdä. Minut hoidettiin kuntoon, mutta jouduin jäämään sairaalaan vähäksi aikaa. Sitten tuli huostaanottopäätös. Ja tällä kertaa lopullinen. No sitten minut siirrettiin lastenkotiin jossa asuin täysiikäiseksi asti, Äiti heitti isäni ulos tapahtuneen jälkeen ja pikkusisarukseni saavat tavata isää vain äidin ja isovanhempien läsnäollessa. Itse en isääni enää halua nähdä, koska olen vieläkin niin katkera ja vihainen kaikesta.
No nyt elän parisuhteessa jossa mieheni hakkaa minua. Tämä tuntuu niin käaittämättömältä että kaikista maailman ihmisistä tapaan isänikaltaisen sekopään. Olen myös raskaana ja päättänyt että lähden heti asunnon saatuani pois, koska haluan taata lapselleni terveen elämän.
Mutta luotto miehiäkohtaan on täysi nolla.
Tälläinen siis minun tarinani.
Älkää jääkö väkivaltasten ihmisten luo vaan rakastakaa itseänne sen verran ettette joudu kärsimään.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.