ATMN galluppi

Nainen 23

Työtön ja toimeentulotuki käy, mutta miksi ihmeessä ei saa työttömyyskorvausta? Ei ole kyennyt menemään osoitettuun työhön? Eikö tuossa tilassa kannattaisi olla jo kuntoutustuella jos kerta on masennustakin - kaiketi myös kontakti mielenterveystoimistoon?

Koulutus yksi lysti onko vaiko eikö ja mitä.

Masennusta on itsellänikin, oikeastaan nuoresta asti.

Ei ole ystäviäkään, ei tullut aikoinaan hankittua ja se siitä.

Neitsyt ja ei-seurustellut valitettavasti EI käy, sillä olen jo kokeillut sellaista suhdetta jossa mies on tämän sorttinen reppana ja se nyt vaan ei toimi.

Ujo käy jos ei ujostele pidemmässä suhteessa ikuisesti kumppanilleenkin. Varaantunut sama juttu. Huono itsetunto tuttu itsellenikin.

Kaiken kaikkiaan ns. ongelmatapaus käy kyllä kumppaniksi jos hän ei ole ilkeä ja pystyy edes jotenkin avautumaan ja rentoutumaan kumppanin seurassa, eikä niin että kokoajan on kireä ja negatiivinen vaikka yhdessä voisi olla vaikka kuinka hauskaa.

- nainen 40

Koska itsekin olen tämmöinen:
"- neitsyt, ei ikinä seurustellut"
Siinähän sitä molemmat oppii, vaikka mulla ei muut kohdat pidä paikkaansa.
Poikamies olen, kun kukaan ei huoli :(. Ja kun maaseudulla asun.

Mies 26

En voisi. Tietysti siinä on mukana omat ennakko-odotukset. Noiden piirteiden perusteella voisin odottaa, että mies olisi suhteessa kanssani takertuvainen, omistushaluinen ja mustasukkainen muista läheisistä ihmissuhteistani (ystävyys/sukulaisuus). Ujous ei haittaa mutta huonoa itsetuntoa ei kannata pönkittää seurustelusuhteella, eikä yksinäisyyttä korvata sillä että ollaan sen seurustelukumppanin kanssa koko aika. Pelkäisin miten suhtautuu jättämiseen.

Vaikuttaa siltä että tuossa ongelmakokonaisuudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Se että ei ole ystäviä, aiheuttaa masennusta, mutta jos on masentunut ei niitä ystäviä myöskään ole. Jos on ujo ja masentunut, ei ole ihme että on neitsyt mutta jos ei koskaan saa, ei ole ihme että on ujo ja masentunut.

Jostain päästä pitäisi vyyhteä päästä purkamaan. Kannattaisi ottaa itseään niskasta kiinni ja lähteä opiskelemaan ja hankkia ammatti muuta kautta. Kun huomaa osaavansa ja pärjäävänsä, itsetunto kohenee ja masennus häviää.

Mutta itse kysymykseen - en voisi seurustella vastaavanlaisen naisen kanssa (vaikka ikäeromme ei olisikaan näin suuri). Ensin naisen pitäisi laittaa ongelmansa kuntoon.

Mies, 45 v