Onko asiasta virallista totuuta? Nyt ei kannata tarjota mitään Göringin lupauksia tai muita vastaavia höpinöitä.
Koska Barbarossasta alettiin puhumaan Suomalaisille?
ja kenelle ensin
10120
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eiköhän ne kutsuneet toukokuussa suomalaiset Saksaan neuvottelemaan aivan kuten unkarilaiset ja romanialaiset. Romanialaisille ja suomalaisille selitettiin että nämä saisivat hyvityksen Molotov-Ribbentrop sopimuksen takia kokemistaan vääryyksistä. Unkarilaisillehan ei tarvinnut mitään hyvittää koska Neuvostoliito ei heiltä mitään laittomasta ollut koskaan ottanutkaan.
Muistini mukaan saksalaiset pidättäytyivät kertomasta suurta sotasalaisuuttaan aina vuoden 1941 kevääseen saakka suomalaisille.
Ei juu kerrottu sillon 1940 vaikka selvästi tilanne oli siihen suuntaan menossa.
oli jo käynnissä. Nimikin oli alkuun Otto ja Fritz. Barbarossa salattiin äärimmäisen huolella saksalaisiltakin. Vain hyvin pieni piiri sai tuntea koko suunnitelman. Hyökkäyskäsky Wehrmachtille annettiin vasta maaliskuussa -41. Hyökkäyspäivä määrättiin vasta toukokuussa.
Suomalaiset tietysti pystyivät päättelemään yhtä ja toista esimerkiksi saksalaisten upseereiden vierailuista ja esitetyistä kysymyksistä.
Heinrichsin käynti tammikuussa -41 Saksassa antoi ilmeisesti Marskille melkoisen varmuuden tulevasta välirikosta ja Suomen roolista. Hän nimittäin kiristi heti suhtautumistaan NL:on ja uhkasi erolla, ellei hallitus mukaudu.Toukokuussahan sovittiin yhteistoimista sodan alkaessa varsin tarkasti.
Mitään virallista totuutta ei saatu ennen kuin kenraali Erfurth 14.6. 41 tuli yhteysupseeriksi. Hän lienee kertonut Mannerheimille jopa hyökkäyspäivän. Silloinhan Suomi julisti mm. liikekannallepanon.
Talvela vieraili joulukuussa 1940 Saksassa jollion hän myös kävi OKH:n esikunnassa Zossenissa, jolloin mahdollisuudet informoida tulevasta Saksan idänretkestä olisi ollut luontevaa. Vierailu tapahtui vain kaksi päivää ennen ohje N:o 21:n julkaisua, jota vierailua on spekuloitu että Talvela olisi osallistunut ohjeen muotoiluun. Mitkään arkistolöydöt eivät kuitenkaan tue vierailun ajankohdan olleen muuta kuin sattaumaa.
Halderin muistiinpanot ja kysymykset olivat hieman avomielisempiä jos ei vihjaileviakin. Kysymys - kuinka paljon aikaa armeijanne tarvitsee aikaa saadakseen sen hyökkäysvalmiuteen kohti kaakkoa. Vastausta ilmeisesti Talvela ei antanut koska päiväkirjassa siitä ei ole viitteitä, tai Talvela ei tiennyt. Kaikella varmuudella faktat todistavat että Halder ei paljastanut mitään Hitlerin suunnitelmista hyökätä Neuvostoliittoon.
Göringin luona käydessään oli tullut puheeksi samana päivänä pidettävät presidentin vaalit. Göring oli kysynyt kuka oli ehdokkaana. Talvela oli vastannut että Mannerheimin, Svinhufvudin, Kivimäen ja Tannerin valinnan oli Moskova kieltänyt. "Valitaa Kuusinen - hänet saisitte valita". Eli kyllä kovaa pokkaa pelasi vielä Görinkin suomalaisia vastaan. Tällöin oli Talvelan seurueeseen kuulunut saksalainen sanonut että Mannerheimin ehdokkuutta on esitetty. Tämän kuultuaan huudahti Gööring: " Mannerheim, tietysti, vain Mannerheim, ehdottomasti Mannerheim. Kehoitukset olivat kuitenkin hieman myöhäisiä.
Että Talvela yhdessä Braunitschin, Jodlin ja Halderin kanssa olisi Barbarosan aloitus väsäillyt? No ei kai sentään.
tiesi silloin, kun Kalliolta kysymättä myönsi saksalaisille kauttakulkuluvan?
Ei tainnut kuulua Hitlerin Barbarokseen kauttakulkuoikeuden saaminen Norjaan Suomen kautta. Tuolloin NL ja Saksa olivat ylimmät ystävät.
Tuskinpa Veltjens tiesi mitään tuollaista vaikka Göringin lähettiläs olikin näissä diplomaatti asioissa.
presidentin tehtäviä hoiti Ryti. Häneltä kysyttiin.