Olen lopussa. Ollaan seurusteltu avopuolisoni kanssa (5 v.) ja ollaan nyt 22 v. Yhdessä asuttu noin 2-3 v. Ongelma on miehen lisääntynyt alkoholin kulutus. Joka viikonloppuinen käyttö ei ollut vielä huolestuttavaa kun olimme 18-20 -vuotiaita. Nyt kun osa kavereista alkanut vähetää juomista, meidän miehellä se päinvastoin lisääntyy.
Alkoholista on tullut oikea ongelma, enään hänen ei tee mieli käydä nukkumaan kostean illan jälkeen, vaan tekee kaikkensa, että saisi vedettyä itsensä ihan naattiin ja sammua sitten.
Miehellä on aika varmasti ahdistuneisuushäiriö, joka on tullut hänen hirveästä stressitaipumuksesta... Alkoholia ottaa siis helpottaakseen oloaan. Ja nyt kun on masentunut se on ainoa keino milloin on kuulemma hyvä olla.
Itse olen lapsuudessani kärsinyt isäni alkoholismista ja muutin pois vanhempien luota 19 v. kun en enään jaksanut katsella sitä touhua. Nyt kun oma elämä on alkanut niin tuntuu että kärsimys jatkuu.
Olen iha loppu ja kädetön. Mies myöntää ongelmansa, mutta nyt pitäisi tehdä asialle jotain. Erota en halua (ainakaan vielä). Uskon, että hän pystyy muuttumaa. Asiasta on käyty monet keskusteltu ja tyhjiä lupauksia on kuultu ja paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että nyt on aika ruveta tositoimiin ja tosiaan uskon, että mies on halukas yhteistyöhön, koska itse ymmärtää täysin ongelman. Alkoholin himo vain kuitenkin voittaa aina viikonloppuna ja muut tekemiset jää tekemättä.
Olisi mukava kuulla, että onko kellään muilla vastaavia kokemuksia ja onko alkoholisti pystynyt muuttumaan?
Alkoholista on tullut oikea ongelma, enään hänen ei tee mieli käydä nukkumaan kostean illan jälkeen, vaan tekee kaikkensa, että saisi vedettyä itsensä ihan naattiin ja sammua sitten.
Miehellä on aika varmasti ahdistuneisuushäiriö, joka on tullut hänen hirveästä stressitaipumuksesta... Alkoholia ottaa siis helpottaakseen oloaan. Ja nyt kun on masentunut se on ainoa keino milloin on kuulemma hyvä olla.
Itse olen lapsuudessani kärsinyt isäni alkoholismista ja muutin pois vanhempien luota 19 v. kun en enään jaksanut katsella sitä touhua. Nyt kun oma elämä on alkanut niin tuntuu että kärsimys jatkuu.
Olen iha loppu ja kädetön. Mies myöntää ongelmansa, mutta nyt pitäisi tehdä asialle jotain. Erota en halua (ainakaan vielä). Uskon, että hän pystyy muuttumaa. Asiasta on käyty monet keskusteltu ja tyhjiä lupauksia on kuultu ja paljon. Olen tullut siihen tulokseen, että nyt on aika ruveta tositoimiin ja tosiaan uskon, että mies on halukas yhteistyöhön, koska itse ymmärtää täysin ongelman. Alkoholin himo vain kuitenkin voittaa aina viikonloppuna ja muut tekemiset jää tekemättä.
Olisi mukava kuulla, että onko kellään muilla vastaavia kokemuksia ja onko alkoholisti pystynyt muuttumaan?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tule tänne keskustelemaan :
http://www.paihdelinkki.fi/keskustelu/viewforum.php?f=2
Tervetuloa