Olen kaksi kertaa ihan lähiaikoina törmännyt tähän, että nikotiinin käyttöä kannustetaan julkisesti. Toisen kerran juuri tänään tällä palstalla ja edellisen kerran noin viikko sitten radiossa, jossa kaksi "nuorisoidolia" (vai mitä hittoja ne on) Pete Parkkonen ja joku räppäri kertoivat, kuinka ovat lopettaneet tupakoinnin. Korvaushoidon avulla. Ja hehkuttivat läpi ohjelman korvaushoidon hienoutta! Niin voimakkaasti että se alkoi kuulostaa sponsoriohjelmalta.
Ja nyt tänään tässä palstalla on tuo "sähkötupakka"-aloitus, jossa kehutaan mielestäni samaan sävyyn korvaushoitotuotetta.
"Kannatan sydämestäni nikotiinipurkkaa" "Sähkötupakka on maailman paras keksintö"
"No eihän se lopeta mun nikotiiniriippuvuutta mut hei, onhan se nyt parempi kuitenki, ku vetää se kaikki vaarallinen paska siinä samalla"
Mua tökkii. Nikotiinihan on kai suht vaaraton aine, mutta mietin, miksi julkisesti on oikein puhua riippuvuuden säilyttämisen puolesta. En usko, että kukaan saisi lupaa valmistaa ja myydä leipää, joka koukuttaa, vaikka olisi muuten vaaratonta. Tai että kukaan saisi luvan valmistaa limsaa, joka aiheuttaa riippuvuutta, ilman sivuvaikutuksia. Miksi nikotiinikorvaushoidot olisivat eri asia?
Mielestäni se riippuvuuskierre olisi katkaistava. Siihenkin on toimivat keinot. Korvaushoidot siirtävät vain riippuvuuden ylläpitorahat eri firmalle: tupakkayhtiöltä lääkeyhtiölle. Varsinkin jos asiaa mainostetaan, ei tapana helpottaa nikotiinista irtipääsyä, vaan tapana ylläpitää riippuvuutta ilman haittoja.
Ja kyllä, tässä puhuu nikotiinin orja, polttamatta jo viisi kuukautta :-)
Ja nyt tänään tässä palstalla on tuo "sähkötupakka"-aloitus, jossa kehutaan mielestäni samaan sävyyn korvaushoitotuotetta.
"Kannatan sydämestäni nikotiinipurkkaa" "Sähkötupakka on maailman paras keksintö"
"No eihän se lopeta mun nikotiiniriippuvuutta mut hei, onhan se nyt parempi kuitenki, ku vetää se kaikki vaarallinen paska siinä samalla"
Mua tökkii. Nikotiinihan on kai suht vaaraton aine, mutta mietin, miksi julkisesti on oikein puhua riippuvuuden säilyttämisen puolesta. En usko, että kukaan saisi lupaa valmistaa ja myydä leipää, joka koukuttaa, vaikka olisi muuten vaaratonta. Tai että kukaan saisi luvan valmistaa limsaa, joka aiheuttaa riippuvuutta, ilman sivuvaikutuksia. Miksi nikotiinikorvaushoidot olisivat eri asia?
Mielestäni se riippuvuuskierre olisi katkaistava. Siihenkin on toimivat keinot. Korvaushoidot siirtävät vain riippuvuuden ylläpitorahat eri firmalle: tupakkayhtiöltä lääkeyhtiölle. Varsinkin jos asiaa mainostetaan, ei tapana helpottaa nikotiinista irtipääsyä, vaan tapana ylläpitää riippuvuutta ilman haittoja.
Ja kyllä, tässä puhuu nikotiinin orja, polttamatta jo viisi kuukautta :-)
Vastaukset 13
Vanhimmat
Järkevää.
Nikotiiniriipuvuus on ihan ok. asia niin kauan kuin sitä ei saada ja ylläpidetä tupakoimalla.
Kansanterveydellisesti on parempi että jokainen suomalainen olisi nikotiiniriippuvainen kuin että edes joka kahdeskymmes polttelisi nikotiinitonta tupakkaa.
Tällöin turvallisten nikotiinimediumien kaupittelu on järkevää niin kauan kuin se korvaa tai vähentää tupakointia riippumatta siitä monetko se koukuttaa.
Nikotiini on käsittämättömän hieno kemikaali.
Se aiheuttaa erittäin syvän riippuvuuden kuitenkaan aiheuttamatta juurikaan ns. "oloja".
Tässä suhteessa siis nikotiini on huumausaine joka on muuten klassinen mutta siitä on otettu huuma pois! :D :D :D
on nikotiinin lopullinen vittumaisuus: sen käyttäjä maksaa PELKÄSTÄÄN vierotusoireiden siirrosta, pelkästä negatiivisen palautteen siirrosta, saamatta oikeastaan mitään positiivista palautetta, kuten melkein mistä tahansa muusta aineesta saa :-)
Aivan käsittämättömän hieno tuote!
Kyllä se alkuun pisti pään pökerryksiin. Entä muistatteko niitä koulujuttuja, joiden mukaan kun röökin kastoi kokikseen, vai oliko se jopa kaljaan, antoi sen kuivua ja sitten poltti, niin siit piti saada jotain fiiliksiä?
Mutta sanoohan narkkaritkin että ensimmäinen kokemus on kaikkein upein ja sitä kokemusta yritetään aina saada takaisin, toi ei nyt ainakaan mitään pilveä tai piriä koske.
sinä siinä oikeassa, että riippuvuus siirretään toiseen objektiin ja mieluiten tietty olisi se riippuvuus katkaistava. Mutta tässä yhteydessä komppaan Kukkomiestä, toistaiseksi on helpointa valita tappavan tai turvallisemman riippuvuuden väliltä. Riippuvuudesta irtautuminen ei kuitenkaan useilta onnistu helpolla, se voi vaatia paljonkin ponnistelua ja kun ihminen on luontaisesti hiukan laiskuuteen taipuva...
Odotan nyt enää sitä, että markkinoille tuotaisiin alkoholille vastaava korvike, jolla saisi nuppinsa riittävän sekaisin ilman sisäisiä terveyshaittoja, jolloin maksakirroosit ja muut vähenisivät.
Tai jotain...
Erään toisen päihteen käyttäjät väittävät sellaisen olevan. Puhumattakaan, mitä lääketeollisuus saisikaan asian suhteen aikaiseksi, jos lainsäätäjä ei sitä koko ajan suitsisi. Hoplaa, kohta olisi ihmiset pää sekaisin kellon tarkkuudella ilman kankkusta ja vieroitusoireita. Paitsi ne, jotka päättäisivät olla sekaisin 24/7...
ymmärrän kyllä mikä etu koituu siitä että ne palojäämät lakkaavat raiskaamasta ihmisen keuhkoja.
Mutta ei se siihen perusongelmaan vaikuta: että tässä hallitaan laillisesti ihmisten riippuvuuksien aiheuttamaa taloudellista hyötyä.
Kuka saa myydä nimenomaan riippuvuutta?
Nikotiinihan on poikkeuksellinen huume siinä, että se ei tosiaan aiheuta mitään erityisiä oloja, ainoastaan koukuttaa. Siksi sitä voi nauttia koko ajan aamusta iltaan toisin kuin muita huumeita. Loitsavat näkymät lääkefirmoille.
tottahan se on, että noi korvaushoitotuotteet on valtava rahasampo. Jenkeissä joku taisi tutkiakin kuka omistaa noita alan firmoja, että löytyykö taustalta paljonkin tupakkateollisuuden firmoja. En muista luinko sitä raporttia koskaan, mutta kai se netistä löytyy, jostain.
Edelleen mä kyllä riippuvuuden laillisessa myynnissä kannatan sitä, että valitaan ensisijaisesti pienempi paha, ideaalin sijaan, jos sen ideaalin saavuttaminen sillä hetkellä vaikuttaa olevan selvästi hankalampaa kuin sen pienemmän pahan. Vaikka silloinkin myytäisiin laillistettua riippuvuutta.
Kuka saa myydä haluttua riippuvuutta sen haluajille? Ongelma ei mielestäni ole niinkään se että kuka saa sitä myydä, vaan se että saataisiin riippuvat irti koukustaan mahdollisimman vähäisellä muutosvastarinnalla ja lieveilmiöillä. Miten se tehtäisiin, siihen en osaa sanoa mitään, mutta äkillinen pakkolopetus ei aina ole paras vaihtoehto.
Ja lääkebisneksen mittakaavassa toi korvaushoito on silti taskurahoja. Aika monikin länsimaita koskeva eri tutkimus on viime vuosina päätynyt vaihtelevin prosentein siihen, että suuri osa myydyistä lääkkeistä on turhia. Useimmiten prossat pyörii 20-50 luokilla. Aika paljon...
Mielialalääkkeistäkin ilmeisesti valtaosa on aivan turhaa tavaraa, kun muunlainen hoito olisi kai useimmille se oikeampi hoito, alkaen vaikka ihan pitkästä lomasta. Mutta ne lääkkeet voivat auttaa nopeasti pitämään kaverit sen verran kunnossa, että hommia voi paiskoa jokseenkin entiseen tahtiin eikä tule funtsittua miksi ja mikä aina vaan vituttaa. Ja varmasti monet saavat niistä oikeastikin apua, en epäile hetkeäkään.
Hyvä esimerkki lääketeollisuudesta on se, että esimerkiksi masennus sairautena/oireena keksittiin vasta kun sille oli ensin keksitty lääke, joka ei auttanutkaan tavalliseen määrittelemättömään ahdistukseen, jolle sitä oltiin räätälöity. PLIM, keksitäänpä sitten lääkkeelle sairaus. Tosin tästä(kin) tutkitusta väittämästä kinastellaan monella taholla, mutta...
Puhumattakaan noista kaikista! Mutta mulla nyt vain aktivoitui tää yksi pikku juttu tänään... Parannan loput maailmasta sit huomenna.
"Kuka saa myydä nimenomaan riippuvuutta?"
Mielenkiintoisempaa on se kuka VOI myydä riippuvuutta, siitähän kaikessa on kysymys.
Alkoholiriippuvuus on päihderiippuvuuksistamme yleisin ja sen muodostumiselle ei käytännössä aseteta mitään esteitä virallisella puolella. Ei edes oikeastaan henkisiä esteitä, ellei sitten top 10 viihdemuodon joukossa ole neuvolan seinien tuijottelu.
Tässä tapauksessa riippuvuutta voi myydä yhteisön mandaatilla valtion valvomat tahot siitä hyvästä että se kustannuttaa asiasta aiheutuvat kustannukset kansalaisilla itsellään. Tällöin siis alkoholiriippuvuuksissa ihastelemme ihan tasan tarkkaan omaa persläpeämme kun puhutaan oikeutuksesta riippuuvuuden myyntiin. On tavallaan yhteisöllisesti taattu oikeus - johon kajoaminen on tabun asteella - tehdä itsestään vakavasti alkoholiriippuvainen ja tuhota sekä elimistönsä että elämänsä kyseisellä päihteellä - tietenkin niin että yhteisö vaihtaa maksan tilalle jos entinen särkyy. Siis ei puhettakaan mitään sellaisesta kuin "käytönseuranta" - siis antibioottienkin henkilökohtaista käyttöä seurataan tarkemmin kuin sen aineen käyttöä josta delaa kolme suomalaista päivässä.
Hassua kuinka paljon kansalaisia holhotaan ja samalla ei holhota lainkaan. Onkohan alkoholi jonkinlainen vapauden viimeinen symboli josta pidetään kiinni kaksin käsin vaikka kaulaan ja jalkoihin lyötäisiin kahletta kalheen perään?
Hell Yeah.
ongelman moninaisuudesta. Mutta ei niitä kaikkia voi ratkaista yhdellä kertaa. Alkoholiongelma on erikseen, enkä minä siitä puhuessani ole sotkenut tupakkaa asiaan. Samoin kannabiksen laillistaminen on oma asiansa,kuten myös kysymys siitä saako ihminen syödä sieniä metsästä.
Kaikkihan ne ovat päihdepolitiikan osia, mutta jos koko pakka sekoitetaan joka kerta kun jostain puhuu, niin se on sitten sama vaikka ei puhuisi mistään.
Kyllä mä ainakin pystyin nikotiini-imeskelytablettien avulla lopettaa tupakoinnin ja siitä on vuosia, enää ei edes juodessa tee mieli röökiä. Hyvä kun saatiin kapakat puhtaiksi.
mutta silti sanon että toi sähkörööki on mielettömän upea keksintö!!!!!!!!!!