Vanhempi mies, nuorempi nainen

Eräs mies, minua 20v. vanhempi, on kiinnostunut minusta. Mies on ihan mukava. On kiva istua ja jutella ja juttua riittää. Emme ole kuitenkaan tunteneet kovin pitkään. Hän ehdotti pitkää ulkomaan reissua ja lupautui maksamaan koko hela hoidon. Kiinnostaa ja on työn puolesta mahdollista. Mietityttää vaan entä jos yhdessä asuminen ei sujukaan. Mitäs sitten? Pitäiskö ottaa riski? Rahaa on itselläkin joten jos on pakko niin pääseehän sitä tietysti takaisin. Pitäiskö sanoa ihan suoraan että olen valmis kokeilemaan mutta en ole yhtään varma sujumisesta. Apua, please.
9717
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

itsestäsi tuntuu nyt, ja mitä haet miehestä? Mikä on sinun elämäntilanteesi, mikä hänen? Jos etsit seikkailua, lähes tuntemattoman kanssa ulkomaille lähdöstä tulisi varmasti sellainen. Toisaalta, jos etsit vakavaa parisuhdetta, tuota elämäntilannetta kannattaa todella miettiä, sekä myös sitä, olisiko silloin viisaampaa tutustua rauhassa? Jos sinulla on rahaa, voithan ehdottaa, josko muuttaisit sitten vähän myöhemmin miehen luokse? Tuossa olisi hyvä paikka punnita myös niitä tuntemuksia toista kohtaan molemmin puolin, säilyykö kiinnostus, kun ei näe toista? Jos toinen meinaa, että ei kiinnosta, jollet tule samantien, niin tuskinpa mitään elämää suurempaa menetätkään...

Äänestä

Pyörittämään taas yhtä hölmöö. Luulekko et sillä ei olis akka jossain ja takkaa päin ajatukset mielessä. Et sinä sinne ilmaseks pääse, ilmaisia illallisia ei ole. Mut jos sulla ei ole mitään väliä millä sen matkas lopulta joudut maksamaan, ni siitä vaan. Mut jos se asuminen ei sujukkaan... Elämä on kokemuksia täynnä toiset hyviä, toiset huonoja. Käytä aivojas!!!!!!!!

Äänestä

Jos etsit itsellesi tasavertaista kumppania, ei 20v vanhempi ehkä ole paras valinta.

20v vanhemmalla on huomattavasti enemmän elämänkokemusta, joka alkuvaiheessa kiehtookin, mutta totuus on se että alat helposti jossakin vaiheessa kyllästyä siihen että "hän tietää asiat", ja sinusta usein tuntuu ettei sinulla ole kykyä/mahdollisuutta keskustella tasapuolisesti.

Toisaalta, jos olet hakemassa lapsille sopivaa isää, ei 20v vanhempi ihan oikeasti ole paras valinta; hän voisi olla oma isäsi, tai lastesi isoisä.

Äänestä
  • Riippuu kyllä 20 vuotta vanhemmasta, ei niistä kaikki ole mitään kaikkitietäviä.
    Ja toi mua aina alkaa oksettaa:"hän voisi olla oma isäsi, tai lastesi isoisä. "
    Ei voi: lasten isä on yleensä se, joka nussii niitten äidin raskaaksi, joka on isä, tai jonka kokee isäksi. On jotenkin oksettavaa toi insesti-vertailu, siis ja lapsellista: mä tiedän vaikka kuinka monta paria, joitten ihan samanikäinen puoliso muistuttaa harvinaisen paljon vanhempaa... Mitäs pervoja ne oikein on? Etsii vanhempaansa nuorena vai? Toi on niin turhaa. Ikäero ei edes ole ikäero ennen 15 vuotta eroa, joten 20 vuotta nyt on vielä ihan ok. Ei ne numerot takaa, että on yhtään mitään.
    "Jos etsit sopivaa isää..."??? Ja sinähän sen tiedät. Ja tottakai mä närkästyn, koska kun isä on ollut 25 vuotta mun äitiä vanhempi. Mä siis tiedän mistä puhun ja realismin asioissa, toisin kuin sinä kaikesta päätellen. Yksikään minua 25 vuotta vanhempi mies EI voi mitenkään olla isäni eikä vastata isääni, kun isäni on minua yli 50 vuotta vanhempi, eli oisko mulla sitten sunkin mielestä enemmän valinnan varaa? Vai olenko mä se huonon isän ja surkeitten valintojen seuraus ja mitä luulet, pitäskö tehdä jälkiabortti?

    Ehkäpä kannattaisi hankkia hieman enemmän kokemusta ja vertailupohjaa, ehkä sulla on itselläsi sitten ollut johonkin kaikkitietävää, tylsään hyväksikäyttäjään ollut suhde, mutta ei se kaikkia edusta ja kyllä, isoissa ikäeroissa on haasteensa, mutta näytä mulle suhde, missä ei ole, näytä mulle riskitön elämä, niin mä näytän sulle vaalean punaisia elefantteja sinisessä viidakossa.

    Siinä olet oikeassa kun käytät sanaa "ehkä": nimenomaan ehkä tai ehkä on, jos tai jos ei sittenkään. Pelkkää samaa arvailua kun kaikki muukin, hieman negatiivisempaan ja ennakkoluuloisempaa sävyyn. Toisaalta, jos et tunne eri ikäisiä ihmisiä, et heidän kanssaan osaakaan olla, ja toisaalta, jos aina menet sitä kultaista keskitietä etkä muuta ole nähnyt, et voi juuri muuta ymmärtääkään. Toisaalta, voisi noin yksipuolinen näkemys olla ehkä väähän väärässä ja vähintään tylsä, ja ehkä jopa hieman kaikkitietävä kuitenkin, mihin saattaa kylästyä, kun kokemattomat joskus aina kertovat miten luulevat asioitten olevan.

    PS. Jos olet riittävän fiksu ja yleistieto on kohdallaan, etkä elä pullossa, voit aivan hyvin keskustella tasa-arvoisesti eri ikäisten kanssa, ilman omaa pätemisen tarvetta nuoremmille, ja pitäen oman mielesi vanhempien kanssa. Riippuen vähän siitä miten olet elänyt ja kehittynyt.

    Äänestä

  • riippuu todella kirjoitti:

    Riippuu kyllä 20 vuotta vanhemmasta, ei niistä kaikki ole mitään kaikkitietäviä.
    Ja toi mua aina alkaa oksettaa:"hän voisi olla oma isäsi, tai lastesi isoisä. "
    Ei voi: lasten isä on yleensä se, joka nussii niitten äidin raskaaksi, joka on isä, tai jonka kokee isäksi. On jotenkin oksettavaa toi insesti-vertailu, siis ja lapsellista: mä tiedän vaikka kuinka monta paria, joitten ihan samanikäinen puoliso muistuttaa harvinaisen paljon vanhempaa... Mitäs pervoja ne oikein on? Etsii vanhempaansa nuorena vai? Toi on niin turhaa. Ikäero ei edes ole ikäero ennen 15 vuotta eroa, joten 20 vuotta nyt on vielä ihan ok. Ei ne numerot takaa, että on yhtään mitään.
    "Jos etsit sopivaa isää..."??? Ja sinähän sen tiedät. Ja tottakai mä närkästyn, koska kun isä on ollut 25 vuotta mun äitiä vanhempi. Mä siis tiedän mistä puhun ja realismin asioissa, toisin kuin sinä kaikesta päätellen. Yksikään minua 25 vuotta vanhempi mies EI voi mitenkään olla isäni eikä vastata isääni, kun isäni on minua yli 50 vuotta vanhempi, eli oisko mulla sitten sunkin mielestä enemmän valinnan varaa? Vai olenko mä se huonon isän ja surkeitten valintojen seuraus ja mitä luulet, pitäskö tehdä jälkiabortti?

    Ehkäpä kannattaisi hankkia hieman enemmän kokemusta ja vertailupohjaa, ehkä sulla on itselläsi sitten ollut johonkin kaikkitietävää, tylsään hyväksikäyttäjään ollut suhde, mutta ei se kaikkia edusta ja kyllä, isoissa ikäeroissa on haasteensa, mutta näytä mulle suhde, missä ei ole, näytä mulle riskitön elämä, niin mä näytän sulle vaalean punaisia elefantteja sinisessä viidakossa.

    Siinä olet oikeassa kun käytät sanaa "ehkä": nimenomaan ehkä tai ehkä on, jos tai jos ei sittenkään. Pelkkää samaa arvailua kun kaikki muukin, hieman negatiivisempaan ja ennakkoluuloisempaa sävyyn. Toisaalta, jos et tunne eri ikäisiä ihmisiä, et heidän kanssaan osaakaan olla, ja toisaalta, jos aina menet sitä kultaista keskitietä etkä muuta ole nähnyt, et voi juuri muuta ymmärtääkään. Toisaalta, voisi noin yksipuolinen näkemys olla ehkä väähän väärässä ja vähintään tylsä, ja ehkä jopa hieman kaikkitietävä kuitenkin, mihin saattaa kylästyä, kun kokemattomat joskus aina kertovat miten luulevat asioitten olevan.

    PS. Jos olet riittävän fiksu ja yleistieto on kohdallaan, etkä elä pullossa, voit aivan hyvin keskustella tasa-arvoisesti eri ikäisten kanssa, ilman omaa pätemisen tarvetta nuoremmille, ja pitäen oman mielesi vanhempien kanssa. Riippuen vähän siitä miten olet elänyt ja kehittynyt.

    "PS. Jos olet riittävän fiksu ja yleistieto on kohdallaan, etkä elä pullossa, voit aivan hyvin keskustella tasa-arvoisesti eri ikäisten kanssa, ilman omaa pätemisen tarvetta nuoremmille, ja pitäen oman mielesi vanhempien kanssa. Riippuen vähän siitä miten olet elänyt ja kehittynyt."

    Olen itse tutustunut pariinkin itseäni melkein 20v nuorempaan, jotka molemmat vakuuttivat minulle että pitävät nimenomaan vanhemmista miehistä.

    Mutta totuus on se että lapsia ne olivat, molemmat. Molemmat olivat aivan varmoja että olisivat ikäistänsä kehittyneempiä ajattelultaan. Ja katin kontit.

    Anteeksi nyt kauheasti, mutta ei riipu. En ole vielä tavannut 25v naista jonka ajattelu ja elämänkokemus vastaa 45v miehen elämänkokemusta ja ymmärrystä elämästä.

    Tiedän hyvin, että minulla on kaksi aikuista lasta (juuri ja juuri) jotka molemmat kuvittelevat olevansa nyt täysi-ikäisinä aivan samalla tasolla kuin vanhempansa. Mutta kun eivät ole. Muistan kyllä miten heidän ikäisenään ajattelin juuri samoin...

    Äänestä

Riittääko sinulle palkkioksi täysylläpito ?

Olisiko sittenkin parempi lähteä viikkopalkalla, voit maksaa siitä omat verosi ja sosiaaliturvamaksusi.

Ei ole oikein kiertää veroa tuollakaan hämäräntulon alueella. Tarkista varmuuden vuoksi ammattisiskoiltasi mikä on tämänhetken mormipalkka.

Äänestä

Yks kokemus muitten joukossa?
Itse olin vanhemman miehen kanssa ja puolen vuoden päästä riitti!
Kokemus oli kuitenkin mukava ja kukaan muu mies ei ole sellaisia kokemuksia esim. ravintolan tarjonnassa päihittänyt! Tilasi kerrankin koko ravintolan pelkästään meidän käyttöön!
Valitettavasti tämä ei riittänyt, nuoren miehen mukaan sitten lähdin, mutta kokemuksena oli ihan kiva!

Äänestä

Siis oikeesti jos ainoo mikä mietityttää on yhdessäasuminen, niin voihan ehdottaa että otat oman huoneen? Ja jos oikeesti on herrasmies, niin vaikka on samassa huoneessa ja tahtoo nukkua eri sängyissä, niin ei sen pitäs olla ongelma... Näin siis miesnäkökulmaa tähän :)

Ikäero saattaa joskus myöhemmin (eläköitymisen kautta) tulla ongelmaksi, mutta mitäs sitte.. eihän monet liitos muutenkaan kestä kymmentä vuotta kauempaa. On ainakin elänyt sen aikaa.

Äänestä

Taasko viedään nuorta tyttöä kuin pässiä narussa? Voisin antaa vanhan nelkyt ja risat pääni pantiksi, että kyseessä on ukkomies. Eihän siinä mitään, lähde matkaan. Niin minä tekisin ja olen tehnytkin. Varaudu kuitenkin "maksamaan" matkasta. Eli seksiä mies sinulta odottaa. Ilmaiseksi ei nimittäin tässä maailmassa saa mitään. Mikäs mukavampaa, päästä matkalle ja saada siinä sivussa myös hyvää seksiä. Jos mies on noin nelikymppinen niin sitähän riittää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


merde123 kirjoitti:

Eräs mies, minua 20v. vanhempi, on kiinnostunut minusta. Mies on ihan mukava. On kiva istua ja jutella ja juttua riittää. Emme ole kuitenkaan tunteneet kovin pitkään. Hän ehdotti pitkää ulkomaan reissua ja lupautui maksamaan koko hela hoidon. Kiinnostaa ja on työn puolesta mahdollista. Mietityttää vaan entä jos yhdessä asuminen ei sujukaan. Mitäs sitten? Pitäiskö ottaa riski? Rahaa on itselläkin joten jos on pakko niin pääseehän sitä tietysti takaisin. Pitäiskö sanoa ihan suoraan että olen valmis kokeilemaan mutta en ole yhtään varma sujumisesta. Apua, please.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu