Olenkohan mä joku kumma poikkeus säännöstä:
Mä en halua enkä sotkeennu varattuihin,mulle sormus miehen sormessa on viesti,että hän on jo mahdollisuutensa käyttänyt.Pidän huolen, etten lähde kenenkään liittoja hämmentämään, en parantamaan tai pahentamaan.
En halua yhdenyön kertapanoja,koska elättelen pienessä päässäni vielä unelmaa elää jonkun kanssa ihan oikeasti,vaikka loppuelämän.
Samoin mä edelleen pidän kiinni siitä,ettei seksi ole kuin osa yhteiseloa, jota ei voi aloittaa seksillä.Todella tärkeä merkitys on ihastumisella,tutustumisella, yhteisen ulospäinsuuntautuvan kokemisen ja tekemisen kautta kahdenkeskiseen haluun olla lähellä ja kokea järisyttävät tunteet siten, että tietää, ettei toinen häviä samantien elämästä. Mulle on vieras ajatus, että en haluaisi ihmisestä muuta kuin välineen jonka hän tuuppaa sisääni orgasmin toivossa, ilman että kiintyisimme,välittäisimme, huolehtisimme toisistamme.
En koe sinkkuuttani mitenkään ahdistavana, päinvastoin, tiedän mm.maksavani vanhoja velkoja, jolloin heitin hyviä tyyppejä hölmöyttäni sivuun. En ole katkera menneisyydelle, en tulevaisuudelle, vaan elän sovussa itseni ja mahdollisuuksien mukaan ympäristöni kanssa. Tietysti toivon löytäväni miehen, jolle elämäni arvot ja arvokkaat asiat istuvat kuin hansikas käteen, mutta en metsästä enkä ole tyrkyllä. Tiedän olevani elossa, enkä mikään puupökkelö, mutta en tarvitse miestä sitä todistamaan.
Senkin, ettei ketään löydy olen ottanut huomioon, jatkan matkaani päivä kerrallaan ollen varma, että se mikä on tapahtuakseen, tapahtuu,joten miksi vouhkaisin.
Mä en halua enkä sotkeennu varattuihin,mulle sormus miehen sormessa on viesti,että hän on jo mahdollisuutensa käyttänyt.Pidän huolen, etten lähde kenenkään liittoja hämmentämään, en parantamaan tai pahentamaan.
En halua yhdenyön kertapanoja,koska elättelen pienessä päässäni vielä unelmaa elää jonkun kanssa ihan oikeasti,vaikka loppuelämän.
Samoin mä edelleen pidän kiinni siitä,ettei seksi ole kuin osa yhteiseloa, jota ei voi aloittaa seksillä.Todella tärkeä merkitys on ihastumisella,tutustumisella, yhteisen ulospäinsuuntautuvan kokemisen ja tekemisen kautta kahdenkeskiseen haluun olla lähellä ja kokea järisyttävät tunteet siten, että tietää, ettei toinen häviä samantien elämästä. Mulle on vieras ajatus, että en haluaisi ihmisestä muuta kuin välineen jonka hän tuuppaa sisääni orgasmin toivossa, ilman että kiintyisimme,välittäisimme, huolehtisimme toisistamme.
En koe sinkkuuttani mitenkään ahdistavana, päinvastoin, tiedän mm.maksavani vanhoja velkoja, jolloin heitin hyviä tyyppejä hölmöyttäni sivuun. En ole katkera menneisyydelle, en tulevaisuudelle, vaan elän sovussa itseni ja mahdollisuuksien mukaan ympäristöni kanssa. Tietysti toivon löytäväni miehen, jolle elämäni arvot ja arvokkaat asiat istuvat kuin hansikas käteen, mutta en metsästä enkä ole tyrkyllä. Tiedän olevani elossa, enkä mikään puupökkelö, mutta en tarvitse miestä sitä todistamaan.
Senkin, ettei ketään löydy olen ottanut huomioon, jatkan matkaani päivä kerrallaan ollen varma, että se mikä on tapahtuakseen, tapahtuu,joten miksi vouhkaisin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Todella hyvä ajattelutyyli, eiköhän sillä joku kaunis päivä mukava ihminen ilmaannu sinun elämään=)
Minulla on huonompia kokemuksia ns. sinkkuäidistä. Eli hän vokotteli miesystäväni sänkyyn(tottakai myös miehellä oli osansa asiassa) ja jätti lastensa isän. Sitten hän olisi jo halunnut tämän miehen itselleen. Siitäkös mies säikähti ja jätti yhteydenpidon myös tähän naiseen. Me selvitimme välimme kuukausien yhteydenpidon myötä ja välimme korjaantuivat entistä ehommaksi;)
Eli hän eli huonossa suhteessa ja halusi heti löytää toisen miehen, vaikka sitten varatun. melkein hän saikin meidät eroamaan lopullisesti ja menettämään ehkä elämämme kauneimman ja tärkeimmän asian!
Kivaa kesänodotusta sinulle!
Tietysti tämä ajatustyyli ja asenne on maksanut ja maksaa toisinaan vieläkin.
En valitettavasti voi sanoa aina olleeni näin vakaalla perustalla, matka on joskus ollut todella kivinen. Kantapäänkautta opittuna asiat viimein menee perille, ja oivalluksen myötä kiteytyy elämänviisaudeksi, jota niin usein perään kuulutetaan, mutta jota myös karsaasti katsotaan tai tiukkapipoisuudeksi nimitetään.
On ikävää ja valitettavaa,että on lähes itsestään selvyys, että voi tehdä toiselle sitä mitä ei haluaisi itselleen tehtävän.
Tosi hienoa, ettette heti tehneet nykypäivän pikapantenttiratkaisua, vaan selvititte asian ja saitte muutettua sen omaksi vahvuudeksenne.
Elämä antaa ja kantaa, jokaisen. Kyse on vaan siitä, haluaako heittääntyä sen vietäväksi ja varaan.
Lämmintä ja hyvää teillekin.
Kirjoittamasi perusteella on taas huonoissa parisuhteissa elävillä yksi lohdunantaja vähemmän. En voi mielekästä syytä keksiä, miksi kaiken pitäisi olla pitkäaikaista/pysyvää. Oscar Wilde -sitaatti selittänee asian:
"Always! that is a dreadful word. It makes me shudder when I hear it. Women are so fond of using it. They spoil every romance by trying to make it last forever."
pitkäaikaista ja pysyvää, vaan todellista tunnetta....ei näyttöä, alkoholia...kui muutakaan vastaavaa...joka hävittää asian luonnollisuuden!
Mietipä sitä;
miksi kaiken pitäisi olla pitkäaikaista/pysyvää ? Mitä muuta yrittävät vaalia ne, jotka surutta pettävät puolisoaan, mutteivat halua selvittää asiaa,kenties lopettaa aviosuhdetta elääkseen sitä mitä seläntakana harrastaa.
Miksi usealla pettävällä on kuitenkin tarve pitää kulisseja pystyssä ? Miksi etsitään vakipanoja,joissa "on varottava tunteita" lievittäkseen olematonta seksielämää kotona ? Miksei väljähtyneitä, kylmiä parisuhteita yksinkertaisesti selvitetä ja lopeteta, vaan niistä pidetään kiinni kynsin hampain, valehdellaan ja teeskennellään mielummin kuin oltaisiin rehellisiä.
Sanoit ettet mitenkään voi keksiä syytä miksi pitäisi olla kestävää ja pysyvää. En minäkäää käsitä valheellisuutta, jos kerran kuitenkaan ei ole hyvä olla.
Ilmeisesti sinulla valistaja ole koskaan ollut kohdallasi ihmistä, jota oikeasti rakastat, jonka kanssa tunnet haluavasi elää nyt ja aina. Jos elämässäsi olisi ollut rakkautta,välittämistä, tietäisit, että sellaisesta haluaa pitää kiinni, eikä ole yhdentekevää saatko jakaa huomisen rakastettusi kanssa.
Ei huonossa parisuhteessa elävä tarvitse lohdutusta ulkopuolelta, vaan selkärankaa ja rehellisyyttä lopettaa se aloittakseen jossain jonkun muun kanssa paremmin toimivan. Epäilenpä, että harva pettävä pystyisi kovinkaan kummosta ihmissuhdetta rakentamaan jätettyään sen ketä pettää elääkseen sivuparinsa kanssa kokonaan.
Olen melko varma, ettei homma toimisi rehellisellä pohjalla lainkaan. Jos ei olisi vaaran ja kiinnijäämisen riskiä, varastettujen hetkien suomaa nautintoa saattaisi suhteen tunnepuoli olla melko olematonta.
Kiitos, olen tolkuissani, erittäin vahvasti.
Minulle parisuhde on myös ollut aina pyhä. Kuljen selkäsuorana, koska voin kunnioittaa itseäni ja samalla muita.
Yhdenyön juttuja en harrasta. Liikun mahdollisimman paljon ja pidän aina silmät auki.. Kaikkea voi aina löytää =)
Sinulle mitä aurinkoisinta kevättä ja rohkeutta jatkaa samalla tavalla!
Erottuani melko pitkästä avioliitosta päätin ottaa takaisin kaiken sen mistä olin jäänyt "paitsi". Olin alkanut seurustelemaan hyvin nuorena ja olin ollut uskollinen miehelleni. No, kun sitten oli mahdollisuus ja vapaus yhden illan juttuihin niin ei siitä tullutkaan mitään:) Minulta ei vain onnistu seksi täysin tuntemattoman miehen kanssa, ei edes humalassa.
Minun on pakko tuntea se ihminen - hänen ajatusmaailmansa, arvonsa, henkinen kapasiteettinsa jne. Eli tyytyväisin mielin odotan sitä seuraavaa minulle tarkoitettua miestä. Selvisi sekin että mitään tärkeää ei ole jäänyt kokematta. Ja tuskin niissä "kaluissakaan" eroja niin paljon on että joku malli olis toista parempi:)
olen mies! Ei kiinnosta nuo yhden yön jutskat, eis tosiaan....kahden ihmisen välisistä asioista nauttii..vain, kun mukana on todellista tunnetta!
Ja rehellistä, kuin tulevaisuuttakin, muillakin osa-alueilla...kuin seksissä....!?!?