DYSFASIA LASTEN VANHEMMAT??

Huolestunut äiti.

Hei kaikki vanhemmat joiden lapsella on todettu/epäillään olevan dysfatia.

Meidän pian 3v tyttö on minusta hyvin paljon samankaltainen kuin dysfaatikot.Ei ole mitään diagnoosia tehty mutta
olen itse alkanut ja olen päiväkoti tädin kanssa asiasta keskustellut.

Tyttö puhuu noin 3 sanaisia lauseita,välillä 4 sanaisia mutta puhe on epäselvää.Sanat menevät väärinpäin,kirjaimia puuttuu, synnytyksessä kärsi hapenpuutteesta. Hänellä on malttamattomuutta esim. siirtymätilanteissa, saa raivareita (mikä tosin voi kuulua myös ikään,uhmaikään siis) ja motorista kömpelyyttä.

En tunne ketään dysfasia lasten vanhempia mutta haluaisin tutustua.
Missä iässä teidän lapsella oireet alkoivat? Millaista se on ollut arkielämässä?
Olisi hienoa päästä keskustelemaan asiasta muiden vanhempien kanssa,jotka ovat saman kokeneet.
Kiitän etukäteen vastauksista

9

13881

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • dysfasialapsi -87

      Tyttöni puheenkehitykseen kiinnitettiin huomiota ensimmäisen kerran 2v neuvolassa. Hänellä ei ollut "yhtään oikeaa sanaa" eli oli äiti ja isä yms, mutta omalla kielellä. Saimme lähetteen puheterapiaan, jota hän kävikin 10v asti. Kyllä ne sanat ja lauseet alkoivat tulla ja ihan oikein lausuttuna. Dysfasiaa on niin montaa eri "lajia" riippuen millaisia ongelmia puheen tuottamisessa on. Nyt tyttö on 23v, koulut on käyty, kylläkin erityisopetus mukana kuvioissa, mutta sitä joutui vaatimaan. Ongelmia koulussa oli matematiikassa ja äidinkielessä. Toki lukioon ei ollut mahdollisuuksia, olisi tuottanut liikaa työtä.
      Muistan hyvin sen kaiken huolen; mikä lastani vaivaa, mikä on diagnoosi, miten koulu sujuu? Mutta nyt voin sanoa, että kyllä dysfasian kanssa pärjää niin lapsi kuin vanhemmatkin.
      Ota yhteyttä paikalliseen Dysfasiayhdistykseen, sitä kautta saat vertaistukea.

    • dys.äiti

      Hei. Meillä on kaksospojat, joilla epäillään dysfasiaa. Pojat täyttää helmikuussa 3v. Keskosina ovat syntyneet. Tutkimukset on nyt käynnissä, eli ei vielä ole diagnoosia.

      Pojilla on vain muutama sana käytössä ja nekin on todella epäselviä. Ongelmia on myös puheenymmärtämisessä. Tämä todellakin vaikeuttaa kotielämää huomattavasti. Pojat ovat myöskin vilkkaita.

      Puheterapiaa jatketaan myöhemmin, kunnes käymme ensin sairaalassa tapaamassa uutta puheterapeuttia. Myös osastojakso on edessä ja pään magneettikuvaus.

      Rankkaahan tämä on, mutta kyllä näiden kanssa selviää, eikä todellakaan ole mikään maailmanloppu.

    • miijja=miro

      Moikka,

      mitään haitta ei tutkimuksista lapsellesi ole, joten pistä vauhtia hommiin vaan, jos itse epäilet puheen kanssa olevan ongelmia. Puheterapeutti osaa ensitapaamisen jälkeen jo kertoa tarvitaanko lisätutkimuksia :) Joskus asia ratkeaa sillä yhdellä käynnillä!

      Itselläni on niin selkeä ongelma-tapaus ettei voi mitenkään verrata: lapsi ei koskaan äännellyt ennen 2v mitään, 2-vuotiaana sanoi "ooo" eikä mitään muuta, ei edes matkinut autojen/eläinten ääniä. Meillä lapsi sai sinnikkyyteni ansiosta jo 3-v diagnoosin f80.1: alalia/vaikea-asteinen puheentuoton erityisvaikeus. Lääkäri sanoi 1min tapaamisemme jälkeen "lähete puheterapeutille kiireellisenä" ja puheterapeutti sanoi 2min tapaamisemme jälkeen "asia on aivan selvä, puheterapia on aloitettava välittömästi" :)

      Dysfasiaahan varmasti aletaan epäillä ammattikasvattajien parissa tosiaan, jos sanajärjestys alkaa tehdä häränpyllyä, esim. "minä tehdä osaan kyllä" =kyllä minä osaan tehdä tai vaikka "pallo punainen on". Se on se tyypillisin juttu, joka paljastaa dysfasia-oireet, muita vaihtoehtoja sitten riittääkin vaikka millä mitalla.

      Dysfasiaa voit googlettaa, materiaalia netissäkin on jonkin verran. Motorinen kömpelyys saattaisi viitata myös helpottavampaan diagnoosiin dyspraksia, joka on puheetuoton puolen ongelma (lapsi ymmärtää kaiken, muttei pysty tuottamaan suun motoriikan ongelmien takia puhetta oikein/lainkaan). Meillä juuri tämä epäilys tällä hetkellä, vaikkei mitään kömpelyyttä olekaan, mutta kielen motoriikan testit menivät foniatrin kanssa surkeasti: kieli ei taivu oikein mihinkään. Tämän positiivisena puolena tosiaan se, että lapsi ymmärtää kaiken. Dysfasia kun usein aiheuttaa aika ikäviä tilanteita lapselle jos ei ymmärrä puhetta kunnolla eikä pysty sitä itse tuottamaankaan :(

      Dysfasia on elinikäinen ominaisuus lapsessa, josta ei parane. Onneksi sen oireita pystyy terapialla helpottamaan, kommunikointiinkin on apukeinoja ja kouluakin pystyy käymään. Vähitellen sopeutuu, ja oppii elämään asian kanssa.

      • Dysfatikko ehkä itse

        Poikani on toisella luokalla ja on oppinut lukemaan kuten ikäisensä ja kirjoittamisessa ehkä on parantamisen varaa. Matematiikassa on lahjakas. Kömpelö on, mutta ehkä liikuntaa lisäämällä pääsee kömpelyydestä. Oppi pyöräilemään pari vuotta sitten, ja osaa auttavasti uida. Ei oikein jaksa potkia. Hiihtäminen ja luistelu on tämän talven projekteja. Poikani on isokokoinen ikäisekseen ja astmaattinen, kuten melkein koko suku äitiä ja isää lukuunottamatta.

        R:n oppi vuosi sitten puheterapiassa. Ja sehän aukaisi puhehanat!

        Pojalleni haluttiin kirjoittaa 2006 -2007 kehitysvammaisen paperit. En suostunut.

        Ja täytyy sanoa, että kannatti pitää puolensa.

        Suvussamme on lievää dysfasiaa. Itsellä kielten opiskelu on ollut aina hankalaa, varsinkin lausuminen. Hengissä vielä kuitenkin ollaan ja työelämässä, vaikka tuota ikääkin on jo yli puolet sadasta vuodesta.


      • dysfaatikon äiti
        Dysfatikko ehkä itse kirjoitti:

        Poikani on toisella luokalla ja on oppinut lukemaan kuten ikäisensä ja kirjoittamisessa ehkä on parantamisen varaa. Matematiikassa on lahjakas. Kömpelö on, mutta ehkä liikuntaa lisäämällä pääsee kömpelyydestä. Oppi pyöräilemään pari vuotta sitten, ja osaa auttavasti uida. Ei oikein jaksa potkia. Hiihtäminen ja luistelu on tämän talven projekteja. Poikani on isokokoinen ikäisekseen ja astmaattinen, kuten melkein koko suku äitiä ja isää lukuunottamatta.

        R:n oppi vuosi sitten puheterapiassa. Ja sehän aukaisi puhehanat!

        Pojalleni haluttiin kirjoittaa 2006 -2007 kehitysvammaisen paperit. En suostunut.

        Ja täytyy sanoa, että kannatti pitää puolensa.

        Suvussamme on lievää dysfasiaa. Itsellä kielten opiskelu on ollut aina hankalaa, varsinkin lausuminen. Hengissä vielä kuitenkin ollaan ja työelämässä, vaikka tuota ikääkin on jo yli puolet sadasta vuodesta.

        Poju sai juuri dysfasia diagnoosin. Ikää hitusen päälle 4v.
        Kaikki alkoi kun tarhassa sanoivat, ettei saa puheesta selvää.. tämä kun ikää oli vajaa 3v. 3v neuvolasta lähete puheterapeutille, lähete foniatrille (jonne oli niin paljon jonoa, ettemme päässeet ennen kuin muutimme toiselle paikkakunnalle) ja myöhemmin sitten pääsimme lopulta audiofoniatriselle osastolle. Puheterapeutilla olimme käyneet viikottain puolen vuoden ajan.
        "oireet": eka sana 1v2kk iässä, eka 2 sanan lause 2v3kk iässä. Useat sanat lausuu väärin sammakko->masakko, joulupukki oli viime vuonna nuhikukki ja tänä vuonna näköjään joulukukki. Noita sanoja on vaikea korjata.. lausuu ne väärin kunnes jostain syystä huomaa asian. Nyt puhuu lyhyin lausen, lauseissa sanajärjestys usein väärä, taivuttaa väärän sanan ja useimmiten vielä väärin. Vastakohdat menee sekaisin (kylmä ja kuuma jne..) saman tyyppiset sanat menee sekaisin (esim ratikka ja lusikka). Puheen ymmärryksen kanssa myös pulmaa, ymmärtää vain lyhyet ja helpot ohjeet.. värit, numerot, sijainnit yms käsitteet todella vaikeita.
        Meillä aletaan nyt käyttämään puheen tukena viittomia ja kuvia.
        Tästä se lähtee.. en koe tämän vaikuttavan arkeen, muutamme arkea esikoisen tarpeiden mukaiseksi, voisi ajatella elämän olevan rankempaa kuin muilla kun kaikki on oltava tarkkaan ennalta suunniteltua, mutta uskon tähän tottuvan nopeasti jolloin elämä on kuin millä vain muulla perheellä.
        Motoriikasta, poikamme on erittäin ketterä ja en ole huomannut vielä siinä mitään kömpelyyttä. Rakastaa uimista, pyöräilyä, juoksemista ja riehumista.. myös hienomotoriikka on ok, vaikka piirtää ei oikein osaa , saksien kanssa ongelmia (sama kuin piirtämisen kanssa, ei osaa ottaa oikeanlaista otetta) jne.. mutta pienet helmet saa naruun :).


      • arppa9
        dysfaatikon äiti kirjoitti:

        Poju sai juuri dysfasia diagnoosin. Ikää hitusen päälle 4v.
        Kaikki alkoi kun tarhassa sanoivat, ettei saa puheesta selvää.. tämä kun ikää oli vajaa 3v. 3v neuvolasta lähete puheterapeutille, lähete foniatrille (jonne oli niin paljon jonoa, ettemme päässeet ennen kuin muutimme toiselle paikkakunnalle) ja myöhemmin sitten pääsimme lopulta audiofoniatriselle osastolle. Puheterapeutilla olimme käyneet viikottain puolen vuoden ajan.
        "oireet": eka sana 1v2kk iässä, eka 2 sanan lause 2v3kk iässä. Useat sanat lausuu väärin sammakko->masakko, joulupukki oli viime vuonna nuhikukki ja tänä vuonna näköjään joulukukki. Noita sanoja on vaikea korjata.. lausuu ne väärin kunnes jostain syystä huomaa asian. Nyt puhuu lyhyin lausen, lauseissa sanajärjestys usein väärä, taivuttaa väärän sanan ja useimmiten vielä väärin. Vastakohdat menee sekaisin (kylmä ja kuuma jne..) saman tyyppiset sanat menee sekaisin (esim ratikka ja lusikka). Puheen ymmärryksen kanssa myös pulmaa, ymmärtää vain lyhyet ja helpot ohjeet.. värit, numerot, sijainnit yms käsitteet todella vaikeita.
        Meillä aletaan nyt käyttämään puheen tukena viittomia ja kuvia.
        Tästä se lähtee.. en koe tämän vaikuttavan arkeen, muutamme arkea esikoisen tarpeiden mukaiseksi, voisi ajatella elämän olevan rankempaa kuin muilla kun kaikki on oltava tarkkaan ennalta suunniteltua, mutta uskon tähän tottuvan nopeasti jolloin elämä on kuin millä vain muulla perheellä.
        Motoriikasta, poikamme on erittäin ketterä ja en ole huomannut vielä siinä mitään kömpelyyttä. Rakastaa uimista, pyöräilyä, juoksemista ja riehumista.. myös hienomotoriikka on ok, vaikka piirtää ei oikein osaa , saksien kanssa ongelmia (sama kuin piirtämisen kanssa, ei osaa ottaa oikeanlaista otetta) jne.. mutta pienet helmet saa naruun :).

        https://www.facebook.com/groups/373434822753745/
        Dyfaattiset lapset ja nuoret


    • opeteltavaakokoiäksi

      Minä itse ja lapsena en kuulut eroa sanoissa sammakko ja sannakko.
      Minulla on lukihäiriö näkyy, sanojen tavun kirjoituksessa pois jäännissä. Sekä "intiaanikielenä" sanoo esikoiseni..
      Takavokaalit =a o u
      Keskivokaalit = e i
      Etuvokaalit = ä ö y
      Jää helposti pois, tai vaihtavat paikkaa.

      Suomen kielen konsonantteja ovat b, c, d, f, g, h, j, k, l, m, n, (ŋ), p, r, s, š, t, v, z ja ž.
      kon son ant ti // kon son ant ti en edes näe sanojen eroa kuin tavuttamalla mallista..
      kirjaimissa b c d f g z en pysty lukemaan sanoja joissa noita on opettelen ne ulkoa.

      Tämä huomattiin kotona jo ensimmäisellä luokalla, siskot kiusasivat. Yrittivät "opettaa" minua; sanoivat ensimmäinen sannakko, toinen sammakko, väittivät etteivät vaihtanee keskenään sanoja, mutta mitään eroa en sanoissa kuulut.

      Vanhempien mielestä olin ressukka ja siitä tuli lupa todella ilkeään kiusaamiseen joka asiassa. Olin ainoa jota kaikki huuteli haukkuma nimellä, omaa nimeäni en edes kuullut 7-9 vuotiaana.

      Täytynee ihan tutkia tuota.

      Opettelin kirjaimia
      D = daavitti
      B = Brisitte BADOT
      F = faarao
      Z = tarzan
      g = tein aurinko kirjaimen? keeen kengät usein muuttui kuitenkin k, si

      Hankin kerran harjoituskirjan, oli kirjoitettu tikkukirjaimin ja tavujen väliin piti vetää kynällä pieni pysty viivan. Kirja oli todella hyvä siitä oli apua pitkäksi aikaa vaikka oli jo viivat vetänyt luin kirjaa muutoissa hukkasin valitettavasti...

    • 3+15

      aikuisuuteen kuulin sanat jääkihko ja kauhlin. Tosin kukaan ei niitä koskaan korjannut, tällä vuosituhannella vasta huomasin kumpaankaan ei tule h-kirjainta. Meillä oli piika pohjanmaalta liekö siinä itu h-lle.
      Äitini puhui "kakkakieltä" pienille lapsille, omia sanojaan pemma tiita jne. Kärsimys on ollut melkoinen ja siksi puhuin lapsilleni puhekieltä niin oikein kun tiesin..

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Poliisi tutkii murhaa Paltamossa

      Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta
      Paltamo
      44
      5219
    2. Jos me voitais puhua

      Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä
      Ihastuminen
      24
      3430
    3. Jenna meni seksilakkoon

      "Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t
      Maailman menoa
      298
      2822
    4. Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."

      Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui
      Maailman menoa
      55
      2618
    5. Mikä sinua ja

      kaivattuasi yhdistää ?
      Ikävä
      169
      2294
    6. On ikävä sua

      Koko ajan
      Ikävä
      24
      2109
    7. Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.

      Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      126
      1881
    8. Vielä kerran.

      Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä
      Ikävä
      366
      1835
    9. Vain yksi elämä

      Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu
      Ikävä
      88
      1761
    10. M nainen tiedätkö mitä

      Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti
      Ikävä
      16
      1391
    Aihe