Joulurumba alkaa taas, mikä tekee sinkkuuden yksinäisyyden jopa sietämättömäksi. Vaikkei joulu muuten merkitsisikään mitään, niin ympäröivä hössötys saa kuitenkin sen tuntumaan yksinäisemmältä kuin tavallisen viikonlopun. Onneksi nykyisin moni kapakki on avoinna myös jouluna.
Mitä selviytymiskeinoja teillä on joulun varalle?
Mitä selviytymiskeinoja teillä on joulun varalle?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itse ajattelin lähteä täältä Helsingistä kotipaikkakunnalle vanhempieni luo viettämään joulu ja tulla vasta uuden vuoden jälkeen takaisin. Toki paljon mieluummin viettäisin sen joulun tyttöystävän/avovaimon kanssa, mutta kun ei tuollaista ole, niin parempi se on taas kotona käydä lihomassa se pari kiloa ja tavata vanhoja kavereita jotka vielä tuolla päin asustelevat. Ainoa mikä tuossa harmittaa on se että vanhemmat varmasti taas alkavat kyselemään sen tyttöystävän perään ja siinä sitä saa taas keksiä jos jonkinlaista tekosyytä siihen miksei sitä tyttöystävää ole vaikka ikää on jo 27.
on vielä neljä viikkoa, ehtiihän noita suunnitelmia tehdä vielä myöhemminkin. Mutta kotona varmaan olen, ostan itselleni joululahjaksi flanellipyjaman ja tietysti varaan paljon suklaata, hieman punaviiniä ja joululaatikoita (ei maksalaatikkoa, koska en syö lihaa). Lukemattomia kirjoja on jo kertynyt, mutta jos jotain mielenkiintoista tulee vastaan niin ostetaan pinon päälle.
Noin juuri minäkin - silti josku kaihertaa :)
Mun mielestä joulu on ihanaa! Mä olen aivan yksin, mutta... Mä leivon kiireettömästi, on kivaa puuhata pipareita ja pullaa, voihan ne laittaa pakkaseen, jos ei kaikkea jaksa: on sitten ensi vuodellekin hyvää! Mä teen pakkaseen sämpylöitä, omenakakun, pullaa. Muuten vaan pipareita ja ehkä jopa talon. On aikaa useampi päivä! Ja sitten alkaa vuosi mukavasti kun kaikkea on. Keitän myös helmikuun kylmimmille ajoille keittoa odottamaan: kannattaa syödä kylmimpinä aikoina lämpimiä keittoja. Se pitää kunnossa ja lämpimämpänä.
Sitten hankin laatikot ym. on ihanaa syödä kolme päivää jouluruokaa, ah ja nam! Mulla on 4 kilon kinkku, sitä paistan koko aamupäivän, menen yleiseen saunavuoroon, lämmitän sapuskat ja juon herkullista punaviiniä ihanan ruoan lisäksi. Koiran lenkitän kuten joka päivä, mutta muuten... Varaan kirjoja, laitan sähköpostia kaikille, tai soitan tai tekstaan, kenelle nyt voin, ei ole iso lista, mutta onpahan jotain :)
Kortteja ei ole varaa ostaa, eikä lahjoja, joten niitä ei kelleen tipu, mutta aina muistan kun rahaa on, niinä vuosina...
No, kinkku on kallis, mutta siitä saa sitten monta päivää, koirallekin namia, ja loput menee hernekeittoon!
Mun selviytymiskeino on siis nauttia kaikista niistä asioista, mistä tykkään, ruoan laitosta, rauhasta, lukemisesta, herkuttelusta. Ei mua jaksa kiinnostaa, ettei mulla ole ketään paria, eihän mulla monenakaan vuonna ole ollut. Mun perhe ei ole nyt oikein semmoinen, kenen kanssa voisin nyt joulua viettää, joten se siitäkin sitten. Muutamia kavereita on, mutta ne asuu muualla. No, mutta mitä sitten? Ei pidä pilata kaikkia asioita sen takia, että muutama ei toimi. Mä en haaskaa aikaani itsesääliin, en nää sillä mitään merkitystä, en suostu pitämään itseäni huonompana, vaikka olenkin yksinelävä ja melko yksinäinenkin. En vedä lärvejä, enkä itkeskele yksinäisyyttäni, otan punaviini pöhnän, polttelen muutaman jälkiruokatupakin ja katselen millainen talvi on. Luen kirjoja tosiaan, siinä menee aika niin ettei huomaakaan. Kirjoitan runoja ja musiikkia, teen rästitöitä, olen kiireetön ja stressitön.
Mä olen yksin, mutta niinhän mä oikeastaan aina olen, joten todellakin, miten se nyt eroaa tavallisesta viikonlopusta? Ei mitenkään muuten.
Olen miettinyt pitäisikö käydä ajelemassa jossain, kauempana, moikkaamassa ketään, mutta enpä taida jaksaa, vietän joulun ihan kuten itse haluan ja otan sen rentoutuksen irti, mitä saan. Sytytän kynttilän menetetyille, ja vietän hiljaisen hetken.
Jos olisi varaa dvd-laitteeseen, mulla ois se ja kattosin muutaman hyvän leffan. Tv:kin olisi. Digiboxia vaan ei, sitä en tosin kaipaakaan, eikä sitä dvd-laitetta :) Ehkä ensi vuonna sitten.
Varsin hyvä juttu on. Tietty joo, oli mullakin aikani että olin ihan murtunut, kun ei ollut ketään, mutta kun kaikkea ei vaan saa ja tosiaan noista jutuista mistä mä nautin, mä vaan aijon nauttia, oli ketään tai ei. Jotenkin mä olen vaan oppinut hyväksymään tosiasiat ja olemaan. Joulu on jotenkin niin rauhoittumisen juhlaa, ettei siinä mitään muita tarvita. Enemmän mua harmittaa Uusi Vuosi, ihan vaan, koska mä oisin aina halunnut suudella uutena vuotena, kun vuosi vaihtuu. Ois ihanaa ottaa shampanjaa, viettää koko ilta vaikka sängyssä silkkilakanoitten välissä, ja katsella ja kuunnella kaupungin ilotulitusta, pelailla lautapelejä vaikka, ja ehkä jopa käydä ystävien juhlissa... Olis ihanaa jos voisi ottaa uuden vuoden vastaan iloisena ja romanttisesti, joskus edes juhlia vielä. Mutta eipä vuosiin ole tullut mitään. Baariin ja kaduille muuten hillumaan en todellakaan haluaisi, kun väkeä on pelottavan paljon, mutta muuten... No, se on onneksi vaan yksi ilta, äkkiä sekin sitten ohi menee kun antaa mennä vaan.
minulle, muuten, myös on uusi vuosi tärkeämpi juhla kuin joulu. Se symbolisoi jonkin uuden alkamista. Kaupungille/kapakoihin minua ei silloin saisi kirveelläkään, mutta etenkin nuorempana olin sillä tavalla "taikauskoinen", että mietin usein ennustaako vuoden vaihtumistapa myös sitä kuinka vuosi tulee sujumaan, so. jos on uutena vuotena yksin/onneton/rahaton/yksinäinen/.. niin sitten siitä tulee huono vuosi :-)
Viime vuonna näihin aikoihin olin ihastunut erääseen naiseen. Pyysin häntä ulos. Hän kieltäytyi koska oli varattu.
Harmittelin joulurumban aikaan miten ihanaa olisi ollut olla juuri tämän naisen kanssa liikkeellä ja miten minun elämässä on käynyt niin että suhteet ovat jääneet niin lyhyiksi etten ole kokenut joulun aikaan parisuhdehuumaa paitsi kerran pienoista.
Tämä nainen ja se mies erosivat vuoden aikana. Nyt nainen viettää sitten joulua yksin tai oikeammin menee perheensä luokse.
Ja ei, ei auta kysellä koska hän ei ole kiinnostunut.
Joten murehdinko sitä etten vietä taaskaan joulua tämän naisen kanssa vai mietinkö miltä hänestä tuntuu kun hän vietti viime joulunsa miehen kanssa joista välitti muttei suhteesta tullut mitään?
Taidanpa kävellä tuonne joulurumbaan hymyillen, silmät avoinna ja pilkettä silmäkulmassa ja ehkä sieltä tarttuu joku joulutontutar käsipuoleeni kulkemaan.
Ajattele koko elämää jouluna. Se on meille kaikille olipa sinkku tai parisuhteessa. Ainut selviytymiskeino on ottaa siitä kaikki irti mitä irtoaa ennen kuin koittaa loppiainen ja kuusi heitetään pihalle lumihankeen.