Tänään 27.11.2010 iltapäivällä oli radiossa aika mielenkiintoinen ohjelma otsikolla
Suoraa Puhetta. Ohjelmasarjassa oli tänään lauantaina aiheena: "Jumalaa ei ole!"
Yhtenä ohjelman keskustelijoista oli Inkerin (!) kirkon pappi Manu Ryösä, joka esitti
kuvauksen suurten kirkkokuntien (ilmeisesti hän tarkoitti ev.lut.kirkkoa) tilanteesta
käyttäen vertauksena muutaman vuoden takaista Nokian kaupungin vesikatastrofia.
Monet muistavat onnettomuuden aiheutuneen jätevesiputken venttiilin avaamisesta
siten, että puhtaaseen vesiverkostoon pääsi vuotamaan likaista jäteviemärilokaa.
Manu Ryösä vertasi tilannetta kirkon johdon sallimaan opilliseen tilanteeseen, jossa
puhtaan opin sekaan ollaan laskemassa saastunutta vierasta ainesta.
Manu Ryösä katsoi, että sellaisessa "kriisivaiheessa" olisi parempi siirtyä verkostoveden
käytöstä kokonaan pois ja hankkia oma puhdas kaivo tai liittyä pienempään vesipiiriin,
josta vielä saa puhdasta vettä. Mielenkiintoinen kuva aikamme opillisesta tilanteesta
ainakin kansankirkon piirissä.
Mitä ollaan mieltä siitä, onko tuollaista veden saastumisvaaraa helluntaiseurakuntien piirissä?
Vai ovatko epäilyt veden saastumisesta hengellisessä mielessä vain ylihuolehtivaista hömppää?
PS.
Jos kuvaukseni ohjelmasta ja Manu Ryösän puheenvuorosta on virheellinen, niin toivottavasti
joku ohjelmaa kuunnellut oikaisee virheellisen tiedon.
.
Suoraa Puhetta. Ohjelmasarjassa oli tänään lauantaina aiheena: "Jumalaa ei ole!"
Yhtenä ohjelman keskustelijoista oli Inkerin (!) kirkon pappi Manu Ryösä, joka esitti
kuvauksen suurten kirkkokuntien (ilmeisesti hän tarkoitti ev.lut.kirkkoa) tilanteesta
käyttäen vertauksena muutaman vuoden takaista Nokian kaupungin vesikatastrofia.
Monet muistavat onnettomuuden aiheutuneen jätevesiputken venttiilin avaamisesta
siten, että puhtaaseen vesiverkostoon pääsi vuotamaan likaista jäteviemärilokaa.
Manu Ryösä vertasi tilannetta kirkon johdon sallimaan opilliseen tilanteeseen, jossa
puhtaan opin sekaan ollaan laskemassa saastunutta vierasta ainesta.
Manu Ryösä katsoi, että sellaisessa "kriisivaiheessa" olisi parempi siirtyä verkostoveden
käytöstä kokonaan pois ja hankkia oma puhdas kaivo tai liittyä pienempään vesipiiriin,
josta vielä saa puhdasta vettä. Mielenkiintoinen kuva aikamme opillisesta tilanteesta
ainakin kansankirkon piirissä.
Mitä ollaan mieltä siitä, onko tuollaista veden saastumisvaaraa helluntaiseurakuntien piirissä?
Vai ovatko epäilyt veden saastumisesta hengellisessä mielessä vain ylihuolehtivaista hömppää?
PS.
Jos kuvaukseni ohjelmasta ja Manu Ryösän puheenvuorosta on virheellinen, niin toivottavasti
joku ohjelmaa kuunnellut oikaisee virheellisen tiedon.
.
Vastaukset 8
Vanhimmat
besiverkostovedellä tarkoitetaan Jumalan puhdasta ja elävää vetää, niin miksi se lähde pitäisi sulkea jonkin likaajan vuoksi?
Likaaja siis pois, ja lähde on entisellään, sen vesi sammuttaa janon, ja elämä jatkuu.
Oliko tämä ohjelma? http://areena.yle.fi/player/index.php?clip=1483627&language=fi
Juuri tuo linkittämäsi ohjelma on kyseessä.
Manu Ryösän juomavesi/Nokia vertaus alkaa jossain 11. minuutin paikkeilla.
En tarkoittanutkaan sitä, että "se lähde pitäisi sulkea jonkin likaajan vuoksi".
Ongelman traagisuus on siinä, että itse 'vesijohtoyhtiön' hallinto/omistaja,
siis kirkolliskokous ja muut kirkon hallintoelimet, ovat avanneet likaputken
ja yhdistäneet sen puhtaaseen juomavesilinjaan. Rivikuluttajilla ei ole mitään
mahdollisuutta sulkea tai poistaa likaajaa kuten ehdotit lähteen palauttamiseksi
ennalleen. Yhtiö myy saastunutta vettä; vieläpä tarkoituksella ja tahallaan.
Ryösä oli itse vaihtanut "yhtiötä" ja mennyt Viipurin kirkon yhteyteen.
Ottaen huomioon, että mies on itsekin pappi, on Ryösän puhe aika reipasta.
.
kommenttihan tarkoittaa toteutuessaan sitä että uskovien pitäisi eristäytyä muusta väestöstä kokonaan, aina tiedotusvälineitä myöten.
Jumalan tahdon mukaan eläminen ei tarkoita eristäytymistä maailmasta, vaan Jumala tahtoo, ettei hänen lapsensa mukaudu maailman ajan ajattelutapaan asioista. Siis koko paletti lepää mielikuvissa/sydämessä.Siis arvomaailmasta on kysymys.
Mutta,- tietenkin tämä alue vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja missä ihminen viettää aikaansa.Sama käsite kun itseään valvova uskova ihminen lähtee pois uskonnollisuudesta. Tämäkään ei tarkoita ihmisten hylkäämistä tms., vaan kaikki tapahtuu ihmisen mielikuvissa. Kysymyksessä on siis uudistua mielen uudistuksen k-a-u-t-t-a.
Kyseessä oli vain kannanotto irtautumisen suuntaan ns. valtakirkollisesta yhteisöstä,
jossa harrastetaan juomaveden ja likaveden lantraamista keskenään, opillisessa
mielessä. Puhdastakin oppia (vettä) on vielä Ryösän vertauksen mukaan saatavissa.
Väestön piiristä eristäytymiseen tuo kannanotto ei viittaa millään tavalla.
.
Vaan sitä, että Kristukseen uskovat ja humanistit tarvitsevat kumoikin OMAN seurakuntansa, jossa kummassakin on YKSI arvopohja.
Ei ole itään mieltä siinä, että Kristuksen kirkkoa johtavat ateistit ja agnostikot. He kun eivät usko Kristukseen.
Kristityt siinä sitten koittavat tuoda Jumalan sanaa ohjeeksi, siitä he saavat vain pilkkaa ja joutuvat vainon kohteiksi kirkossa, erotetaan viroista.
Nyt on kuitenkin tärkeä muistaa, että iankaikkiseen elämään pulppuavia lähteitä on tasan 1 kappale
Jeesus Kristus Jumalan poika Vapahtaja. Hänen nimensä on myöskin Jumalan Sana.
Aivan oikein tuo mainitsemasi pappi sanoi kirkon toimielinten "uskosta", hän mainitsi ainakin humanismin yhtenä heidän uskonsa perustana. On selvää että kun Jumalan sana hyljätään ja otetaan ihmisten kehittelemät moraalisäännöt ja tasa-arvo autuuden perustaksi, niin ei se usko pelasta ketään.
Tässä mielessä mainitsemasi pappi sanoi, että olisi parempi että KOKO seurakunta rakentuisi YHDELLE samalle pohjalle.
- Ne jotka pitäytyvät Jumalan sanaan, muodostasivat oman seurakunnan,
- ja tasa-arvo humanistit perustaisivat oman seurakunnan edustamilleen arvoille.
Helluntaiseurakunta kun se saastunut vettä pääsee opettajan ja kirkkonjohtajan saastumaan ja seurakunta tulee kirkko. Silloin on vain muisto enää mennestä hyvistä ajoista jonka monet seurakuntajäseniä ruokkii itsensä jotka eivät tahdo kestä nykytilanne enää rumppujen ja pauhinan keskellä.