Jäin miettimään miten hyvin oppii tuntemaan uuden suhteen, jos hänet on vaikkapa 3 kuukauden ajan tavannut silloin tällöin, enimmäkseen nähnyt, mutta syvälliempää keskustelua ei ole ollutkaan.
Olet nähnyt hänet harrastuksessa. Jos puhutaan tässä nyt vähän vanhemmasta eli yli kolmekymppisestä tai vanhemmasta. Miten paljon tunnet hänen entistä elämäänsä, miksi hän nyt juoksentelee hakee seuraa varsinkin nuoremmista. Yleensä näillä on ollut paljonkin elämää toisen sukupuolen kanssa ennen tätä. Mikä on vialla, jos aina vaihtuu, eikä näytä oikein mitään muutakaan, mikä kertoisi vastuullisesta elämästä.
Osaatko lukea asioita, sillä ei tule myöskään sinun kohdalla onnistumaan, tämä henkilö lienee jäänyt lapselliseksi ja etsii ja etsii, mutta ei tiedä mitä. Hetken saattaa kauniita jutella, mutta katsopa eleleekö hän siivelläsi.
Joskus ne kauniit sanat tuntuvat niin hyviltä, että unohtuu kokonaan se kokonaisuus. Joka onkin vaikka valhetta, miten paljon on syviä salaisuuksia, jopa väkivaltaa, ongelmia.
Kannattaisiko hiitaasti ja harkiten edetä, kuunnella vaikka juorujakin, sillä aina niissä pieni osa on totuuttakin mukana. Saattaisit säästyä jatkossa paljolta ikäviä asioita, jopa pelko. Moni kakku päältä kaunis, silkkoa sisältä.
Näin on helpompi tarvittaessa perääntyä, sillä se kannattaa tehdä, jos vähänkin löytyy näitä ikäviä asioita.
Olet nähnyt hänet harrastuksessa. Jos puhutaan tässä nyt vähän vanhemmasta eli yli kolmekymppisestä tai vanhemmasta. Miten paljon tunnet hänen entistä elämäänsä, miksi hän nyt juoksentelee hakee seuraa varsinkin nuoremmista. Yleensä näillä on ollut paljonkin elämää toisen sukupuolen kanssa ennen tätä. Mikä on vialla, jos aina vaihtuu, eikä näytä oikein mitään muutakaan, mikä kertoisi vastuullisesta elämästä.
Osaatko lukea asioita, sillä ei tule myöskään sinun kohdalla onnistumaan, tämä henkilö lienee jäänyt lapselliseksi ja etsii ja etsii, mutta ei tiedä mitä. Hetken saattaa kauniita jutella, mutta katsopa eleleekö hän siivelläsi.
Joskus ne kauniit sanat tuntuvat niin hyviltä, että unohtuu kokonaan se kokonaisuus. Joka onkin vaikka valhetta, miten paljon on syviä salaisuuksia, jopa väkivaltaa, ongelmia.
Kannattaisiko hiitaasti ja harkiten edetä, kuunnella vaikka juorujakin, sillä aina niissä pieni osa on totuuttakin mukana. Saattaisit säästyä jatkossa paljolta ikäviä asioita, jopa pelko. Moni kakku päältä kaunis, silkkoa sisältä.
Näin on helpompi tarvittaessa perääntyä, sillä se kannattaa tehdä, jos vähänkin löytyy näitä ikäviä asioita.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Omituisesti kirjoitettu. Itsesäälin kourissa sanotun kuuloista. Jokainen ihminen on rakastamisen arvoinen ja kaikissa on virheitä. Tietysti sellaisen kanssa on vaikeampaa, joka ei rakasta itseään. Mutta kyse on siitä. Ei menneestä elämästä tai virheistä. Se tekee vaikeammaksi asian, että henkilö ei osaa hyväksyä itseänsä. Mutta kukapa sen aina osaisi. Jos se on ollut itsellekin vaikeaa, niin osaa ainakin auttaa.
Tuollaisen ihmisen elämänlaatu paranee paljon, kun hän oppii kannustavassa ympäristössä yhdessä toisen kanssa hyväksymään itsensä. Se ei tapahdu päivässä, mutta ajan kanssa yhdessä korjaten.
Ei kellään varmaan sellaisia ajatuksia ole, että hukassa olevan ihmisen kanssa olisi heti helppoa. Mutta se onni onkin yhteinen matka, ei valmis asia edessä lautasella muuttumattomana. Sen voi visualisoida vaikka kävelyksi maan halki lämpimässä tuulessa. Toisen on vaikea nähdä syytä kävellä ja hän haluaisi joskus luovuttaa. Silloin toinen pitää kiinnostusta yllä leikkimielisesti matkan kevyemmäksi etenemiseksi. Peittää liftaavat peukalot ja kaataa hellästi ojaan piiloon.
Vaikka se miltä näyttäisi, niin en usko, että kertomassasi tilanteessa asian näkevä ihminen etenee muuten kuin hitaasti ja rauhallisesti harkiten. Tunteet voivat räiskyä vaikka miten, mutta kyllä sellainen henkilö silti toimii rauhallisesti. Antaa tunteiden tulla, mutta ei toimi niiden vauhdissa.
Juoruja ei pidä koskaan kehottaa kuuntelemaan, koska sellaisia ei ikinä pitäisi muiden puhua. Juoru on asiana väärä. Saattaa olla, että haluaa tuomita juoruilun, mutta jäähän ne asiat mieleen silti. Niitä voi pitää mielessään mahdollisina totuuksina. Entä sitten. Ei ne haittaa. Tuntuisi ikävältä, jos hän luulisi että haittaa. Ei ole mitään muuta ajatusta kuin että toivoisi hänen itsensä kertovan. Ei sellaiset jutut muuta mitään.
Ehkä hän ajattelee oman harkintakykynsä ja rehellisyytensä pettävän. Oma kykyni on parempi kuin hän ajattelee. Ymmärrän asioiden seuraukset. Osaan toimia vastuullisesti. Ja loppuviimein mitä häneen tulee.. hyväksyn hänet sellaisena kuin hän on. Se ei pelota. Ei ne asiat ole niin vakavia, miksi niitä omassa päässään saattaa luulla.
Ei ole syytä perääntyä, vaikka ollaankin vähän erilaisia. En ole juoksemassa.
Kauniit sanat ei lämmitä. Ne helpottaa keskustelua, mutta ei juuri muuta. Ihmisestä pitää ihan muiden asioiden vuoksi. Minäkin pidän hänestä ihan muista syistä kuin kauniiden sanojen vuoksi.
Kun ihastuu ei missään minessä ole rakkautta jos nähty vähän aikaa. Toinen puhuu kauniitta sanoja, toinen vielä kriisissä ed. suhteesta esim. tai muusta asiasta. Jo tämä toinen ei kerrokaan itsestään juuri mitään, herääkö minkäänlaiset kellot, miksi ei kerro. Kuitenkin tunkee jo talouteen mukaan, ottaisitko?? Nimenomaan sinun talouteesi hammasharjan kanssa, kun itsellä ei näytä olevankaan mitään muuta.
Kenenkäs asioita sinä täällä selvittelet? Anna ihmisten elää omaa elämäänsä.
Jos taas kyselet omasta puolestasi, olet ihastunut ja rakastunut ja haluatte molemmat enemmän, niin mikä mättää? Pelkäätkö, ettei kumppanisi näytä muiden silmissä tarpeeksi hyvältä, eikö kulissit ole kunnossa? Ehkä teillä on silloin liian erilaiset elämänarvot.
Tietysti kaikki mahdolliset negatiiviset asiat tulee tiedostaa ja käsitellä, jotta ei koidu vahinkoa niistä. Jotain asioita voi joutua käsittelemään paljonkin. Ei ne itse asiat mitään tuhoa, vaan se jos ne jättää huomiotta.
Tilanteita ja ihmisiä on niin erilaisia, että ei voi sanoa täysin suuntaan tai toiseen. Mutta kyllä mä voisin ottaa. Ottaisinkin. Mitä väliä sillä on millä tavalla asioita tapahtuu, jos se tuntuu henkisesti parhaimmalta ratkaisulta. En ymmärrä miksi pelkkä hammasharja liittyy tähän. Eikö se ole se ihminen se kaikkein tärkein asia, ei kukaan niitä muita juttuja kaipaa. Ihmistä vain. Onhan se sitäpaitsi erittäin paljon jo sekin, että on edes se hammasharja.
Ei pidä sanoa, että kellot herää, koska ymmärrettävää, että heti ei osaa, kykene eikä välttämättä edes halua kertoa kaikesta. Mutta haluaahan sitä tietää ja kuulla, kun toisesta tykkää. Voi itse yrittää kannustaa siihen kertomiseen.
Jokaisen pitäisi muistaa, että kun ihastutaan ihmiseen, niin se ihminen on se asia, joka on tärkeä.
Sun kertomassa ilmeisesti se ihminen ei koe pärjäävänsä yksin ja siksi haluaa toisen talouteen? Ei siinä ole mitään vikaa. Jos se toinen ihminen siitä välittää ja haluaa olla sen kanssa, niin varmasti ottaa. En mä oikeasti edes tajua missä se kysymys tuossa on. Siinäkö, että tuntuuko siitä toisesta tilanne liian hämärältä? Eiköhän jokaisesta tunnu kaikki mahdolliset suhdetilanteet joskus hieman hämäriltä. Tuossa voi olla ihan yhtä onnellinen kuin muissakin mahdollisissa tilanteissa. Jokainen eri tilanne vaatii ja antaa erilaisia asioita.
Mitä sun terapeuttisi sanoo näistä kirjoituksistasi?