Olen kuulluut sarjan ihmeellisiä valintaperusteita tai syitä miksi ei oteta töihin.
Nuori nainen:-tulee kohta raskaaksi ja jää äitiyslomalla.
Nuori poika:-menee kohta armeijaan.
Liian lihava:-ei jaksa tehdä töitä.
Pienten lasten äiti:- jää heti kotio kun lapset sairastaa.
Vanha työntekijä joka on jo vakkari, mutta kun pitäis vähentää väkeä:-tulee sairastelemaan vanhemmiten liikaa ja on jo hidas muutenkin.
tässä on muutama yleinen syy, puhumattakkaan roduista tai uskonnoista liittyvistä syistä.
Mihkä on mennyt inhimillisyys ja se sellainen työnantajan huolenpito alaisistaan mitä vanhat tehtaan patruunat aikoinaan oli?
No heistä varmaan moni voi olla toistakin mieltä, mutta nyt ainakin on aika kylmät oltavat työntekijällä jos ei ihan kaikkia normeja täytä.
Nuori nainen:-tulee kohta raskaaksi ja jää äitiyslomalla.
Nuori poika:-menee kohta armeijaan.
Liian lihava:-ei jaksa tehdä töitä.
Pienten lasten äiti:- jää heti kotio kun lapset sairastaa.
Vanha työntekijä joka on jo vakkari, mutta kun pitäis vähentää väkeä:-tulee sairastelemaan vanhemmiten liikaa ja on jo hidas muutenkin.
tässä on muutama yleinen syy, puhumattakkaan roduista tai uskonnoista liittyvistä syistä.
Mihkä on mennyt inhimillisyys ja se sellainen työnantajan huolenpito alaisistaan mitä vanhat tehtaan patruunat aikoinaan oli?
No heistä varmaan moni voi olla toistakin mieltä, mutta nyt ainakin on aika kylmät oltavat työntekijällä jos ei ihan kaikkia normeja täytä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Etkö sinä ymmärrä olevais tekemisissä fasistien ja saatanan palvojien kanssa.
Ilmeisesti puhut spaksulla rintakarvoituksella ihan omakohtaisista kokemuksista?
on kaikki erittäin päteviä syitä olla ottamatta ihminen töihin.
En osta työntekijältä lasten sairauksia, en armeija-aikaa, en läskejä, vaan TEHOLLISTA TYÖAIKAA, josta maksan korvauksen ja siksi oletan, että myös työntekijä antaa panoksensa sataprosenttisesti.
Uskoa saa mun palveluksessa mihin tahansa ja ihonvärikin voi olla mitä tahansa albiinosta pikimustaan, kunhan vaan työ hoituu.
En pidä työntekijöistäni huolta heidän vapaa-ajallaan enkä ota heistä vastuuta, vaikka joku sellaisen perään huutelikin. Sen sijaan huolehdin heidän hyvinvoinnistaan työajalla ja teen parhaani jotta työolot olisivat parhaat mahdolliset. Vastineeksi haluan vain sataprosenttisen panostuksen työajalla.
Kun työntekijöiden rekrytoinnin suorittaa huolellisesti, ei pety.
Koittakaa nyt työntekijätkin hiukan ryhdistäytyä. Yhtäkään työpaikkaa ei synnytetä sen vuoksi, että joku kaipaa vanhan ajan patruunoiden huolenpitoa. Eikä siksi, että on kivaa keksiä työpaikkoja. Jokainen yksityisen sektorin duuni syntyy siksi, että on olemassa taho, joka ostaa ko. duunin hoitamisen tuloksena syntyneen tuotoksen.
Velvollisuuksia on sekä meillä työnantajilla että teillä työntekijöillä.
Onhan noita syitä ja valintakriteereitä vaikka millä mitalla. Mutta mistä ihmeestä olet , vuosien työnantaja,löytänyt edes yhdenkään duunarin kellä ei mitään edellä lueteltuja epäkohtia olisi?
Lienet onnenmyyrä tai rekrytoinut joltakin vieraalta planeetalta tahi sitten kerrot vain hyvänkuuloista tarinaa, sillä muussa tapauksessa tuotantolaitoksesi täytyisi olla täysin koneellistettu ilman ihmistyövoimaa käyttäen.
Voitko meille muillekin valaista mistä löysit yhdenkään alle 20 vuotiaan , 40 vuoden työkokemuksen omaavan , minkäänlaista perhe-tai sukupuolielämää tarvitsemattoman ja vielä sokerina pohjalla...täysin terveenä pysyvän henkilön?
jk. ei silti, en minä tarvitse kun pärjään vaikka töissäni on kaikenlaista väkeä ja taidankin kuulua harvoihin patruunoihin
Onnistunut sellainen on kallis prosessi ja sekin voi mennä pieleen (rahapajan tuotantopäällikkö laajentuneine pupilleineen).
Tätä ne uneni tiesivätkin. Työllistän lapsia, työllistän satavuotiaita. Kaikki työntekijäni ovat myös sairaita.
Äitiyslomalla ovat kaikki naiset, taitaa olla joku miespuolinenkin. Aviomiehiä ei välttämättä tarvita, työnantajana olen vastuussa myös perheonnesta sinkuille. Ei minun tarvitse rekrytoida, se kuulostaa jo niin pahalle. Kaikille on työpaikka, töitä ei ole kenellekkään. Minulla on setelipaino, rahaa riittää. Ai niin, työpaikallani loput ovat lomantuuraajia, ja heillä on myös lomantuuraajat, ja erikseen vielä vapaapäivän pitäjät, kun kaikki eivät halua pitää vapaapäiviä.
Tunnen erään yrittäjän joka valikoitti tarkasti 100hakijasta kaikinpuolin virkeen, pirteen ja kaikki mitat täyttävän miehen joka inhosi lapsia ja ei luvannut koskaan niitä hankkiakkaan. Oli viikon töissä, lyhensi kirveellä sormeaan. Kaks kuukautta saikulla. Tuli töihin. Ajoi autonsa rusinaksi ja niskat nytkähti ja taas oltiin saikulla hurumykket. Selkä meni ja taas jatkettiin saikkua...kunnes kaveri päättikin ettei ollut hänen hommansa.
Toinen tapaus samalla työnantajalla ja taas löytyi supertyöntekijä kunnes "lääkkeet" eivät enää tepsineetkään ja alkoikin todellinen sairalomakierre...että semmosta.Ei taida kaikilla sitä kristallipalloa olla jolla näkis kaikki päänvaivat yms.?
ja onnettomuusalttiit. No, hyvä. Ilmeisesti ne kaikki kunnolliset ahkerat onkin sitten mulla töissä. Kiitos hyvän rekrytoinnin ja kunnon palkkojen, joita maksan hyville työntekijöille!
Tarpeeksi kun valkkaa niin ei pidä ihmetellä jos huonostikin käy rekrytoinnissa.
Kuten jo alussa yritin vihjata, tuskin sellaista löytyy joka on 20 vuotias 40 vuoden kokemuksella ja ikiterve. Kaikille yrittäjille vain tiedoksi että kannattaa sellainen haaveilu unohtaa ja siirtyä koneellistettuun tuotantoon ellei pysty ottamaan huomioon ihmistyövoiman rajallisuudet.
Kannattaa lopettaa johtajan leikkiminen jollei pysty ottamaan huomioon niitäkin seikkoja.
Oscar Dirlewangeria tai Fritz Sauckelia.
60-luvulla alettiin katsoa että patruunat olivat herroja jotka edustavat kapitalismia ja mennyttä maailmaa.
Ja kohtelu oli samaa luokkaa kuin sotaveteraaneille ja lotille eli tuomittiin lähes yhteiskunnan vihollisiksi.
Näinhän radikaalisukupolvi aikoinaan vanhempia kohteli, yhtenä johtahahmonaan oli mm Erkki Tuomioja.
No entä kuinka on tänä päivänä kun verrataan nykyjohtajiin ? Patruunoilla oli sentään joku tolkku. Vaikka vaativia jotkut heistäkin olivat , silti ketään ei heitteillekään jätetty. On sitäkin aikaa eletty ja esimerkkiä otettu etää käyttäytyä voi korrektisti ja huomioon ottavasti toimien työväkensä huomioiden nykyaikanakin. No jos jollakin nyky-leikkijohtajalla ei ole siihen varaa, ei voi mitään.
Itsesäälin määrää. Ottakaas pankinjohtajaporsaat yhdet vielä.
joo, kyllä kun nyt tämän ajan pomoja vertaa patruunoihin niin ikävä taitaa heitä tulla. Nykyajan trendi on jotenkin pöyrityttävää mitenkä porukkaa höykkyytetään ja syödään loppuun. Naistenkin pitäis kuulemma pitää jotain ranneketta, että saisivat terveyssiteitä käydä vaihtamassa välillä? En muista mikä firma noin olis halunnut nöyryyttää työväkeänsä?
Koska patruunat olivat kuitenkin maanläheistä porukkaa niin tiesivät ilman työelämän konsulttien opetuksia että tyytyväinen työntekijä on paras työntekijä. Sitähän nämä tollot urbaanit nykyjohtajat eivät elämänsä aikana tule tajuamaan. Ja koska oikeilla patruunoilla ei raha ole ensimmäinen kannustin niin heillä oli varaa olla inhimillisiä!
kaivataan patruuna-aikaa! Silloin taisi duunari saada markan tunti? lauantait oli työpäiviä
ei sairaslomia (ainakaan palkalla) ei ollut pekkasia tai arkipyhä korvauksia......jne
Niitä aikoja on turha haikailla nyt on laiskat ja lakkoilevat työntekijät hommat lähtee
ahkerille kintsuille ym.
Lisäks firmojen johtajat ovat isoissa yrityksissä PALKALLISIA omistaja yrittäjät alkaa olla harvassa.
No sitä saa mitä tilaa muistakaa se.
tuon ajan palkat oli kaikki samaa luokkaa ja totta on, että ammattiliitot ovat ajaneet paljon hyviä parannuksia työelämään, mutta paljon on vielä työtäkin.
Henkinen jaksaminen on mihin pitäisi kiinnittää nykypäivänä enemmän huomiota. Henkinen jaksaminen on helppo murkata työntekijältä ja tehdä hänestä passiivinen suorittaja joka ei tunne kuuluvansa mihinkään työpaikkaan. Kun ei voi huomisesta tietää saako potkut vai ei.
Ennen oli tietty palkat ja maailma muutenkin toisenlainen. Työnantajilla saattoi olla asunnot, kaupat ja koulut työntekijöitä ja heidän perheitä varten.
Ja kyllä nykyisinkin perhe-yrityksistä patruunoita löytynee, juurihan yksi suuren metsäkonevalmistajan perustaja poistui keskuudestamme. Ja tuskin kellään hänestä on pahaa sanottavaa, hän työllisti satoja työntekijöitä ja oli pidetty alaistensa keskuudessa.
Nyt puhut asiaa kolmas mies.
Löytyy minunkin lisäkseni työntekijäystävällisiä työnantajia kuten juuri tuo pidetty metsäkonevalmistajakin. Mutta harvinaisia nykyään.
No joidenkin on näytettävä tietä. Ehkä pitkän ajan saatossa jotkut muutkin tulevat ja tekevät perässä.
tosin ulkomailla, oli Tsekissä. Suomessa ei ole ollut pokkaa sellaiseen ko. kaupalla.