Jos leikataan nenänpäätä, eli rusto osaa, niin muodostuuko siihen arpikudosta kaikissa tapauksissa ?. Olen kuullut , että kortisoni hoidot auttavat. Miten useasti olette joutuneet ottamaan piikin ja onko se sillä parantunut lopullisesti? Onko leikattu nenä normaalin pehmeä jatkossa? Jos on nenänpää muodastanut arpea näyttääkö se silloin turvonneelta tai jotekin isommalta ja paksummalta?
Arpikudosta nenässä
nenunen
5299
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minulla ei ainakaan nenänpäässä tuntunut olevan mitään arpiongelmaa. Vaikka täysin muotoiltiin koko nenänpään rakenne uusiksi kahden rustoriiteen avulla. Olisiko yleensä riskaabelein alue nenänselkä, en tiedä.
Eivät plastiikkakirurgit injektoi nenään kortisonia kuin siinä tapauksessa, että kudoksen alla tuntuu selkeä sitkeä turvotus eli mahdollisuus arpikudoksen syntyyn. Kuulemma ihan mihinkään normiturvotukseen kortisonia ei laiteta, kortisoni pitää sisällään omat riskinsä.
Kiinnostaisi myös tietää onko joitakin toimenpiteitä joilla voisi ainakin jossakin määrin ennaltaehkäistä tai pienentää arpikudosriskiä, vaikka se onkin yksilöllistä.
Useinhan ennen varsinkin isompia leikkauksia tehdään veriarvojen tarkistus ja tarvittaessa harrastetaan hieman "doipingia", kuten rauta-arvojen kohotusta ennen leikkausta. Voisi olettaa, että hyvät veriarvot osaltaan edesauttavat leikkauksen aiheuttaman kudiksiin kohdituvan "väkivallan" korjaantumista. Tunnetusti myös ei tupakoivien paraneminen on parempaa kuin tupakoivilla.
Mitkä tekijät sitten voisivat edeauttaa optimaalia parantumista ja vähentää arpikudosriskiä, olisi kiinnostava tietää.
D-vitamiinitasot olisi hyvä olla hyvät, sitten muistan, että yksi amerikkalainen nenäkirurgi on sanonut, että ainoa turvotusta ehkäisevä yrtti, joka tutkitusti voisi auttaa, on yrtti, jota saa apteekissa tai luontaistuotekaupasta, löytyy Suomestakin, en nyt muista sen nimeä. Senkin vaikutus on tietenkin vaihteleva, mutta sanovat, että se on ainoa, jota aika laajasti käytetään. Tulen sanomaan sen yrtin nimen kun muistan. Näin sellaisen purkin Suomessa apteekissa tai Life-kaupassa.
Toisaalta ainoa kunnon menetelmä leikkauksen jälkeiseen turvotukseen on hyvät elämäntavat ja nenän teippaus, mikäli esiintyy voimakasta turvotusta.
Alpeilla kasvava arnica montana -niminen kasvi ja vain ja ainoastaan tästä uutettu ns. geeli.
Itse en käyttänyt leikkauksen jälkeen, mutta olen lukenut, että ainoa yrtti, jota jotkut kirurgit ovat olleet suostuvaisia suosittelemaan sen turvotusta laskevan tehon vuoksi.
Tuosta D-vitamiinista tulee mieleen erilaiset tapaturmat tai muutoin eri suuruusluokan luustoon kohdituvat operaatiot. On yllättävää ettei D-vitamiinitasoja tarkisteta leikkauksien yhteydessä systemaattisesti, ennen-jälkeen ja tarvittaessa määrätä "hevoskuuria", jotta tasot saadaan kohdilleen ja sitten sen jälkeen ylläpitohoitoa. D-vitamiini on oleellinen mm. kalsiumin imeytymiselle ja murtumien paratumisen kannalta nuo tasot tulisi saattaa kohdilleen systemaattisten tarkistuksien jälkeen. Suomalaisillahan nuo tasot ovat varsinkin talvisin useimmiten alle normaalien tasojen.
Keskustelua D-vitamiinista : http://keskustelu.suomi24.fi/node/8254703
Nenäleikkauksissa arpeutumistaipumus on tietty yksilöllistä, mutta siihen vaikuttanee myös itse leikkauksen laajuus ja se, että miten säästävästi, mahdollisimman vähän kudoksia runnomalla se on mahdollista toteuttaa. Tuosta Arrnicasta en ollutkaan tietoinen.