silti ikävöin häntä yhä :(
Tuntui, että osa minusta kuoli tuon samana päivänä, kun isäni kuoli.
Olin vasta 22-vuotias, kun isäni kuoli.
Tuntui, että minun lapsuuteni, nuoruuteni, kaikki päättyi siihen.
Minusta tuli tuon kokemuksen jälkeen herkempi, kovempi, vihaisempi,
katkerampi, kuin ennen tuota kuolemaa.
Jokainen isänpäivä tuntuu pahalta, ikään kuin minulla olisi isää.
Mitäpä tämän pohtiminen hyödyttää.
Olen tavallaan kateellinen hänelle siitä, että hänen ei tarvitse enää
olla täällä kovassa maailmassa.
Haluaisin jo itsekin täältä pois.
Unelmani eivät kuitenkaan koskaan toteudu, ellen satu voittamaan lotossa.
Tuntui, että osa minusta kuoli tuon samana päivänä, kun isäni kuoli.
Olin vasta 22-vuotias, kun isäni kuoli.
Tuntui, että minun lapsuuteni, nuoruuteni, kaikki päättyi siihen.
Minusta tuli tuon kokemuksen jälkeen herkempi, kovempi, vihaisempi,
katkerampi, kuin ennen tuota kuolemaa.
Jokainen isänpäivä tuntuu pahalta, ikään kuin minulla olisi isää.
Mitäpä tämän pohtiminen hyödyttää.
Olen tavallaan kateellinen hänelle siitä, että hänen ei tarvitse enää
olla täällä kovassa maailmassa.
Haluaisin jo itsekin täältä pois.
Unelmani eivät kuitenkaan koskaan toteudu, ellen satu voittamaan lotossa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Isäni kuolemasta on 5 vuotta aikaa, IKÄVÖIN ja tuntuu että puolet minusta kuoli hänen mukanaan!
Muistelen useasti, itken paljon hänen perään! Haluan mennä isäni luokse!Harkinnut 5 vuotta, yritän saada ajatukset pois...
Mutta olen nuori, ja ajattelin kuitenkin elää loppuun asti, luovuttamatta!!!!Ainakin saman verran mitä isäni eli, jos lähden aikaisemmin, en pelkää kuolla, on tyytyväinen siihen, silloin pääsen isäni luo!!!!
minun isäni kuolemasta on 2 vuotta..
itken melkein joka ilta itseni uneen. joka isänpäivä,joulu,kaikki muistuttaa vaan siitä että miten isä ei oo täällä enää. jotenki tuntuu että oon ainut mun perheestä joka edes miettii koko asiaa, kaikki muut näyttää pärjäävän niin mahtavasti.
mutta tuun aina rakastamaan isääni
Mitä ? Sinun isäsi kuolemako estää sinun unelmiesi toteutumisen ? Sinun isäsi oli aika mennä, syystä tai toisesta, sinun aikasi on elää. Ja jos et sinä elä, olet häpeäksi isäsi muistolle, et kunnioita sitä. Järki käteen nyt jos sitä ei päässä ole.