Hei taas,
Ensinnä yleisluontoinen kysymys: jos vaihtovirtapiiriin iskee sarjaan kondensaattorin, niin käykö todella niin että nyt kun vaihtovirta muuttuu inversioksi eli "päinvastaismerkkiseksi", niin nytten sitten virta ja jännite ovat vastakkaisissa vaiheissa. Siis oletetaan että on kyse oikeasta verkkovirrasta jolla poltetaan esimerkiksi hehkulamppua, eikä mistään labran pakotetusta reaktiosta.
Tarkemmin ottaen kun miettii, niin jännitteen suuruuden ja resistanssin pienuuden perusteellahan määräytyy johdossa kulkevan virran voimakkuus. Jotenka vaihtovirrassa, eikö virtakäyrä näinollen kulje juuri samassa vaiheessa kuin jännitekäyrä. Voi kai sitä jollain käämeillä manipuloida sitäkin, mutta jos oletetaan että lyödään yksi kondensaattori töpseliin jolloin jännitekäyrä kääntyy ylösalaisin. Kyllähän samalla virta kääntyy ylösalaisin, eikös vain?
Ensinnä yleisluontoinen kysymys: jos vaihtovirtapiiriin iskee sarjaan kondensaattorin, niin käykö todella niin että nyt kun vaihtovirta muuttuu inversioksi eli "päinvastaismerkkiseksi", niin nytten sitten virta ja jännite ovat vastakkaisissa vaiheissa. Siis oletetaan että on kyse oikeasta verkkovirrasta jolla poltetaan esimerkiksi hehkulamppua, eikä mistään labran pakotetusta reaktiosta.
Tarkemmin ottaen kun miettii, niin jännitteen suuruuden ja resistanssin pienuuden perusteellahan määräytyy johdossa kulkevan virran voimakkuus. Jotenka vaihtovirrassa, eikö virtakäyrä näinollen kulje juuri samassa vaiheessa kuin jännitekäyrä. Voi kai sitä jollain käämeillä manipuloida sitäkin, mutta jos oletetaan että lyödään yksi kondensaattori töpseliin jolloin jännitekäyrä kääntyy ylösalaisin. Kyllähän samalla virta kääntyy ylösalaisin, eikös vain?
Vastaukset 5
Vanhimmat
savun hälvettyä kytkemme tasavirtalaitteen vaihtovirtapiiriin taas!!!
Nyt E-P lopetat sen :)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaihekulma
Siis tosiaan siinä muka syntyy vaihe-ero.
Case closed.
- ja tosiaan edelleen olen sitä mieltä että tasavirtapiiri-konkat käy yhtä hyvin vaihtovirtapiiriin.
"tasavirtapiiri-konkat"...
Ei kulje samassa vaiheessa. Kelaa, induktanssia (muuntajaa tai moottoria) on verkon kuormana paljon enemmin kuin konkkaa (kapasitanssia). Tämä aiheuttaa sen, että jännite kulkee virtaa edellä. Kun kokoaalto on 360 astetta, niin virran ja jännitteen erotusta kutsutaan fii-kulmaksi.
Tasasähköllä on vain resistansseja ja teho on aina Ukko Ohmin mukaan P =U x I
Vaihtosähköllä on vain impedansseja (paitsi piirissä, joka on hyvin tarkkaan kompensoitu)
Silloin näennäisteho on U x I. Voimakoneiden tehot ilmoitetaan nykyään Voltt iAmppeereina. 10 KVA:n (kilo Voltti Amppeerin)kone, kun ennen sanottiin 10 KW:n (kilowatin)
Kun fii-kulma kasvaa, määräytyy pätöteho, eli se minkä laite kykenee käyttämään hyötytehoksi miinus hyötysuhde: P = U x I x cos fii.
Loisteho, joka kuormittaa sekä generaattoria, että verkkoa, mutta ei päätelaitteessa kykene tuottamaan energiaa, on U x I x sin fii.
Virran ja jännitteen välinen kulma, fii, tulee pyrkiä pitämään pienenä.