joo, oikeesti maailman tyhmin kysymys..pointti on siis siinä, että ollaan tiedetty toisemme jo aikas kauan ja oon ollu siihen aina snadisti ihastunu. no, nyt tää ihastus on todellakin päässy valloilleen, ja sieltäkin päin on tullu ihan 'mielenkiintosia' katseita ja muuta. eniveis, se on saanu mun maailman sekasin ja nyt sitte vihdoin päätin että paskat, en mä siinä mitään hävii jos teen poikkeuksen kaikista tavoistani ja pyydän sitä treffeille. jos se ei lähe ni eipä tarvi ainakaan miettiä sitä enää, vai:)?
nosiis..kyse on että miten mä sitä pyydän ulos? eli koska me jo vähänniinku tunnetaan ni jos heitän sille jtn et jos vaikka kahville tai muuta vastaavaa, ni mistä se tietää et mä haluun sen _treffeille_ enkä vaan ihan kaveripohjalta hengaamaan? tajuuks kukaan? ja joo, mul ei oo sen puhelinnumeroo jotein joudun todellakin tekemään tän ihan kasvotusten ja pokkana..pelottaa pelkkä ajatuskin mutta eipähän tarvii sit enää ikinä miettiä että miksen mä silloin kysyny..
nosiis..kyse on että miten mä sitä pyydän ulos? eli koska me jo vähänniinku tunnetaan ni jos heitän sille jtn et jos vaikka kahville tai muuta vastaavaa, ni mistä se tietää et mä haluun sen _treffeille_ enkä vaan ihan kaveripohjalta hengaamaan? tajuuks kukaan? ja joo, mul ei oo sen puhelinnumeroo jotein joudun todellakin tekemään tän ihan kasvotusten ja pokkana..pelottaa pelkkä ajatuskin mutta eipähän tarvii sit enää ikinä miettiä että miksen mä silloin kysyny..
Vastaukset 5
Vanhimmat
1. Hommaa sen puhelinnumero jos et halua kasvotusten kysyä. Eikai hän siitä loukkaantusi?
2. Pyydä kahville. Voit tehdä "asian" selväksi kun olette tapaamassa toisianne. Voi olla että mies ymmärtää ilman että heti tarvitsisi sanoa. Tuo on kummiskin niin henkilöstä kiinni..
3. Tai sitten olet suorapuheinen ja sanot että kiinnostas tutustua lähemminkin.
Jotain tämmöstä.. :) Mutta sä et todellakaan menetä siinä mitään että pyydät häntä treffeille. Tässä lähiaikoina olen pähkäillyt samantyylisten asioiden kanssa. Annoin mennä. Jutusta ei tullut enempää, mutta mukavaa oli enkä hävinnyt yhtään mitään.
rohkasusta..ihana taas kerran todeta ja tajuta että tuskin oon ainoo ihminen tässä maailmassa joka näitä juttuja kelaa:).
kyllä mä kysyn kasvotusten. mä en oo niitä tekstiviesti/puhelintyyppejä. on lähinnä semmonen fiilis, että jos se kieltäytyy puhelimitse ni nolottaa nähä sitä seuraavan kerran. kasvotusten se ei vaan tunnu niin pahalta.. sitä paitsi, mä en itse kokis itseäni imarrelluks jos joku hommais _mun_ puhelinnumeron jostain, mulle se olis lähinnä ahdistavaa. joten en voi itekään toimia niin.
taidan panostaa tohon suorapuheisuuteen:), sit vaan toivotaan etten ala kovasti änkyttämään *naur*. juu, mä teen sen. toivottavasti nyt nään ko tyypin mahd pian ni voi lopettaa tän jännittämisen.
Tekstari antaa toiselle aikaa miettiä sopivaa vastausta. Jos uloskutsu tulee toiselle täysin yllättäen, voi tämä sopertaa jotain mitä ei sitten oikeastaan haluais sanoa. Ja joiltakin tuo "ei" tulee silloin paljon helpommin, ja myöhemmin se voi katua kun ei ollut heti rohkeutta vastata "juu". =)
Jos se olisin minä niin odottaisin hyvin innokkaasti tuollaista kutsua. Ei se törkeätä ole, päinvastoin osaathan aikuisena vaikka vähän puolileikillä kertoa, että nyt vähän kiinnostaisi vaikka salaattiateria ja kahvit just sun kanssas, niinettä milloin mennään? Kyllä ukko äkkiä vastaa. Jos menee ohi niin eipä sitten harmita.
salaattiateria ja kahvit:). kiitos sullekin:).