Tilanne on nyt siis tämä: aloin seurustella nykyisen tyttöystäväni kanssa reilut kolme kuukautta sitten virallisesti, vaikka välillämme on ollut tunteita jo paljon pitempään. Juttu juurtaa juurensa aina yli vuoden taakse viime kesään ja syksyyn, kun tutustuimme työpaikalla. Silloin meillä oli hyvin lyhyt suhde, joka "päättyi" yhteisestä päätöksestä siihen, kun hän lähti aasiaan vaihtoon talveksi. Sovimme, että pysytään ainakin kavereina ja että katsotaan fiiliksiä uudestaan kun hän palaa kesällä. Itse olin jo tuossa vaiheessa rakastunut aivan toden teolla. Erosimme vielä kuin rakastunut pari konsanaan ja ensimmäisen kuukauden ajan viestittelimme päivittäin ja hän kutsui minua jopa poikaystäväkseen.
Kuukausi siitä kun hän lähti, sain tiedon häneltä itseltään, että eräs tyyppi on osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan eikä ole lopettanut siitä huolimatta, vaikka on kuullut minusta ja tiesi, että olen tulossa uutena vuotena katsomaan tyttöä. Tietysti se sattui minuun, mutta sanoin että koska emme juuri nyt varsinaisesti ole yhdessä, hän saa tehdä mitä haluaa. Silloin välimme menivät jollain tavalla hiukan poikki, ja kun kävin uutenavuotena siellä, meillä oli hauskaa ja huomattiin, miten meidän välilllä edelleen oli jotain. Silti tyttö käyttäytyi jotenkin etäisesti ja oli hiukan helpottunut kun lähdin. Myöhemmin tiesin että heillä oli virallinen suhde. Tapasin jopa kyseisen miehen, tosin meitä ei koskaan virallisesti esitelty muulla kuin nimillä eikä mitään suhteista tuotu esiin.
Talvi meni omalla painollaan ja kun kesä tuli, tyttö palasi suomeen ja vaikka olin yrittänyt kaikkeni unohtaakseni hänet, rakastuin uudelleen. Hiljalleen tunteet myös hänen osaltaan syttyivät uudelleen ja päädyimme jälleen yhteen. Kuitenkin alussa oli jokseenkin vaikeaa, kun hän kerran jopa tunnusti itku silmässä, miten vaikeaa kaikki on kun hän ei ole varma kenestä välittää eniten. Tuo aasian mies oli kuitenkin ollut hänen ensimmäinen pitempi parisuhteensa ja hän oli kuitenkin jollain tavalla kiintynyt tähän. Tuon jälkeen kuulin, että hän oli ollut hyvin mustasukkainen minusta, ja oli uhannut katkaista välinsä jos tyttö viihtyisi seurassani liian hyvin. Silloin ensimmäisen kerran tiesin, että en pitäisi tästä tyypistä. Kuitenkin tyttöystäväni sanoi, että mies on hyvä ystävä ja haluaisi edelleen pitää edes jonkinlaisen kontaktin häneen. He erosivat ihan hyvissä väleissä ja yhteisymmärryksessä, mutta luulen silti miehellä olevan jotain tutneita tyttöystävääni kohtaan edelleen.
Nyt seuraa se varsinaninen pointti: Miten opin hyväksymään tämän miehen. Tiedän, että voin luottaa tyttöystävääni ja että mies on toisella puolella maailmaa. Silti minua huolettaa lähinnä se, että en vain pidä tästä kaverista ja halauaisin vain vääntää hänen niskansa nurin. Minun silmissäni hän on jo yhden kerran vienyt tyttöystäväni minulta, enkä varmasti anna tehdä sitä toistamiseen. En kuitenkaan halua alentua samalle tasolle ja kieltää tyttöä tapaamasta häntä. Miten siis voin löytää jonkin siviilin tavan käsitellä asiaa? Minulla on hirveän huono omatunto ja ajatus kalvaa mieltäni.
Vain asiallisisa kommentteja, kiitos. Kaikki, joiden mielestä minua vedätetään ihan kympillä ja että olen herkkäuskoinen voivat olla hiljaa. Olen kyseistäkin mahdollisuutta pohtinut ja päätynyt siihen,että haluan luottaa tyttöystävääni. Jos käy ilmi, että asia on näin, niin se sitten on. Tällä hetkellä haluan kuitenkin panostaa siihen, että suhteessamme ei ole mitään joka hiertää toisen mieltä.
Kuukausi siitä kun hän lähti, sain tiedon häneltä itseltään, että eräs tyyppi on osoittanut kiinnostusta häntä kohtaan eikä ole lopettanut siitä huolimatta, vaikka on kuullut minusta ja tiesi, että olen tulossa uutena vuotena katsomaan tyttöä. Tietysti se sattui minuun, mutta sanoin että koska emme juuri nyt varsinaisesti ole yhdessä, hän saa tehdä mitä haluaa. Silloin välimme menivät jollain tavalla hiukan poikki, ja kun kävin uutenavuotena siellä, meillä oli hauskaa ja huomattiin, miten meidän välilllä edelleen oli jotain. Silti tyttö käyttäytyi jotenkin etäisesti ja oli hiukan helpottunut kun lähdin. Myöhemmin tiesin että heillä oli virallinen suhde. Tapasin jopa kyseisen miehen, tosin meitä ei koskaan virallisesti esitelty muulla kuin nimillä eikä mitään suhteista tuotu esiin.
Talvi meni omalla painollaan ja kun kesä tuli, tyttö palasi suomeen ja vaikka olin yrittänyt kaikkeni unohtaakseni hänet, rakastuin uudelleen. Hiljalleen tunteet myös hänen osaltaan syttyivät uudelleen ja päädyimme jälleen yhteen. Kuitenkin alussa oli jokseenkin vaikeaa, kun hän kerran jopa tunnusti itku silmässä, miten vaikeaa kaikki on kun hän ei ole varma kenestä välittää eniten. Tuo aasian mies oli kuitenkin ollut hänen ensimmäinen pitempi parisuhteensa ja hän oli kuitenkin jollain tavalla kiintynyt tähän. Tuon jälkeen kuulin, että hän oli ollut hyvin mustasukkainen minusta, ja oli uhannut katkaista välinsä jos tyttö viihtyisi seurassani liian hyvin. Silloin ensimmäisen kerran tiesin, että en pitäisi tästä tyypistä. Kuitenkin tyttöystäväni sanoi, että mies on hyvä ystävä ja haluaisi edelleen pitää edes jonkinlaisen kontaktin häneen. He erosivat ihan hyvissä väleissä ja yhteisymmärryksessä, mutta luulen silti miehellä olevan jotain tutneita tyttöystävääni kohtaan edelleen.
Nyt seuraa se varsinaninen pointti: Miten opin hyväksymään tämän miehen. Tiedän, että voin luottaa tyttöystävääni ja että mies on toisella puolella maailmaa. Silti minua huolettaa lähinnä se, että en vain pidä tästä kaverista ja halauaisin vain vääntää hänen niskansa nurin. Minun silmissäni hän on jo yhden kerran vienyt tyttöystäväni minulta, enkä varmasti anna tehdä sitä toistamiseen. En kuitenkaan halua alentua samalle tasolle ja kieltää tyttöä tapaamasta häntä. Miten siis voin löytää jonkin siviilin tavan käsitellä asiaa? Minulla on hirveän huono omatunto ja ajatus kalvaa mieltäni.
Vain asiallisisa kommentteja, kiitos. Kaikki, joiden mielestä minua vedätetään ihan kympillä ja että olen herkkäuskoinen voivat olla hiljaa. Olen kyseistäkin mahdollisuutta pohtinut ja päätynyt siihen,että haluan luottaa tyttöystävääni. Jos käy ilmi, että asia on näin, niin se sitten on. Tällä hetkellä haluan kuitenkin panostaa siihen, että suhteessamme ei ole mitään joka hiertää toisen mieltä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tyttöystävällesi ajatuksistasi, koska hän on se joka päätöksen tekee.
Ex-miehen tunteille tyttöystävääsi kohtaan et voi mitään.
Jos tyttösi vilpittömästi rakastaa sinua, niin silloin ex:llä ja hänen tunteillaan ei ole minkään maailman merkitystä hänelle.
Jos tytöllä on tunteita ex-miestä kohtaan, niin ei varmaan pysty kanssasi täysipainoiseen suhteeseen.Sen usein kyllä vaistoaa toisen käyttäytymisestä.Tunteita ei voi pakottaa muuttumaan, ne ovat mitä ovat.
Oikeastaan et voi tehdä paljoakaan, aika näyttää suhteen laadun ja etenemisen.Sinun täytyy hyväksyä nykytilanne tai sitten voit ehdottaa seurusteluun paussia, jotta tyttöystäväsi saisi aikaa miettiä tunteitaan sinuun ja ex:ään...
..."kun hän kerran jopa tunnusti itku silmässä, miten vaikeaa kaikki on kun hän ei ole varma kenestä välittää eniten."
Vaikuttaa että sinä olet rakastuneempi ja se tekee asiasta vaikean sinulle.
Kannattaa pyytää sitä rakasta käymään lääkärillä sukupuolitauti testissä et ei tartu aasialaisen miehen munan pöpöt sulle.
En sanoisi että sinua vedätetään ihan kympillä tai että olet herkkäuskoinen, mutta olet rakastunut ja haluat uskoa kumppanistasi hyvää.
Oletko varma ettet suurentele tätä vaihtoajan romanssia hieman liikaa? Monilla ulkomaanvaihdossa olijoilla on suhteita, joista suurin osa tuskin kestää muutamaa kuukautta kauempaa. Naisesi voi nostalgisesti ajatella tätä Aasian rakkauttaan, mutta onko mies tulossa Suomeen tai onko naisesi matkaamassa takaisin Aasiaan häntä tapaamaan? On normalia että vuoden vaihto ulkomailla ja uudet ihmiset sekoittavat pään ja tämän luulisi pikkuhiljaa tasaantuvan. Jos kumppanisi suunnittelee jo lomamatkaa takaisin, pitäisi herätyskellojen päässäsi soida.
Tee jotain spontaania kumppanisi kanssa joku ilta ja kerro tunteistasi suoraan. Kerro mitä tunnet häntä kohtaan ja että haluat suhteen toimivan, mutta haluat tietää miltä hänestä tuntuu..Parasta on tehdä tämä jossain muualla kuin kotioloissa; yleensä uuden ja erikoisen tekeminen murtaa jäätä..