Lämpötilan vaikutus kulutukseen

Ei tietenkään vaikuta.

Kun on aamulla 30 pakkasta. Yritä työntää autoasi tasaisella alustalla. Kokeile sama sitten kesällä. Ehkäpä se kertoo jotain..

kyllä se kylmyys pikkasen vaikuttaa kulutukseen,kulutus nousee

Suuremmat kitkat kylmällä kelillä, joka lisää vastuksia, joka taas hukkaa energiaa lisäätyvän kitkan voittamiseen.

Ainakin imuilman ja polttoaineen pitää lämmetä ulkolämpötilasta palamislämpötilaan. Tähän tarvittava energia otetaan tietysti polttoaineen palamisesta eli talvella menee suurempi osa tehosta bensan ja ilman itsensä lämmittämiseen. Prosenteista en uskalla puhua mitään, mutta jos tämä ei lisää kulutusta, olemme keksineet ikiliikkujan.

Siihen päälle kulkuvastukset jäykistä laakereista, öljystä, kylmien renkaiden muodonmuutoksista. Sähkölaitteitakin varmaan käytetään talvella enemmän (puhallin, lasinlämmitys), eikä niihinkään energia tule tyhjästä.

se vaikuttaa. Miten paljon, se on sitten asia erikseen. Itsellä bensan kulutus lisääntynyt 6:sta 6,3:een, enimmän osan tuosta kyllä laitan renkaiden piikkiin.

Kokonaiskulutuksen lisääntymisen määrään tietysti vaikuttaa paljon ajettujen matkojen pituudet. Jos ajaa paljon lyhyttä ajoa, taatusti kulutus kasvaa enemmän kuin pidempiä matkoja ajaessa. Itsellä työmatkaa 40 km ja lyhyempää ajoa hyvin vähän.

Kyllä lämpötila vaikuttaa kulutukseen. Hellekelillä pitää laulattaa ilmastointia, mikä nostaa työmatka-ajon kulutusta 0,5-1 l/100 km verrattuna 0... 5°C haarukkaan, missä pääsen kaikkein pienimmällä kulutuksella.

Toisessa suunnassa alkaa taas vaikeuksia tulla -10 °C kieppeillä. Sinällään autoni lämpenisi nopeasti, jos vain pääsen kuormittamaan moottoria - mikä käytännössä vaatii 60 km/h ajonopeuden. Tyhjäkäynnillä moottori tuottaa vähemmän lämpöä kuin lämmityslaite siltä ryövää (ainakin ajomatkan alkuvaiheessa, kun lämmityslaitetta pitää huudattaa täysillä) -> jäähdytysnesteen lämpötila alkaa laskea liikennevaloissa seistessä, vaikka bensakone kyseessä. Myös ruuhkassa matelu 20-30 km/h on huono vaihtoehto, kovilla (-15...-25) pakkasilla lämpeneminen tyssää "asemasodaksi" -> koko matka madellaan puolilämpimällä moottorilla ja normaalia suuremmalla kulutuksella. Alilämpöisessa moottorissa polttoaine palaa huonosti -> pitää käyttää rikasta seosta (josta loput palaa hyödyttömästi katalysaattorissa) vaihteiston yms. vastukset ovat normaalia suuremmat. Ja tuleehan sitä lisäkuormaa myös laturin kautta, kun pitää alkumatkasta paahtaa takalasinlämmitintä ja persegrilliä.

Pakkanen sinällään tekee 1 l/100 km/h lisää 10 km suuntaansa työmatka-ajossa, mutta jos tähän yhdistetään vielä alhaiset ajonopeudet (= lähes koko matka alilämpöisellä moottorilla), niin kulutus pomppaakin sujuvasti 7,5 -> 9,5 l/100 km. Kesäkeleillä kulutus ei kasva samalla lailla - päinvastoin, sopiva määrä muuta liikennettä / ruuhkaa saattaa laskea kulutusta!

Myös lumihangessa tai sohjossa rämpiminen lisää kulutusta, mutta tämän ei pitäisi olla mikään yllätys kenellekään, joka on koittanut ajaa hangessa polkupyörällä.

Minulla talvikulutus on noin 1.5 litraa satasella enemmän kuin kesällä.
Ajo on tietysti aika isolta osalta alle 50 km:n pätkiä. Webasto vie tuosta pienen osa, mutta kyllä se reilun litran lisäys on pelkästään kylmästä ilmasta muuten johtuvaa.

Ilmanvastus voidaan laskea kaavalla F=0,5 * ρ * v² * AC.

Jos lämpötilaa mietitään, niin se vaikuttaa ilman tiheyteen(ρ). -20 asteinen ilma on noin 18% tiheämpää kuin +25 asteinen, joten ilmanvastus kasvaa tuon 18% - näkyy varmasti jo kulutuksessa. Se vaikuttaa merkittävästi tietysti vasta maantienopeuksilla.

Jos samat olosuhteet samat, kuluu talvidieseliä konetyypistä riippuen 4-7% enemmän...Johtuem siitä, että talvidiesel on kevyempää, eli samassa litramäärässä vähemmän energiaa.

kone vaatii enemmän polttoainetta jotta käynti olisi tasaista. Kunnes kone saavuttaa normaalin käyntilämpötilan kulutus laskee. Eli ensimmäiset kilometrit talvikeleillä ovat niitä ns. kalliita kilometrejä. Itselläni taas talvirenkaissa(kitkarenkaat) on pienempi vierintävastus joten kulutus niillä on pienempää, kuin kesäkumeilla.

Kylmä imuilma parantaa moottorin hyötysuhdetta.

Jos haluaa välttää käyntihäiriöitä niin kannattaa vaihtaa talveksi 98:n 95:n sijaan. Tosin jos moottori on karsoittunut niin parempi palaminen saa lambda-anturin sekaisin ja merkkivalo syttyy. On siis käytätävä merkkikorjaamolla se resetoimassa.