Niin, siinä otsikossa se tulikin. Täällä oli tuo ketju, jossa joku nainen kertoi uskottomasta miehestään, ja kuinka hän itse oli miehensä selän takana tullut raskaaksi, koska oli halunnut miehen itselleen ja lasta oli päättänyt keinona käyttää saavuttaakseen päämääränsä. Hän oli tällä tavalla vienyt miehen toiselta naiselta.
Itse olen myös yksi niistä miehistä, joka tuli huijatuksi samalla tavalla. Tosin olin sinkku siinä vaiheessa kun vaimoni tapasin, mutta en ajatellut meneväni naimisiin hänen kanssaan, en ainakaan niin pian enkä kokenut hänen olevan "se oikea" minulle. Vaimo kuitenkin tuli raskaaksi heti seurustelun alkuvaiheessa, kun emme oikeastaan edes tunteneet vielä, ja se oli pikemmin tapailua. Oli kuulemma unohtanut pillerit, joten näin pääsi käymään. Uskoin vaimoni selityksen silloin, mutta kun tätä unohtelua on tapahtunut muutaman kerran myöhemminkin, ja aina silloin kun meillä on ollut vaikeaa liitossamme ja erokin on otettu esille. Varmahan en voi olla, mutta epäilen vahvasti, että hän on tahallaan jättänyt pillerit pois.
Älkää ymmärtäkö väärin, lapsiani minä rakastan yli kaiken, enkä heitä mistään hinnasta antaisi pois, mutta pakko myöntää että vaimoani en rakasta. Tunnen tulleeni huijatuksi. Muutama vuosi sitten tapasin naisen johon rakastuin päätä pahkaa. Hän oli kaikin puolin täydellinen, ja hänen koin olevan se, jonka kanssa minut on tarkoitettu yhteen. Aioin erota vaimostani, mutta hän tuli taas raskaaksi, joten siihen se jäi. Ei minulla kuitenkaan ollut suhdetta naiseen johon rakastuin, sillä olen sen verran periaatteen mies, että uskoton en ole. Mieli kyllä olisi tehnyt. Olen luullut että kaltaisiani ei olisi muita, mutta sen tällä palstalla olleen kirjoituksen perusteella päättelin, että tämän kaltaista on tapahtunut muillekin.
Tahtoisin siis toisten samassa tilanteessa olevien miesten vastaavan ja kertovan vähän omista tuntemuksistaan. Myös olisi kiva kuulla sellaisten naisten mielipiteitä ja tarinoita, jotka ovat tehneet näin miehelleen. Kysyn miksi? Millä perustelette ja oikeutatte tekonne, sillä kai meillä miehilläkin pitäisi olla jotain sanan valtaa näissä lasten teko asioissa. Edes se, kenen kanssa haluamme lapsia tehdä.
Itse olen myös yksi niistä miehistä, joka tuli huijatuksi samalla tavalla. Tosin olin sinkku siinä vaiheessa kun vaimoni tapasin, mutta en ajatellut meneväni naimisiin hänen kanssaan, en ainakaan niin pian enkä kokenut hänen olevan "se oikea" minulle. Vaimo kuitenkin tuli raskaaksi heti seurustelun alkuvaiheessa, kun emme oikeastaan edes tunteneet vielä, ja se oli pikemmin tapailua. Oli kuulemma unohtanut pillerit, joten näin pääsi käymään. Uskoin vaimoni selityksen silloin, mutta kun tätä unohtelua on tapahtunut muutaman kerran myöhemminkin, ja aina silloin kun meillä on ollut vaikeaa liitossamme ja erokin on otettu esille. Varmahan en voi olla, mutta epäilen vahvasti, että hän on tahallaan jättänyt pillerit pois.
Älkää ymmärtäkö väärin, lapsiani minä rakastan yli kaiken, enkä heitä mistään hinnasta antaisi pois, mutta pakko myöntää että vaimoani en rakasta. Tunnen tulleeni huijatuksi. Muutama vuosi sitten tapasin naisen johon rakastuin päätä pahkaa. Hän oli kaikin puolin täydellinen, ja hänen koin olevan se, jonka kanssa minut on tarkoitettu yhteen. Aioin erota vaimostani, mutta hän tuli taas raskaaksi, joten siihen se jäi. Ei minulla kuitenkaan ollut suhdetta naiseen johon rakastuin, sillä olen sen verran periaatteen mies, että uskoton en ole. Mieli kyllä olisi tehnyt. Olen luullut että kaltaisiani ei olisi muita, mutta sen tällä palstalla olleen kirjoituksen perusteella päättelin, että tämän kaltaista on tapahtunut muillekin.
Tahtoisin siis toisten samassa tilanteessa olevien miesten vastaavan ja kertovan vähän omista tuntemuksistaan. Myös olisi kiva kuulla sellaisten naisten mielipiteitä ja tarinoita, jotka ovat tehneet näin miehelleen. Kysyn miksi? Millä perustelette ja oikeutatte tekonne, sillä kai meillä miehilläkin pitäisi olla jotain sanan valtaa näissä lasten teko asioissa. Edes se, kenen kanssa haluamme lapsia tehdä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ala käyttämään kondomia (ja pidä ne piilossa kaiken varalta) tai älä rakastele
ollenkaan vaimosi kanssa. Eli pidä ainakin 10 kk:n/selibaatti ja hae eroa ja
jatka selibaattia varmistaaksesi, ettei vaimosi tule raskaaksi.
Miksi te hyvät ihmiset ette tajua, että elätte täällä vain kerran. Teillä on täysi oikeus olla onnellisia, vaikkakin se tarkottaisi sitä, että joskus joutuu satuttamaan muita. Ette te ole vastuussa näiden muiden ihmisten elämistä ja onnesta, vain omastanne.
Hiukan meni ot, pahoittelut siitä. Itse en koskaan voisi tehdä kenellekään noin.
Joka rakastaa miestä joka yritti erota avovaimostaan...Eli toivon todellakin, että te miehet pystyisitte päättämään kaikesta huolimatta omalta puoleltanne sen, kenen kanssa oikeasti haluatte olla, ja ketä haluatte rakastaa...Lapsetkin toivoisivat näkevänsä isän onnellisena rakastamansa naisen kanssa. En itse koskaan pystyisi tekemään rakastamalleni miehelle sitä, että tulisin salaa "vahingossa " raskaaksi. Ei kai pahempaa voi omalle miehelleen tehdä eikä myöskään omille lapsille,että pakottaa miehen olemaan kanssaan, menemään jopa naimisiin jotta itse saa sen mitä haluaa. Toisen tunteista piittaamatta. Minä nostan hattua miehille, jotka ovat uskaltaneet jättää naisen , mutta lapsiaan ei koskaan edes tarvitse jättää. Veljeni on hyvä esimerkki tästä, meni naimisiin naisen kanssa lapsen takia, eli kymmenen vuotta helvetissä ja kun vihdoin pääsi pois, on ollut hyvillään. Lapset rakastavat isäänsä jopa enemmän kuin äitiään ja veljeni löysi rinnalleen ihanan rakastavan naisen, jota hänkin rakastaa. Kannattaako elää elämänsä parhaita vuosia liitossa, jossa oikeasti ei tunne rakastavansa. Kannattaa olla itsekäs rakkauden suhteen ja luottaa siihen, että lapset rakastavat sinua paljon enemmän kun olet onnellinen. Tietyllä tavalla arvostan myös uhrautumista, mutta en toivoisi sitä koskaan lähimmille miehilleni. Minä olen luopunut miehestä, joka rakastaa minua, mutta ei voinut jättää perhettä. Meitä ei voi koskaan erottaa sydämessämme toisistamme, vaikka emme ole yhdessä. Mies kyllä petti kauan avovaimoaan, ja kun puhui erosta, nainen yllättäen tuli raskaaksi...Minä naisena tiedän, että teko oli tahallinen. Miehet eivät ymmärrä sitä, että nainen voi olla todella kylmä näissä asioissa ja hyvin laskelmoiva. Jos mies on herkkä, harva kykenee lähtemään kun lapset ovat pieniä. Suurin syy varmasti on se, että menettää lapsensa, mutta minä uskon, että jokainen lapsi tuntee ja vaistoaa isän rakkauden....ei siihen muuta tarvita. Voimia sinulle liitossasi.
Minä jouduin myös luopumaan miehestä kuka rakastaa minua edelleen mutta hän valitsi perheensä. Mies oli niin rehellinen ja tuskissaan että kertoi vaimolleen meistä. Olisin voinut tarjota hänelle lapset ja onnellisen ja tasapainoisen parisuhteen mutta ei se näköjään riittänyt... Vaimo ei enää voi tulla raskaaksi mutta mies valitsi silti vaimonsa koska vaimo uhkasi viedä heidän lapsen mukanaan ja muuttaa toiselle paikkakunnalle jos mies valitsee minut. Nyt hän omien sanojensa yrittää "pelastaa" liittoaan ja samaan aikaan pitää minuun yhteyttä, itkee ja ikävöi ja kertoo edelleen rakastavansa minua... Minä vaan odotan että he eroavat koska siellä riidellään kaikki päivät. En voi kuitenkaan odottaa miestä koska siihen avioeroon voi mennä jopa kymmenenkin vuotta. On vaan jatkettava elämää eteenpäin vaikka rakastan tätä miestä... Miksi te miehet jotka elätte onnettomassa liitossa jatkatte siinä? Kertokaa minulle? Miksi nämä tarinat päättyvät aina niin että mies ei uskalla jättää vaimoaan... millaisia nämä vaimot oikein ovat... kylmiä ja laskelmoivia... En voisi edes kuvitella että huijaisin ihmistä ketä rakastan...
Näin kerran kun eräällä kirpparilla pikku poika n. 4-5 vuotias oli äidin ja isoäidin kanssa myymässä vanhoja kamoja. Poika oli iloissaan ja onnellinen ja hääri siellä turvassa ja oli niin kauppamiestä. Sitten tuli viikonloppuisä ja tahtoi sivaltaa petturivaimoaan tai mitä nyt vaimo oli tehnytkään ja nappasi lapsen, kun hänellä oli tähän oikeus. Lapsi parkui hengen hädässä ja taisteli vastaan niin kuin vain pieni lapsi kykenee, ja mies raahasi parkumisesta kaarella olevan lapsen pois äidin ja isoäidin luota kaikkien ihmisten läpi eikä kukaan voinut mitään. Kosto on suloista. Eikös olekin? Voi mihin kaikkeen lapsia voikaan käyttää. Lapsi on hyvä ase näissä parisuhdejutuissa. Niillä voi iskeä suoraan ytimeen ja nauttia koston tuomasta hurmiosta.
tyhmä raukka uskot kaiken! Onhan se, he he. Herää pahvi!!
Aloittajahan tahtoo mielipiteitä ja kokemuksia samassa tilanteessa olevilta miehiltä kuin itse on, ja naisilta jotka ovat miehen "napanneet" ja myös pitäneet paukahtamalla paksuksi miehen selän takana. Eli siis keskustelua siitä miten lapsia käytetään välineenä oman tahdon läpi saamiseksi. Sinä taas olet yksi niistä (ilmeisesti naisista), jotka vääntävät joka ikisen aloituksen juupas-eipäs väittelyksi siitä, ketä se mies eniten rakastaa -vaimoaan vai sitä "kakkosta". Se lienee tapauskohtaista, että ketä mies noissa sotkuissa aidosti rakastaa, vai rakastaako ketään. Nyt ei kuitenkaan ollut siitä kyse, joten mitä jos yrittäisit pysyä aiheessa, tai jättäisit kommentoimatta kokonaan, jos et muuhun kykene kuin junnaamaan tuota yhtä ja samaa kuin rikkinäinen levy.
Jos osaisist lukea ketjua, niin tajuaisit;)
Sinä et todellakaan tiedä avioparin "riitelyistä" yhtään mitään. ja totta hitossa riidellään, koska siellä on kriisi! Eivät riitelisi, jos ei olisi tunteita jäljellä;) Usko pois, mies jää vaimon ja lasten luo ihan omasta valinnasta, sinä et hänelle riitä, vaakakupissa et paina tarpeeksi. Se, että vaimo muuttaisi lasten kanssa toiselle paikkakunnalle, ei merkitse sitä että mies menettäisi lapset. Vaimolla on täysin ymmärrettävä syy muuttaa paikkakunnalta pois. Mutta älä usko tätä syyksi! Petät itseäsi. Vaimoja on monenlaisia, mutta pääsääntöisesti ihan mukavia, rakastettavia ihmisiä, toisin kuin syytät. On se tietysti mukavampi etsiä syntipukki vaimosta, kuin totuudesta, että mies ei yksinkertaisesti halua erota. Jos asia on toisin, niin kyseessä ei ole mies vaan tossu. Jos sinä olet miehen "elämän rakkaus", niin kuin kuvittelet, mies olisi jo eronnut! Kovaa tekstiä, mutta elämän realismia. Mies tietää, että arki sinunkin kanssa koittaisi.
varma, että kyseessä ei ollut sovintolapsi, joka olisi yhdessä päätetty. Olen petetty nainen, enkä voi naisena allekirjoittaa väitettä, että teko olisi tahallinen. Lasten rakkaudesta vanhempiin sen verran, että lapsi ei rakasta vanhempaa sillä enenpää tai vähenpää, onko vanhenpi onnellinen tai onneton. Lapsi ei edes tiedä vaihtoehdoista, vanhempi on vanhenpi, oli millainen hyvänsä, lapsi on ehdoton. Ja on pöyristyttävää väittää, että "jokainen lapsi tuntee ja vaistoaa isän rakkauden.. ei siihen muuta tarvita" lapsi tarvitsee sen isän elämäänsä! Aika moni pitää lapsia tekosyynä, kun ei halua erota...
Siitä huolimatta voisi pysyä aiheessa, koska tuolla sinun tyylilläsi kaikki ketjut muuttuvat samaksi inttämiseksi. Eli aluksi tulee muutamia vastauksia, jotka liittyvät aiheeseen, sitten joku kommentoi jonkun toisen vastausta sinun tyylilläsi, ja siitä lähtee tuo sama iän ikuinen inttäminen. Mistä helvetistä te naiset edes kuvittelette tietävänne ketä se mies oikeasti rakastaa?! Se sanoo toiselle akalle toista, ja luulen että yleensä on niin, että rakastaa eniten lapsiaan.
eivät ole aivan niin onnettomia, kuin ne aviomiehet toisille naisilleen väittävät. Millaisia ne miehet oikein ovat, kylmiä ja laskelmoivia. En voisi edes kuvitella, että huijaisin ihmistä, jota rakastan. Kyllä sinua vaan huijattiin, eikä sinua ehkä niin rakastettukaan.
mittaa toisen onnea ja miten? Liitossa voi olla todellakin tosi onneton, mutta ellei uskalla/halua/viitis erota, niin ei tietenkään eroa. Miehillä etenkin on taipumusta jäädä jähmettyneeseen suhteeseen, koska pelkäävät muutosta ja lasten tapaamisista koituvaa vaivaa ja vastuuta.
Mielenkiintoista että nainen siis tuli raskaaksi. Yksinkö näin teki. Eikö miehellä ollut asiaan osaa eikä arpaa. Nainenko se yksin "tahallaan" tuli raskaaksi, eikö mies ymmärtänyt, että ilman kondomia tulee raskaaksi. Tai vaikka ehkäisy olisikin jäänyt hoitamatta, niin miksi piti vielä olla vaimon kanssa intiimisti, vaikka oli rakastunut toiseen. Miksi miehen yleensä pitää heilua joka paikassa, eikö voinut hillitä itseään.
Mielenkiintoinen tämän kirjoittajan näkemys, että nainen miehen selän takana paukahtaa paksuksi. Harvemmin mies selin ollessaan pystyy seksiä harrastamaan, eiköhän siihen sitä etupuolta tarvita. Vai salaako kävi nainen lypsämässä vauvan siementet miehen tietämättömänä nukkuessa. Siis miehen selän takana ei voi kaiken järjen mukaan paukahtaa paksuksi, kyllä miestä itseäänkin tarvitaan paksuksi tulemiseen, se ei onnistu naiselta yksin.
Aloittajan kirjoituksessahan on kyse siitä, että nainen on jättänyt pillerit syömättä kertomatta miehelle siitä. Petos se on siinä, kuin muukin petos, jos on luvannut ja antanut ymmärtää syövänsä pillereitä. Ei toisen tietämättä saa tehdä noin, vain siksi että itse jostain itsekkäistä syistä haluaa saada lapsen. On miehilläkin jotain oikeuksia näissä perheen perustamis- ja lisääntymisasioissa, eikä pelkästään velvollisuuksia. Taidat olla itse näitä naisia, jotka käyttää lapsia aseena miestään vastaan, joko tulemalla raskaaksi vastoin miehen tahtoa, ja miehen tietämättä -tai sitten kiristät miestäsi jo olemassa olevilla lapsilla tyyliin "jos eroat..., jos teet sitä tai tätä, niin et näe lapsiasi enää koskaan." Tai sitten olet mies, jonka vaimo on tehnyt täsmälleen saman p*skamaisen tempun sinulle, mutta olet niin pässinpää, ettet voi myöntää, että se narttu petkutti sinua.
Nainen oli sanonut syövänsä e-pillereitä, joten kai pitäisi miehen pystyä luottamaan naisen sanaan, ja uskaltaa panna ilman kortsuakin. Sitten toisekseen, siinä ei mitään ihmeellistä ole jos mies panee jotain naista, vaikka rakastaa toista. Kyllähän täällä uskottomien miesten vaimot tuntuvat tajuavan sen, että ukot käy naimassa jotain toista, vaikka rakastavat omaa vaimoaan. Samoin se menee näissäkin tapauksissa, että jos rakastaa toista naista, mutta on naimisissa niin voi sitä vaimoakin polkaista, jos se haarat levällään kerrankin on, vaikka eroon siitä loppujen lopuksi tahtookin. Pano mikä pano, tämän sanoo mies, eli tiedän mistä puhun.
Olisit aikoinas osoittanut suoraa selkää ja sanonut, että se on abortti tai suhde loppuu tähän.
Minä aniakin olisin tehnyt noin niiden parin ei-vaimoainesta olevan tapailuheilan kanssa.
Miten nämä kakkoseen umpirakastuneet miehet voivat rakastella petturivaimonsa kanssa, eihän lapsia muuten tule. Miettikääpä sitä.
"Miten nämä kakkoseen umpirakastuneet miehet voivat rakastella petturivaimonsa kanssa, eihän lapsia muuten tule. Miettikääpä sitä."
No eihän siinä ole mitään ihmeellistä, pano kuin pano. Tuskin se vaimo kuitenkaan ihan hirveä on, muutenhan mies lähtisi lätkimään sen siliän tien.
kuten jo tuossa mies sinulle vastasikin, niin pano kuin pano. samallainhan voi kysyä sitten, että miten se vaimoonsa umpirakastunut mies voi rakastella sitä kakkos-naistaan... ei munkaan vaimo ollut hirveä, ihan nätti ja kiva nainen. sekstailin sen kanssa vielä vähän ennen kuin lopullisesti erosin, onneksi ei tullut raskaaksi. minä vaihdoin vaimoni jalkavaimoon, ja voin todella sanoa, että vaihtamalla parani! nykyistä vaimoani ei tee mieli pettää, mutta häntä rakastankin aidosti.
naiset eivät suostu aborttiin...onhan heillä oikeus...ja toiseksi, kyllä lapset haluavat nähdä isänsä onnellisena, ja tällöin ovat itsekkin onnellisia, ja toiseksi, jossain vaiheessa lapset saavat päättää missä viettävät aikaansa. Isän luona, kun isä on aina rakastanut heitä. Kyllä lapset vaistoaa myös vanhempien kireät ei niin aidot rakastavat tunteet toisiaan kohtaan...Kyllä miehet ovat monesti vastuuntuntoisia ja myöhemmin kertovat ettei ollut sydäntä jättää....vaikka katuukin tätä aikaa väärän naisen kanssa....
törmätä muuttuneisiin normeihin.
Vanhaan aikaan oli kunniakasta että mies joka oli saattanut naisen raskaaksi ”korjasi hedelmänsä”. Naisen asema yksinhuoltaja oli rankka, ja etenkin ehkäisy kehnoa. Nämä miehet sitten vähin äänin pititvät rakastajattaria.
Ensimmäisenä mietin sitä, että kun vastuu ehkäisystä on yksinomaan naisella, niin miehet tavallaan antavat vallan naiselle päättää yksin mahdollisista lapsista. Jos myös mies ottaa vastuun ehkäisystä, niin hänkin pääsee päättämään paremmin.
Sinänsä hauskaa kohdallani on, että ensimmäinen avioliittooni perustui vähän samankaltaiseen tilanteeseen. Halusin lapsen, olin kuitenkin sen verran rehellinen että kerroin sen miehelle. Kerroin myös, etten halua häneltä mitään sen enempää, että hänelle ei siitä hankaluuksia koituisi. Mies räjähti ja kävimme ensimmäisen ja viimeisen huoltajuusriidan. Hän perusteli asiaa sillä että lapsi oli yhtä paljon hänen kuin minunkin lapsi. Mies oli joka halusi naimisiin – en minä. Raskaaksi tulin tästä vasta noin vuoden päästä…
Eli todellisuudesta mitään pakkoa ei ole mutta vastuu voi olla niin tärkeä että aikoo sietää sitä toistakin puolisoa. Vaikka moni tietää, että pidemmän päälle ei tuollainen liitto onnistu. Se on taas ihan oma juttunsa, kuinka pitkälle kukin haluaa ja kykenee uhrautumaan lapsen takia.
Täällä on kysytty sitä, miten pystyn harrastamaan seksiä vaimoni kanssa, vaikka rakastan toista. Ei vaimoni ole vastenmielinen, hän on kaunis ja halutessaan mukava nainen, en minä häntä inhoa. Ehkä miehet ovat sitten erilaisia naisiin verrattuna sillain, että tarpeiden tyydyttäminen on tärkeämpää ja voi tehdä sen sellaisenkin kanssa jota ei rakasta. Omalla kohdalla nämä kerrat, kun vaimo on tullut raskaaksi silloin kun on erosta puhuttu ovat sellaisia, että ensimmäisellä kerralla oltiin tapeltu ties kuin kauan ja kotona oli elämä yhtä helvettiä. Otin esille haluni erota, no vaimo piti ensin vähän aikaa mykkäkoulua, kunnes alkoi hieroa sovintoa. Muuttui "kiltiksi" kaikin puolin. Seksiä ei ollut meillä ties kuinka pitkään aikaan, ja sitten kun vaimo teki aloitteen, niin minä tartuin tilaisuuteen. Toisella kerralla, kun tämä toinen nainen oli tullut jo kuvioihin ja olisin tahtonut erota vaimosta kävi niin, että olin hieman humalassa ja vaimo teki aloitteen. Loput arvaatte. On myös kysytty miksen vaatinut aborttia. Ei se niin helppoa ole sellaista vaatia, arvostan elämää sen verran etten voisi vaatia ketään tekemään aborttia ja oikeastaan murhaamaan omaa lastani. En koskaan edes ehdottanut aborttia vaimolleni, ei se ollut minullekaan mikään vaihtoehto tilanteesta selviämiseksi. Ei ketään myöskään voi pakottaa aborttiin, jos nainen ei sitä itse halua niin ei voi pakottaa. Samoin kuin jos nainen tahtoo abortin tehdä, niin ei siinäkään yleensä ole miehellä, eli isällä mitään sananvaltaa siihen omaan lapseensa ja sen oikeuteen elää. Naisethan ne ovat jotka näistä asioista päättävät että milloin lapsia syntyy, ja kuka saa elää loppupeleissä, koska heillähän se on valta omaan kehoonsa. Minusta se ei tunnu oikealta, pitäisi kai meillä miehillä myös olla jotain oikeuksia tässä asiassa, kun velvollisuuksia kuitenkin on. Joskus aiemmin kun ei ollut niin hyviä ehkäisykeinoja oli vain oikeudenmukaista viedä vihille nainen, jonka oli raskaaksi saattanut. Nykyisin kuitenkin on niin hyvät ehkäisyt olemassa, että ei pitäisi käydä näin. Kyllä kai pitäisi pystyä luottamaan toisen ihmisen sanaan, jos nainen sanoo syövänsä pillereitä ja huolehtivansa ehkäisystä, niin pitäisi kai se pystyä uskomaan. Jos hän olisi minulle sanonut, että pillerit tekevät olonsa huonoksi, niin sitten olisin ollut valmis käyttämään kondomia. Kuitenkaan hän ei ole ikinä sanonut, että mitään terveydellistä ongelmaa pillereistä olisi. Päin vastoin, silloin kun hänet tapasin hän söi jo pillereitä ja kuulemma kuukautiskipuihin ja akneen, eli en suostutellut häntä reseptiä hommaamaan itseni vuoksi.
miehet sen erilaisempia ole vaikka kiivaasti tuota kuvaa koetetaan pitää yllä. Enemmän se on kasvatuksesta kiinni, kuinka suhtautuu seksiin. Ja laitanpa arvaten että moni nainenkin avioliitossaan hoitaa tarpeen tyydytyksen miehensä kanssa, vaikkei niitä tunteita enää niin olisikaan. Niinhän täällä toisaalta naisia kovasti kehotetaankin, anna vaikka oksennuksen maku suussa…
Tämä lienee kuitenkin se tärkeämpi juttu; ” Kyllä kai pitäisi pystyä luottamaan toisen ihmisen sanaan…” Mikä on sitten se luottamuksen määrä ja millaisissa asioissa. Jos ajatellaan että nainen petti sinun luottamuksesi jo varhaisessa seurusteluvaiheessa, niin mikä sai sinut kuitenkin luottamaan. Vertaan tätä toiseen luottamukseen liittyvään tilanteeseen; pettämiseen. Meitä naisia sanotaan ”sinisilmäisiksi” ja ”hyväuskoisiksi” vastaavissa tilanteissa ja syy kaadetaan henkilölle joka luotti.
Ehkä kuitenkin miehetkin voisivat ottaa enemmän vastuuta ehkäisystä?
En tiennyt, että vaimo tahallaan tuli raskaaksi seurustelun alkuvaiheessa, luulin vilpittömästi sen olleen vahinko. En voi tietenkään mennä vannomaan näistä kahdesta nuoremmastakaan lapsesta, että tahallaan olisi tehnyt, mutta vähän liian "sopivasti" ehkäisy petti kaikilla kerroilla. Itse olisin valmis ottamaan vastuuta ehkäisystä käyttämällä kondomia, jos näin sovittaisiin. Kyllä varmaan monessa avioliitossa kuitenkin tappelu tulisi, jos vaimo syö pillereitä ja mies alkaisi yhtä-äkkiä haluta käyttää kortsua vielä lisäksi. Luultavasti vaimo epäilisi miestä uskottomuudesta, ja että on jonkin taudin saanut. Yhteinen päätös kai sen ehkäisynkin pitäisi olla, ja kyllä minä olen sellainen mies, että minun kanssani voi asiasta keskustella. On minulla ollut tyttö-ystäviä, jotka eivät pillereitä halunneet syödä, ja silloin käytettiin muita keinoja. En minä ketään pakota mihinkään. Lasten tekeminen on kuitenkin iso päätös ja elämän suurimpia asioita, niin eikö sen pitäisi olla yhteinen päätös, eikä niin että toinen nyt vain päättää tehdä lapsen kun se itselle sattuu sopimaan?
olla, mutta ainahan se ei ole. Nainen voi tehdä lapsen silloin, kun se hänelle itselleen sopii. Silloin nainen vastaa itse lapsensa elatuksesta ja kasvatuksesta. Parisuhde ja avioliittokin perustuvat yhteiselle päätökselle.
Voiko siis sanoa että olet pakottanut itsesi avioliittoon?
Jos ei halua lapsia ja erokin lähellä, niin kannattaa käyttää kumia, vaikka nainen söisi pillereitä!! Kannattaa pelata varman päälle. Jotkut naiset osaavat olla kieroja. Jos toinen epäilee, et toinen on saanut sukupuolitaudin, niin voi käydä testeisssä ja näyttää tulokset toiselle. Testeihin pääsee yleensä ilmaiseksikin. Miten tämä voi olla näin vaikeeta?! Muutenkin kannattais naida vaan sen toisen kanssa, jonka kanssa haluaa elää yhdessä.
Tyttöystävä on raskaana ja ei sen takia naimisiin kannata mennä ja itse jo 50v mies tytär 16v ja 21 vuotta ollut kimpassa avovaimosi kanssa eikä ole mitään tarvetta naimisiin mennä koska ei se siitä mihinkään muuten muutu ja ainoa huonopuoli on naimisiin menessä että puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen
jos ero tulee. Meillä asunto puoliksi ostetu ja maksettu ja kivaa on. Minua ei ainakaan olisi naimisiin saatu huojattua ja ei ne lapset sinua elämästä elä ja jos ei synkkä niin vaihsa naista.
Tunnen tai tunsin kaksi naista jotka tekivät samalla tavalla kuin vaimosi.
Ensimmäinen näistä naisista oli paras ystäväni, ja hän hankkiutui raskaaksi kun hänen poikaystävänsä halusi erota. Itseasiassa poikaystävä oli jo jättänyt hänet ja tämä entinen paras ystäväni sitten valehteli tälle kundille olevansa raskaana ja että mikäli poika ei palaa hänen kanssaan yhteen, niin hän ei tule koskaan näkemään lastansa. Pojan täytyi sitten palata hänen kanssaan yhteen ja pojan selän takana hankkiutui sitten raskaaksi. Myöhemmin lapsen ollessa noin vuoden vanha nainen jätti miehen ja rupesi tapailemaan uutta miestä, jolle yritti tehdä saman tempun. Siinä vaiheessa varoitin hänen uutta miesystäväänsä ja katkaisin välini tähän entiseen parhaaseen ystävääni sillä en kestänyt enää sitä hänen juonitteluaan ja katkeruuttaan.
Toinen tapaus on sellainen että eräs mies joka oli seurustellut 15 vuotta erään naisen kanssa rupesi seksisuhteeseen toisen naisen kanssa. He tapailivat puoli vuotta pelkän seksin merkeissä ja sitten nainen tuli raskaaksi. Tämä nainen myöhemmin kertoi miehelle että se oli hänen tarkoituksensakin, hänen syynsä tähän seksisuhteeseen. Tämä toinen nainen yritti saada miehen naimisiinkin hänen kanssaan mutta mies kieltäytyi. Nykyään tämä mies on täysin alkoholisoituinut tämän asian takia ja nainen on katkera yksinhuoltajaäiti.
Että tälläistä.
Itse en ole koskaan ymmärtänyt naisia jotka tekevät noin.
Sympatiani ovat sinun puolellasi.
Tsemppiä sulle :)