Niin mikä se jitteri siis oikein on?

copy - paste --->
Mikä on jitteri ja mitä se vaikuttaa äänisignaaliin ?
Jitteriksi kutsutaan ilmiötä, jossa digitaalisen äänidatan näytteiden ja toimintaa ohjaavan kellon ajoituksissa tapahtuu pieniä muutoksia. Jitteriä on mahdollista syntyä kun digitaalisignaalia siirretään laitteiden välillä signaalimuodossa, jossa on kello ja datasignaali yhdessä (esimerkiksi S/PDIF). Vastaanottopään DA-muunnin yleensä tahdistaa kellonsa tulevaan signaaliin on sen syytä olla mahdollisimman suorareunaista. Jos kello vatkaa edestakaisin aiheutuu siitä jitteriä joka taas on suunnilleen sama asia kun FM-modulaatio eli säröä. Signaalin kunnolla siirtymiseen riittää, että kaapeli on suojaukseltaan, kapasitanssiltaan ja impedanssiltaan asiallinen. Ns. high-end kaapeleita tulee varoa, saattavat olla huonompia kuin esim. halvat (ja hyvät) standardikaapelit.

Käytännön D/A muunninratkaisuissa on tuossa vastaanottavassa laitteessa sisääntulopuskurit ja oma kellonsa sekä data vastaanotolle että D/A-muunnokselle. Hyvissä D/A-muuntimissa käytetään yksi- tai kaksiasteista PLL-VCXO jitterin poistoa. Näin pystytään suodattamaan käytännössä kaikki jitteri pois. Kaikissa vanhemmissa laitteissa tällaisia ei välttämättä ole. Asia on hyvä tiedostaa ja tutustua omiin laitteisiinsa, varsinkin jos laitteita on useampia ketjussa, koska jitteri tapaa kumuloitua.

Ideaalisen 20-bittisen DA-muuntimen kvantisointikohina on -122 dB tasolla. Jos pistetaajuutta toistettaessa kelloon aiheutetaan 1 ns jitteri, pistetaajuuden sivuille nousee piikit -89 dB tasolle. Jos halutaan olla varmoja, että ylimääräiset piikit ei kuulu, on jitterin oltava alle 0,23 ns. Jos kello sisältää 2 ns peak-valkoista kohinaa putoaa ideaalisen 16 bit DA:n 98 dB dynamiikka 91 dB:iin. Lisätietoa jitteristä voi etsiä esimerkiksi AES/EBU-liitäntää käsittelevästä kirjallisuudesta.

Mitä merkitystä on jitterillä ?
Jitteriä on teoriassa olemassa lähinnä vain niissä laitteissa, joissa pyöritin ja muunnin on erikseen ja kytketty toisiinsa S/PDIF-liitännällä. Jitteri syntyy kun D/A-konversiossa käytettävää kellosignaalia johdetaan sisään tulevasta bittivirrasta, joissa on pikosekuntiluokkaa olevia satunnaisia viiveitä. Ainoastaan "rajapinnoissa", AD- ja DA-muunnoksissa jitterillä voi olla vaikutusta ääneen, tosin lähinnä mittalaitteille. Jitteristä puhutaan paljon, kun sellainen ominaisuus on olemassa. Kun digitaalilaitteissa ei ole enää wowia eikä fultteria, on high-end ihmisten täytynyt jotain keksiä. Apuun ovat tulleet nykyaikaiset tarkat mittalaitteet, joilla voidaankin saada esiin jitteriä, digitaalisignaalin "huojuntaa", varsinkin jos mitataan CD-soittimen sisältä erilaisia korjaussignaaleita.

Vanhemmissa digitaalilaitteissa (niissä, joita käytettiin videon kera, sekä joissakin 1.polven DAT:eissa) oli kaikenlaista häiriötä ja roskaa hiljaisilla tasoilla. Osa varmasti aiheutui jitteristä eli kellon huojunnasta. Maailman lehdistössä koko jitter-keskustelu on saanut kummallisen aseman, kun sitä käsitellään jotenkin erillisenä asiana, vaikka se ei sitä ole. Jitterin tuottama teoreettinen äänenlaadun heikennys syntyy DA-muunnoksessa ja sotkeutuu siten DA-muuntimen ja analogiaosien kaikkien muiden puutteiden joukkoon. Siksi on mahdotonta sanoa, aiheutuuko esim. heikko ritinä ja pohjakohina äänitteen pohjalla jitteristä vai vanhanmallisen muuntimen muista puutteista.

Jitteriä ei voi käsitellä erillisenä ilmiönä kuulohavaintona. Jitter kuuluu, jos yleensä kuuluu, pohjakohinana/ritinänä, joka joko seuraa musiikin voimakkuutta ja taajuussisältöä tai pysyy stabiilina, muunnintoteutuksesta riippuen. Stereokuvan eläminen, monottuminen, basson löystyminen, diskantin kireys yms. subjektiiviset havainnot eivät kuulu jitterin tuottamiin ilmiöihin. Musiikin soidessa vähänkään kovempaa peittoilmiö yleensä kadottaa huononkin laitteen jitterin kuulumattomiin.

Jitter-"ongelma" on varsin olematon ilmiö. Jitterin kuuluvuudesta ei ole kertaakaan saatu luotettavasti järjestetyissä testeissä mitään todisteita. Tilastolliset sokkotestit puhuvat tässäkin puolestaan, sikäli kun niitä yleensä on pahemmin tehty, kuten sanottu, jitteriä ei voi kuunnella erikseen. Subjektiiviset, henkilökohtaiset kuuntelulausunnot ovat asia erikseen, jokainen saa olla jitteristä mitä mieltä haluaa. Ei kuitenkaan kannata kaikkea uskoa mitä lukee jonkun toisen väittävän kuulevansa.

Kannattaa lisäksi muistaa, että jitterillä ei ole edes teoriassa mitään merkitystä silloin, kun tehdään digitaalisia kopioita.

http://www.epanorama.net/faq/sfnet.harrastus.audio video/cd.html

tämän alueen palstojen nimeämisissä on puutteensa, tämä palsta pitäisi olla analogisille levysoittimille ja DVD-palstan nimi pitäisi olla "CD & DVD & BluRay" tjsp.