Tala vihaa tätä elokuvaa
45
731
Vastaukset
- movie.
Eihän tuota mennnyt kukaan aitosuomalainen katsomaan aikoinaan teattereihin. Sitähän se Åkekin valitti, että ruotsin kieli on suomalaisille myrkkyä.
Tosin pelkästä kielestä ei ollut kysymys. Suomalaiset eivät viitsineet mennä katsomaan ilmiselvää svekojen tuottamaa propagandaleffaa. - Tala-Baani
Stefan Forssin propagandistinen teksti?
Stefan Forssin juttu on kirjoitettu nähtävästi 1994, jolloin Matti Koskimaan Viipurinlahden taisteluita käsitellyt teos ei ollut vielä ilmestynyt. Suotta Forss Koskimaata moittii vaikenemisesta Tienhaaran suhteen. Veitsen terällä -kirjassa Viipurin Tienhaaran taistelu on mainittu varmasti ihan oikeassa suhteessa verrattuna vaikkapa Talin-Ihantalan, Vuosalmen tai Nietjärven ja Ilomantsin taisteluihin. Kyseessähän oli lähinnä pelkkä tykistön torjuntatataistelu ja Koskimaa tykistön miehenä kyllä tiesi mitä kirjoitti!
Samanlainen kuvaus kuin tuo Forssin "päin pakokauhua" löytyy Stig Hästön kirjasta ja heti tulee mieleen epäilys propagandistisesta tekstistä. Huvittavaa on Forssin kuvaus JR 61:n saapumisesta Tienhaaran maastoon. Se kun näyttää pohjautuvan suoraan Stig Hästö:n kirjaan Syreenit kukkivat vielä. Muistoja ja tunnelmia Viipurissa kesällä 1944. Hästön kirjassa olevat kuvaukset taas muistuttaa paljolti Lauri Jäntin kirjojen kuvausta kirjassa Kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944.
Hästön kirjan taistelukuvaukset ovat kuin suoraan Jäntin kirjasta. Kummallista on tuon kirjan kerronta esim. Kuuterselästä, josta ei oikeastaan mainita muuta kuin JP 3:n perääntyminen. Sen sijaan Hästö pyörittelee kaiken aikaa JR 61:n vaiheita ja tapahtumia, vaikka ko. yksikkö oli hänelle täysin vieras! Hästö kun oli JP 3:n komentajan, Hynnisen, adjutantti. Hän sai siipeensä 28.6.1944 Aniskalan suunnalla ja oli lopun aikaa sotasairaalassa.
Hästö Stig H. Syreenit kukkivat vielä - muistoja ja tunnelmia Viipurissa kesäkuussa 1944
wsoy, 1989, 173 s.
Helsingin valtatie tukittiin Tienhaarassa
"Kirjoittaja on laatinut artikkelin kuunianosoitukseksi JR 61:n veteraaneille ja heidän edesmenneelle komentajalleen."
SAL 8/94
http://www.etulinjanedessa.fi/forss.pdf
"Vaiettu voitto"
"...ovat maamme nykyiset sotahistorioitsijat yleensä vaienneet Tienhaaraan taistelusta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Matti_Koskimaa
Matti Koskimaa: Veitsen terällä. Vetäytyminen Länsi-Kannakselta ja Talin-Ihantalan suurtaistelu kesällä 1944 (1993)
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944 (1996)
Tappioista kerrotaan näin kirjassa Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa, muistaakseni 5.8.1944
http://www.mil.fi/ruotuvaki/?action=read_page&pid=105&aid=1725
"Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa."
"Karjalan kannaksen torjuntavoitosta kertova Tali-Ihantala 1944 saa ensi-iltansa 7. joulukuuta. Mies elokuvan takana on Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Stefan Forss. Sekä elokuvan idea että sen käsikirjoitus ovat Forssin käsialaa. - Hanke käynnistyi talvella 1999, kun Stefan Forss jäi miettimään, miksi Suomessa ei ollut tehty yhtään sotaelokuvaa puhtaasti dokumentaariselta pohjalta."
"Aluksi yhteydenotot valuivat hukkaan, mutta keväällä ohjaaja Åke Lindman tarttui ajatukseen vakavissaan. Se oli silkkaa uhkapeliä, sillä Forss oli käsikirjoittajana puhdas untuvikko, jonka kirjalliset ansiot rajoittuivat lähinnä tieteellisten tutkimusraporttien laatimiseen. Lindman päätti tuoda vanhan työtoverinsa, käsikirjoittaja Benedict Zilliacuksen mukaan projektiin.
- Työnjako oli sellainen, että minun tehtävänäni oli luoda ainekset tapahtumille ja Benedict sai vastata repliikeistä. Ihantalan sotaveteraanina hän kykeni eläytymään sen ajan kielenkäyttöön, johon taas minulla ei ollut lainkaan tuntumaa."
Huvittava ukko kun käyttää nuoruutensa aikaisia kuvia jutuissaan.
http://www.hs.fi/haku/?haku=Stefan Forss- ;=)
Tuokin kirja piti hankkia ihan muutaman sivun mittaisten "sotajuttujen" takia. Olihan kyseisen henkilön "muistikuvia" käytetty kyseisten elokuvienkin lähteenä. Eipä Hästöllä paljoa omaa kerrottavaa ollut, mutta toisten kirjoista lainaamalla hän näytti saaneen hieman "sotamuistojakin" kirjaansa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Stig_H._Hästö
Hästö Stig H. Vuodet kertyvät, pilvet haihtuvat - Omaelämäkerrallista tarinaa ja mietteitä seitsemältä vuosikymmeneltä, Wsoy, 1987, 496 s., 1. painos
Toinen lähteenä mainittu kirja on tämä:
Hästö Stig H. Syreenit kukkivat vielä - Muistoja tunnelmia Viipurista kesäkuussa 1944
WSOY, 1989, 173 s., 1. painos
P.S. Vuodet kertyvät, muistot haihtuvat olisi saattanut sopia paremmin nimeksi... ;=) - Sexti-Ettan
Jalkaväkirykmentti 61
Helsingin valtatie tukittiin Tienhaarassa
Kivisalmen ja Tienhaaran niemen veteraanit
http://www.etulinjanedessa.fi/
http://www.etulinjanedessa.fi/sota.html
- Å tempora Å måres
Mitä tulee JR61 osuuteen "avoimien porttien sulkijana Suomeen", niin pitää muistaa se JR61:n komentajan, eversti Alpo Marttisen, lause jossa hän sanoi tykistön tulenjohtajalle tähän malliin: "Totuuden nimissä on sanottava että tykistö ratkaisi tämän taistelun".
Eräs Etuilijan edessä ja Tali-tiikereiden -elokuvan käsikirjoittaja eli Zilliacus, julisti taannoin YLEn aamuTV:ssa kuinka "sextiettan" sulki Viipurissa selälleen jätetyt portit Suomeen.
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997
Sivulla 275-276 kerrotaan Munsalalaisuudesta seuraavasti:
"Kun 1980- ja 1990 -luvuilla puhuttiin rintamakarkuruudesta, se yhdistettiin usein ruotsinkieliseen Pohjanmaahan ja JR61:een. Tähän syyllisiksi ei voida osoittaa pahansuopia suomalaiskiihkoilijoita, vaan asian on pitänyt esillä se voimakas keskustelu, jota ruotsinkielisella Pohjanmaalla asiasta on käyty.
Munsalalaisuus jatkoi 1944 myyräntyötään ruotsinkielisellä Etelä-Pohjanmaalla. Moni hylkäsi kotikontunsa ja Isänmaansa ja lähti joko ennen palvelukseen astumista tai lomilta Pohjanlahden yli. Ruotsiin siirtyminen ruotsinkielisen Pohjanmaan kunnista oli vuonna 1944 selvästi yleisempää kuin muualta, sillä matka oli lyhyt ja lahden takana puhuttiin samaa kieltä. Tehdyn tilaston mukaan kolme neljäsosaa (3/4) Ruotsiin paenneista sotilaskarkureista oli kotoisin Pohjanmaan ruotsinkieliseltä alueelta.
Erityisen pahaksi tilanne oli kehittynyt Munsalan seudulla. Myös ruotsinkielisen Pohjanmaan kenraali F. U. Fagernäs kiinnitti huomiota samaan tahraan hänelle niin rakkaan Pohjanmaan kilvessä useaan otteeseen. Vuoden 1944 heinäkuun alusta lähtien kuolemanrangaistus oli mahdollista langettaa karkureita tuomittaessa. Kun Pohjanmaalla tästä kysymyksestä on taitettu peistä, monelle on muodostunut kuva, että Pohjanmaan ruotsinkieliset olisivat yliedustettuina teloitettujen joukossa."
Loppuun muutama fakta samaisesta aiheesta:
1) Kenen lohkolla Summa murtui 1940?
Vastaus: Lindmanin pataljoonan lohkolla.
2) Kuka teki elokuvan suomenruotsalaisten sodasta?
Vastaus: Lindman.
3) Mitä sanoi Lindman Ilta-Sanomissa?
Vastaus: "Ruotsinkieli on myrkkyä monille."
4) Mitä muuta Lindman sanoi?
Vastaus: "Ei kannata tehdä ruotsinkielisiä sotaelokuvia, kun kukaan ei niitä katso."
5) Mitä Lindman sitten teki?
Vastaus: Teki vieläkin kalliimman elokuvan suomenruotsalaisten ja riikinruotsalaisten säätiöiden miljoonilla aiheesta "Talitiikerit".
Kun elokuva sai murskaavat arviot Ruotsissa ja ei menestynyt ollenkaan, Åke sanoi ettei ruotsalaiset tiedä mitään sodasta, joten pitäkööt suunsa kiinni!
Tästä hyvästä Kalle-Kustaa antoi Åkelle kultaa ja mirhamia:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960
"Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin."
6) Miten suomenruotsalaiset suhtautuivat karjalalaisiin evakkoihin?
Vastaus: estivät Ruotsi-kortin avulla karjalaisia evakkoja pääsemästä "pyhälle ruotsalaiselle maalle.
7) Ketkä liittoutuivat 1945 vaatimaan poliittisia puhdistuksia ja ankaria sotasyyllisyystuomioita Suomen eduskunnassa?
Vastaus: Rkp ja Skdl!
8) Oliko muista mukana?
Vastaus: No eipä juuri, muutama sossu ja pari maalaisliittolaista.
9) Miksi kolmen eri tutkimuksen mukaan suomalaiset nuoret pitävät suomenruotsalaisia epäisänmaallisina?
Vastaus: eiköhän se ala olla itsestään selvää muillekin (Folkting 1997, CIVIC-tutkimus 2000, Virrankoski 2004).
10) Voiko noilla eväillä odottaa pakkoruotsittajilta muuta kuin herjaa ja solvauksia?
Vastaus: Eipä tietenkään. Kun faktat puuttuvat, niin vain henkilökohtaisuudet jäävät.
LEHDISTÖKATSAUKSET: MAALISKUU 1945
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Kirjallisuutta:
Andersen, Matts: Flykten västerut. (Sahlgren Förlag 1987.)
Juutilainen, Antti: Rinta rinnan. Suomenruotsalaisten joukkojen sotatiet 1939-1944. WSOY. Juva 1997 . 250 s.
Kulomaa, Jukka: Käpykaartiin? 1941-1944. Sotilaskarkuruus Suomen armeijassa jatkosodan aikana. Väitöskirja 1995.
Rundt, Dennis: Munsalaradikalismen: En studie i politisk mobilisering och etablering. Åbo Akademis förlag, Åbo 1992. ISBN 952-9616-17-1.
Salminen, Esko: Propaganda rintamajoukoissa 1941-1944. Otava 1976, ISBN 951-1-02303-9 nid 951-1-020304 sid.
Smedjebacka, Helge: Jääkärikenraalin elämä. Suomentanut Matti Kettunen. F. U. Fagernäs 1894-1980
Sotatieteen laitos: Suomen sota 1941-1945.
Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997.
Tasala, Markku: Kolarin metsäkaartin jatkosota ja rauha. Oulu Pohjoinen, 2000 (Jyväskylä: Gummerus) 295 s.ISBN 951-749-341-X, sid.
Uppslagsverket Finland (1983).- Ihan-Tala
Matti Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia.
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:
"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä:"
"Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."
Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!
Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomenruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996.
Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.
Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170,
kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.
Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:
"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan.
Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat. - Tässä totuutta!
Ihan-Tala kirjoitti:
Matti Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana tämä asia.
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Everstiluutnatti Antti Juutilaisen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
Juutilainen kertoo Rinta Rinnan kirjassaan sivuilla 247-248 näin:
"Eversti Marttinen halusi miestensä kuullen varata kunnian taistelusta rykmentilleen, mutta hän tiesi, ettei taistelua olisi voitettu ilman tukevia aselajeja. Luutnantti Matti Jokinen, joka oli Kenttätykistörykmentti 8:n 3.Patterin päällikkönä, on haastattelijoilleen kertonut, miten hän kohtasi miehiään kiittämään tulleen eversti Marttisen kesäkuun 25. päivänä II Pataljoonan komentopaikalla. Rykmentinkomentaja sanoi patterinpäällikölle hiljaisella äänellä:"
"Totuuden nimessä haluan sanoa, että kyllä se oli suurelta osalta tykistön ansiota, että hyökkäykset lyötiin takaisin."
Juutilainen kertomus vastaan Koskimaan suora lainaus: Kummallinen ero, TAHALLAANKO tai MIKSI?
"TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ".
Kummallista kyllä Koskimaan kirjoittamassa SUORASSA lainauksessa EI OLE MITÄÄN EPÄSELVYYTTÄ, VENKOILUA TAI EHDOLLISTAMISTA, VAIN NUO SANAT!
Antti Juutilaisen kirjoittama Rinta Rinnan, Suomenruotsalaisten sotatiet 1939-1944, WSOY, ilmestyi vuonna 1997. Kirjan lähdeluettelossa on Matti Koskimaan haastattelu ja hänen kirjoittamansa kirja Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, WSOY 1996.
Samaten lähteenä on Matti Koskimaan Veitsen terällä, WSOY 1993.
Koskimaan kirjassa, Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944, kerrotaan sivuilla 43-49 KTR 8:n 3.Patterin päällikön, silloisen luutnantin, everstiluutnantti Matti Jokisen ITSENSÄ kertomana Tienhaaran taisteluista silminnäkijäkuvaus. Kyseisen kirjan lopussa on sivulla 170,
kohdassa III, Kirjalliset kertomukset ja haastattelut, mainittu lähteenä 60. Jokinen, M everstiluutnantti.
Sivulla 49 hän itse, Jokisen siis, kertoo eversti Marttisen visiitistä II Pataljoonan komentopaikalle näin:
"Hetken kuluttua Marttinen jo työntyykin hirsien välistä "kotaamme". Tervehditään, onnitellaan.
Marttinen pitää lyhyen ja ytimekkään puheen II Pataljoonalle sekä sen komentajalle ja päälliköille hyvin suoritetusta taistelusta, jonka seurauksena hänestä on tullut Suomen armeijan nuorin eversti. Puheensa päätteeksi hän kääntyy minun, ainoan paikalla olevan tykkimiehen, puoleen ja sanoo: "TOTUUDEN NIMESSÄ MINUN ON KUITENKIN SANOTTAVA, ETTÄ TÄMÄN TAISTELUN VOITTI TYKISTÖ". Komentajamme toivotti meille hyvää jatkoa ja työntyi ulos sateeseen kiertääkseen yksin yön aikana jokaisen vartiomiehen luona tätä kiittämässä. Aamuun mennessä hän oli kiertänyt kaikki komento- ja vartiopaikat.Ihantalassa meni pahimmillaan melkein päivässä tuo määrä miehiä kaatuneina kuin Tienhaaran kokonaistappiot oli reilun kuukauden jakson aikana!
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
s. 43: JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.
JR 61 vaihdettiin taakse heti elokuun alussa.
Miksi Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjaa ei suomenneta?
Koska saamme suomenkielisen tutkimuksen Uumajan soudusta kesällä 1944? Antti Juutilaisen Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI?
Munsalan Triathlon alkoi tosissaan kesällä 1944 Talissa ja jatkui aina Uumajan lohkolle saakka. Lajeina oli Juoksu, Suunnistus ja Soutu. Nämä miehet ei jääneet tyhmästi pienten vesien äärelle!
Soutumiehiä Uumajan lohkolta kutsuttiin 1945 keväällä takaisin lehti-ilmoituksin! Paavo Talvelakin oli henkisesti Munsalan soutukerholaisia, laittoi perheen turvaan Ruotsiin! Teki siis vähän niin kuin Erkot Talvisodan aikana. Se Erkon Pravda, HS, ei vaan mahtunut matkalaukkuihin... Aika monet tunnetutkin poliitikot ja upseerit toimi "esimerkkinä" rahvaalle: pelastukoon ken voi!
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat. - Kysynpä vaan!
Tässä totuutta! kirjoitti:
Ihantalassa meni pahimmillaan melkein päivässä tuo määrä miehiä kaatuneina kuin Tienhaaran kokonaistappiot oli reilun kuukauden jakson aikana!
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
s. 43: JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.
JR 61 vaihdettiin taakse heti elokuun alussa.
Miksi Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjaa ei suomenneta?
Koska saamme suomenkielisen tutkimuksen Uumajan soudusta kesällä 1944? Antti Juutilaisen Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI?
Munsalan Triathlon alkoi tosissaan kesällä 1944 Talissa ja jatkui aina Uumajan lohkolle saakka. Lajeina oli Juoksu, Suunnistus ja Soutu. Nämä miehet ei jääneet tyhmästi pienten vesien äärelle!
Soutumiehiä Uumajan lohkolta kutsuttiin 1945 keväällä takaisin lehti-ilmoituksin! Paavo Talvelakin oli henkisesti Munsalan soutukerholaisia, laittoi perheen turvaan Ruotsiin! Teki siis vähän niin kuin Erkot Talvisodan aikana. Se Erkon Pravda, HS, ei vaan mahtunut matkalaukkuihin... Aika monet tunnetutkin poliitikot ja upseerit toimi "esimerkkinä" rahvaalle: pelastukoon ken voi!
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.Miksi Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjaa ei suomenneta?
Koska saamme suomenkielisen tutkimuksen Uumajan soudusta kesällä 1944? Antti Juutilaisen Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa ERI tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI?
Munsalan Triathlon alkoi tosissaan kesällä 1944 Talissa ja jatkui aina Uumajan lohkolle saakka. Lajeina oli Juoksu, Suunnistus ja Soutu. Nämä miehet ei jääneet tyhmästi pienten vesien äärelle!
Soutumiehiä Uumajan lohkolta kutsuttiin 1945 keväällä takaisin lehti-ilmoituksin! Paavo Talvelakin oli henkisesti Munsalan soutukerholaisia, laittoi perheen turvaan Ruotsiin! Teki siis vähän niin kuin Erkot Talvisodan aikana. Se Erkon Pravda, HS, ei vaan mahtunut matkalaukkuihin... Aika monet tunnetutkin poliitikot ja upseerit toimi "esimerkkinä" rahvaalle: pelastukoon ken voi!
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194503
7.3. 4000-5000 suomalaista saa kehotuksen palata Ruotsista kotimaahansa. Niihin kuuluvat sotilaskarkurit, metsätyöläiset ja rouvat.
Antti Juutilainen on tuotakin asiaa käsitellyt Rinta rinnan -kirjassaan. Kertooko hän läheskään totta vai kikkaileeko vain kielirajoilla esimerkiksi teloitettujen karkureiden suhteen? 17.D:ssa samalla kertaa teloitetuista neljästä sotilaasta on kolmen äidinkieleksi ilmoitettu ruotsi ja neljättä ei ole mainittu. Kuitenkin Juutilaisen Rinta rinnan -kirjassa sanotaan teloitusten kohdistuneen vain kahteen ruotsinkieliseen. Kirjassa on astian makua aika lailla sen esipuheesta alkaen. Kukas muuten rahoittikaan kirjan kirjoittamisen? Siinähän sanotaan kuinka suomenkielisille suomalaisille täytyy kertoa eri tavalla ruotsinkielisten sodasta. Pelkät käännökset esim. Lars Stenströmin Krigsvägar -kirjasta ei tule kysymykseenkään. Miksiköhän EI? Hanketta näyttää kirjan johdannon mukaan rahoittaneen veteraanit. Veikkaisinpa heidän olleen suomenruotsalaisia veteraaneja... Sivulla 15 sanotaan näin: "Haluan ilmaista myös kiitollisuuteni niille veteraaneille, jotka ovat tukeneet hankkeen taloutta." Neuvotkin teokseen näyttää tulleen samalta taholta. Stenströmin tutkimus ja teos on ollut materiaalina ja Bror-Erik Sahlsted yhtenä monista on ollut "vaalimassa taimea", kuten Rinta rinnan -kirjan johdannossakin sanotaan. Professori Göran Stjernschantz näyttäisi antaneen "teoksen rakenteeseen puuttuvia arvokkaita ohjeita" Sen lauluja laulat, jonka leipää syöt. Se on vanha viisaus!
Krigsvägar Lars Stenström Sidottu. Söderström 2006. ISBN 9515224306 / 951-52-2430-6 EAN 9789515224309 - Munsalan souturit
Maksettiinko merenkulkulisätkin?
6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9511108 - SFP-RKP-SKP
Munsalan souturit kirjoitti:
Maksettiinko merenkulkulisätkin?
6.3. Poliittisille vangeille korvauksia 75 milj. mk.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9511108Suomen ruotsalaisuus oli hieman halusassa, mutta komukoilta sai aina tukea. Hyi saasta mitä luopiosakkia rantaruotsalaiset onkaan.
http://agricola.utu.fi/cgi-bin/lehtikats.cgi?ty=2&txt=194504
8.4. Ruotsalaiset ja SKDL suunnittelevat yhteistoimintaa.
Viime vaaleissahan RKP mainosti itseään Suomen Kansan Puolueena, SKP. Historia velvoittaa ;=)
- doctor goebbls HEIL
Aika tyhmä leffa svekkuleilta. Goebbels sentään olisi väittänyt hurrin komentaneen JR 61:stä Tienhaarassa eikä turaani Marttisen Torniosta. Åke ei tosiaan ollut mikään taitava propagandisti. Monia virheitä elokuva täynnä.
Pätkä näyttää kertovan vain, miten suomenruotsalainen jalkaväkirykmentti 13 "Talitiikerit" jättää asemansa ja juoksee pakoon jättäen konekiväärit ja muut raskaat aseet viholliselle. Ainakin tuo pätkä vastaa kirjoitettua jatkosodan historiaa.
Suomenruotsalaisten todellinen torjuntataistelu alkoi vasta sodan jälkeen, kun piti estää karjalaisten sotapakolaisten pääsy "pyhälle ruotsalaiselle maalle.
Että se siitä!esitetään nyt itsenäisyyspäivän aattona ikään kuin aivopesuna TV1:ssä. TV-maailma toteaakin aivan oikein, että "Draama jää väkisinkin köyhäksi, kun henkilöt hahmotetaan vain tehtäviensä kautta." Eivät sentään vielä uskalla laittaa Åken filmiä itsenäisyyspäivään, jonne perinteisesti kuuluu Suomen suurin elokuva "Tuntematon sotilas" - niin tänäkin vuonna (TV2 klo 13).
- valkeasuori
heikki_tala kirjoitti:
esitetään nyt itsenäisyyspäivän aattona ikään kuin aivopesuna TV1:ssä. TV-maailma toteaakin aivan oikein, että "Draama jää väkisinkin köyhäksi, kun henkilöt hahmotetaan vain tehtäviensä kautta." Eivät sentään vielä uskalla laittaa Åken filmiä itsenäisyyspäivään, jonne perinteisesti kuuluu Suomen suurin elokuva "Tuntematon sotilas" - niin tänäkin vuonna (TV2 klo 13).
Hurreilla ei riitä rohkeus ehdottaa Tuntemattoman korvaamista Tali-Ihantalalla.
- kyllästynyt Talaan
Taas tuli tuo emävale evakoista.
Luehan sitä Suomen historiaa, älä jenkkien tekemisiä. - tsekki suh
kyllästynyt Talaan kirjoitti:
Taas tuli tuo emävale evakoista.
Luehan sitä Suomen historiaa, älä jenkkien tekemisiä.Montako evakkoa asutettiin Närpiöön tai Ahvenanmaalle?
- §92
kyllästynyt Talaan kirjoitti:
Taas tuli tuo emävale evakoista.
Luehan sitä Suomen historiaa, älä jenkkien tekemisiä.Nämä jutut kuule hallitaan aika hyvin!
EEMIL LUUKKA JA MAANHANKINTALAKI (1945)
http://ptoukkar.pp.fi/luukka2.htm#osa9
Opettele sinäkin... ;=) - taas Tala-vale
§92 kirjoitti:
Nämä jutut kuule hallitaan aika hyvin!
EEMIL LUUKKA JA MAANHANKINTALAKI (1945)
http://ptoukkar.pp.fi/luukka2.htm#osa9
Opettele sinäkin... ;=)Kiitos, mutta en opettele.
- §92
taas Tala-vale kirjoitti:
Kiitos, mutta en opettele.
Johannes Virolainen kertoo kirjassaan Sanoi Paasikivi, sivuilla 198-199 luvussa Ärsyttävä ruotsalaispykälä, kuinka Paasikivi oli todellinen hurrien hyysäri n:ro 1.
Paasikivi näet suoraan uhkaili, että jos suomenkielisissä kouluissa ei opeteta riittävästi ruotsia ja jos ruotsin lopetatte, tilalle voi tulla jokin toinen vieras kieli - ja minä vakuutan, ettei se ole espanja! sanoi Paasikivi.
Johannes Virolainen: Sanoi Paasikivi, Muistelmia 1940-luvun vaikeilta vuosilta, Otava 1983
Noissa kahdessa siirtokarjalaisia käsittelevässä Virolaisen kirjassa kerrotaan kuinka RKP yritti sinnikkäästi häätää evakot asutettavaksi Oulujoki -linjan pohjoispuolelle. Siellä olisi ruotsalaisten mielestä ollut riittävästi laajoja soita Karjalaisten rämpiä! Kun lehdissä ruotsinkieliset valittivat kovasti heidän "vanhojen kulttuuriseutujen" menetystä viholliselle, siis Hangon vuokraamisen jälkeen, niin Karjalan evakot nosti kovan metelin, että eikö Karjalan Kannas ollutkaan Suomen vanhaa kulttuuriseutua!
Johannes Virolainen: Karjalaiset Suomen kohtaloissa, Otava 1988, Helsinki. ISBN 951-1-10263-X.
Johannes Virolainen: Siirtokarjalaiset 1941–44, Otava 1989, Helsinki. ISBN 951-1-10921-9.
Johannes Virolainen: Sanoi Paasikivi, Muistelmia 1940-luvun vaikeilta vuosilta, Otava 1983
Vaikka Maalaisliitto ja sen kannattajat saivat ankarasti kärsiä Maanhankintalain 92§ pykälän seurauksista ja turhaan yrittivät sitä vastustaa, niin Virolainen sen pakkoruotsin Suomen kouluihin toi 1970 -luvun alussa. Muistikohan hän Paasikiven "kielikurssit" ?
- Rådklubben -info
Uumajan Rådklubben -info on saanut vahvaa viestiä, että ruotsalaiset lehdet on kerrassaan tyrmänneet tuon ison sotahistoriallisen elokuvan.
Tali-Ihantala elokuva tyrmättiin Ruotsissa. Nyt ei mennyt Åkella hyvin tuolla toisessa kotimaassa, siinä henkisessä siis. Taasko yritettiin suomenruotsalaisten sotilasmaineen kohentamista?
"Ruotsalaiset eivät ymmärrä sodasta mitään" sanoo jo tulistunut Åke itsekin.
Åke Lindman tuohtui Tali-Ihantala 1944 -elokuvansa nyrpeästä vastaanotosta Ruotsissa.
Tali-Ihantala elokuva tyrmättiin Ruotsissa
http://www.iltalehti.fi/viihde/200801187116932_vi.shtml
Tali-Ihantala sai vaisut arvostelut Ruotsissa
http://www.iltalehti.fi/leffat/200801187114577_le.shtml
Tämä kielipolitiikka on outoa varsinkin näin itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan yhteydessä sanoo Iltalehden elokuva-arvostelija ja on varmasti täysin oikeassa. Taasko yritetään suomenruotsalaisten sotilasmaineen kohentamista?
http://www.iltalehti.fi/leffat/200712076944032_la.shtml
>Taistelun kokonaisuuden kuvauksena oudolta vaikuttaa myös se, että kuvatuissa tapahtumissa painottuu ruotsinkielisten sotilaiden osuus, ja suomenkielen murteet sen sijaan ovat melkein kadonneet kartalta. Mitenkähän tämä edustaa tilastollisesti totuutta Suomen armeijan koostumuksesta vuonna 1944? Totta kai tekijä saa painottaa asioita haluamalla tavalla, mutta kun ottaa huomioon elokuvan orjallisen tiukan realismipyrkimyksen, tämä kielipolitiikka on outoa varsinkin näin itsenäisyyden 90-vuotisjuhlan yhteydessä.<
Monilla on vähän kummalisia ajatuksia noissa kommenteissa!
http://www.svd.se/kulturnoje/film/artikel_782651.svd
http://www.filmtipset.se/film/tali-ihantala-1944/53411.html
http://www.sr.se/cgi-bin/P1/program/artikel.asp?ProgramID=478&Nyheter=1&artikel=1836663
http://www.flashback.info/showthread.php?p=9621159
http://www.gd.se/Article.jsp?article=123125
http://www.gp.se/gp/jsp/Crosslink.jsp?d=688&a=395427
http://www.na.se/meny/artikel.asp?intId=1273258
http://www.expressen.se/nyheter/1.1007878/victoria-nara-tarar- madden herkkupeppu
Eikös pervo-Kustaa kunkku runkku palkinnut Åken jollain mitallillakin?
- Renikkaa rintaan
madden herkkupeppu kirjoitti:
Eikös pervo-Kustaa kunkku runkku palkinnut Åken jollain mitallillakin?
Toki Kalle-Kustaa antoi Åkelle kultaa ja mirhamia, mutta kansa taisi tuomita, tai ainakin lehdistö tyrmäsi elokuvan ja katsojaluvut jäi pieniksi. Siitä se Åke-vainaa taisi hikeentyä kun rahaa ei tullutkaan.
Kalle-Kustaa antoi Åkelle kultaa ja mirhamia:
http://www.iltasanomat.fi/viihde/uutinen.asp?id=1461960
"Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on myöntänyt suomalaisohjaajalle Ruotsin Pohjantähden Ritarikunnan 1. luokan Ritarimerkin."
- Rådinfo
Viime sotien tappioiden kohdentumisesta on tullut suosittu aihe lehdissä.
Tänään (15.2.2005.) Hesarissa otsikoidaan "Lapin lääni kärsi sotien suurimman miestappion".
Lehdessä esitellään sotahistorian harrastaja outokumpulainen Taito Kosonen.
Hänellä on vekkuli peruste pakkoruotsille: "Sotahommissa olisi hyvä, jos osaisi ruotsia. Ruotsinkielisellä rannikolla (tappio) prosenttiluvut ovat selvästi pienempiä."
Mitäpä se professori Åke Lindman sanoikaan Ilta-Sanomissa 12.10.2004: "Olen jotenkin pettynyt siihen, etteivät ihmiset lähde katsomaan ruotsinkielistä sotaelokuvaa. Ruotsinkieli on myrkkyä monille. Jos kukaan ei mene katsomaan elokuvaa, niin ei näitä ole järkeä tehdä. Olisimme toivoneet, että Etulinjan edessä olisi menestynyt paremmin. Lindman manailee."
Suomenruotsalaisten käyttäytyminen sotien aikana ja niiden jälkeen elää syvällä suomalaisten kollektiivisessa muistissa. Ja se kuva ei todellakaan ole kaunis! :-(lukenut Ruotsin lehtien kommentteja Åken sotaelokuvasta. Olivat ERITTÄIN mielenkiintoisia - to say the least! Jännä muuten, että Suomen iltapäivälehdet arvelivat Åken filmien olleen aivopesua varten, kun suomenruotsalaisten sota meni niin kuin meni.
- ;=)
heikki_tala kirjoitti:
lukenut Ruotsin lehtien kommentteja Åken sotaelokuvasta. Olivat ERITTÄIN mielenkiintoisia - to say the least! Jännä muuten, että Suomen iltapäivälehdet arvelivat Åken filmien olleen aivopesua varten, kun suomenruotsalaisten sota meni niin kuin meni.
>>Ruotsin lehtien kommentteja Åken sotaelokuvasta
- rautaako?
...saivat valitettavasti jatkaa sisällissotaa muita kauemmin aina talvisodan syttymiseen saakka.
Siitä piti huolta väkivaltainen äärkansallismielinen Lapuan liike ja sen jatkeenna IKL. Pohjanmaan hurrit olivat suomenkielisiä keksiimäärin köyhempiä ja joutuivat "punaisuutensa" ja "kielensä" takia kärsimään muita punaisia enemmän ja kauemmin. Siksi heistä osaa ei kiinnostanut puolustaa "fasitiseksi" kokemaansa maata. Ja kun kielitaito oli hallussa, niin matka Ruotsiin oli helppo.
Talvisodan uurin ihme ei ollut torjuntavoitto, vaan se että punaiset niinkin kattavasti lähti mukaan vaikka sisällisodasta oli kulunut vain 20 vuotta.
Tätä maata jakavaa ja raastavaa Lapuan Liike-perinnettä ja kielieripuran lietsontaa Tala siis näyttäisi harrastavan vielä 70 vuotta kielirauhankin solmimisen jälkeen. Ja kehtaa vielä puhua muista epäisänmaallisina!
Se että hurrit rintamalla olisvat olleet muita parempia tai huonompia on sitten ihan täyttä huuhaata.
- em jok beer htielr
Pelkkää Peder Sjögrenin tyyllistä valheellista paskaa!
- Oskari O.
Talan iikolli-isälle kun oli julma pettymys, kun ei Suur-Suomea saatu ulottumaan Uralille asti, vaan pää lyötiin taas Karjalan mäntyyn.
- bats ap kum
Se oli joka sota sodittava Kannaksella tai sitten Tukholmassa. Ei liene epäselvää hurrille kumpi oli heikompi puollustettava.
tuon Åke Lindmanin sotaelokuvan tänä iltana. Åken sanojen mukaan ruotsin kielen "myrkkyannosta" pudotettiin 90 %, joka vastaa suurin piirtein kielisuhteita viime sotien aikana. Tosin suomenruotsalaisista melkoinen plutuuna oli Uumajassa Ruotsin lihapatojen äärellä ja siellä heille annettiin kaikki muukin "hammasharjoista alkaen". Ruotsinkielisten käpykaartilaisten palattua Suomeen, he menivät vinkumaan korvauksia mm. Neuvostoliiton valvontakomissiolta - no, hurrit heitettiin sieltä ulos varsin karkein sanakääntein. Isänmaanpetturi on petturi kaikissa maissa. Se leima ei lähde miljoonien eurojen elokuvillakaan!
- deko kp
heikki_tala kirjoitti:
tuon Åke Lindmanin sotaelokuvan tänä iltana. Åken sanojen mukaan ruotsin kielen "myrkkyannosta" pudotettiin 90 %, joka vastaa suurin piirtein kielisuhteita viime sotien aikana. Tosin suomenruotsalaisista melkoinen plutuuna oli Uumajassa Ruotsin lihapatojen äärellä ja siellä heille annettiin kaikki muukin "hammasharjoista alkaen". Ruotsinkielisten käpykaartilaisten palattua Suomeen, he menivät vinkumaan korvauksia mm. Neuvostoliiton valvontakomissiolta - no, hurrit heitettiin sieltä ulos varsin karkein sanakääntein. Isänmaanpetturi on petturi kaikissa maissa. Se leima ei lähde miljoonien eurojen elokuvillakaan!
Ruotsissa lasketaan edelleen suomenruotsalaiset finneiksi
- Hävetkää!
deko kp kirjoitti:
Ruotsissa lasketaan edelleen suomenruotsalaiset finneiksi
Olet oikeassa Tala: Isänmaanpetturi on petturi kaikissa maissa.
Kaikkein pahin petturi tulee kyllä Talan omista porukoista, nimittäin Suomalaisuuden liiton perustajajäsen Otto-Wille Kuusinen. - kultahipput
bats ap kum kirjoitti:
Se oli joka sota sodittava Kannaksella tai sitten Tukholmassa. Ei liene epäselvää hurrille kumpi oli heikompi puollustettava.
Siinä olis Tukholma pommitettu paskaksi jos ADD olisi lähettänyt Endel Puuseppin ja muut tähtipiloottinsa sitä moukaroimaan kuten Helsinkiä ja Tallinnaa.
- JR 13
Sen verran katsoin, että näin tuon kommentin kun II/JR 13 lähti "suokeikalle".
"Lähdimme Talista viimeisenä". Mitenkähän se oikein menikään?
Suomen ruotsalaisista kerrottaessa on aina sama juttu: taisteluiden rajuutta ja tappioita korostetaan ja suorastaan liioitellaan. Sillä selitetään jatkuvasti koetut "vetäytymiset". Tuo tuntuu kovin tarkoitushakuiselta esim. II/JR 13 osalta. MIKSI II/JR 13 kutistui liki sataan mieheen vain muutamassa päivässä?
Tuore pataljoona oli kutistuneet noin sataan mieheen? Kävihän ne tosin Näätälässä, Kaplaimäellä ja Vierumäellä ensin ja siellä tuli hieman tappioitakin.
Erikoinen juttu kun kokonaistappiot 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana oli 468 miestä ja Kaipolaan tuli vain satakunta miestä. Pataljoona lienee ollut likimain määrävahvuinen saapuessaan Itä-Karjalasta reilu viikko aikaisemmin.
Missähän lienee olleet loput?
Tämä Tre Bataljoner -kirja lienee se varsinainen JR13:sta tehty historiikki ja siinä on tappiot listattu monella eri tavalla, taisteluittain, päivittäin, kesältä 1944, ja siinä on myöskin mukana JR48:n tappiot 1944 taisteluiden ajalta ja erään kolmannenkin joukko-osaston tappiot.
Jarl Gallen Tre Bataljoner. 1950
Sivulla 359 on kokonaistappiotilasto ja sieltä lukemat:
II/JR13 tappiot 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana:
Kaatuneet 6 upseeria ja 64 miehistöä
Haavoittuneet 16 upseeria ja 399 miehistöä
Kadonneet 0 upseeria ja 5 miehistöä
Summa 22 upseeria ja 468 miehistöä
Kokonaistappiot on siis (kaatuneet, haavoittuneet ja kadonneet) yhteensä 22 upseeria ja 468 miehistöä, (aliupseerit ja miehistö on aina samassa lukemassa).
Huomattavaa on II/JR13 kadonneitten todella pieni määrä 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana eli vain 5 miehistöön kuulunutta eikä yhtään upseeria. Vertailun vuoksi III/JR13 kadonneet 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana oli 3 upseeria ja 69 miehistöön kuulunutta.
Kaikkiaan koko JR 13 menetti tuona aikana 17 upseeria ja ja 155 miestä kaatuneina ja haavoittuneina 31 upseeria ja 809 miestä ja kadonneina 3 upseeria ja 76 miestä eli yhteensä 51 upseeria ja 1040 miehistöä.
Tässä Gallenin kirjassa on tappiot (s. 356-362) taulukoitu seuraavasti: Kaatuneet, haavoittuneet, kadonneet ja kokonaissumma.
"officerare samt underofficerare och manskap - -" ( eli ensin upseerit ja sitten aliupseerit miehistö, molemmille omat lukemat, tässä - - )
1. sarake Stupade - - 2. sarake Sårade - - 3. sarake Saknade - - 4. sarake Summa - -- Rådinfo
Entäpä jos verrataankin JR 13:n "tuhoisia tappioita" 1944 taisteluissa? Samassa Jarl Gallenin kirjassa on usean pataljoona tappiot taulukoituna. Kirjahan on muuten ruotsinkielinen ja sitä ei ole suomennettu, eikä varmaan koskaan suomennetakaan. Numerot puhuu selvää kieltä ilman tulkkaustakin.
Jarl Gallenin Tre Bataljoner -kirjassa, sivuilla 356-358, on muuten JR13:n, JR48:n, JR6:n tappiot listattu pataljoonittain, sekä Er.P 28:n ja Er.P. 14:n tappiotkin. Ne on ajalta 22-28.6.1944 niiltä päiviltä ja niiltä osin kun ne pataljoonat olivat mukana taisteluissa!
Edelleenkin puhutaan tarkoista lukemista. Sama juttu koski JR 61:n Tienhaaran tappioita Åken Tali-Ihantala -elokuvan filmaamisen aikoihin käydyissä keskusteluissa. Ne tappiot selvisikin Matti Koskimaan Viipurinlahden taistelut -kirjasta ja puheet kiivaista taisteluista sai melko erikoisen sävyn.
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
s. 43: JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.
JR 61 vaihdettiin taakse heti elokuun alussa. Rådinfo kirjoitti:
Entäpä jos verrataankin JR 13:n "tuhoisia tappioita" 1944 taisteluissa? Samassa Jarl Gallenin kirjassa on usean pataljoona tappiot taulukoituna. Kirjahan on muuten ruotsinkielinen ja sitä ei ole suomennettu, eikä varmaan koskaan suomennetakaan. Numerot puhuu selvää kieltä ilman tulkkaustakin.
Jarl Gallenin Tre Bataljoner -kirjassa, sivuilla 356-358, on muuten JR13:n, JR48:n, JR6:n tappiot listattu pataljoonittain, sekä Er.P 28:n ja Er.P. 14:n tappiotkin. Ne on ajalta 22-28.6.1944 niiltä päiviltä ja niiltä osin kun ne pataljoonat olivat mukana taisteluissa!
Edelleenkin puhutaan tarkoista lukemista. Sama juttu koski JR 61:n Tienhaaran tappioita Åken Tali-Ihantala -elokuvan filmaamisen aikoihin käydyissä keskusteluissa. Ne tappiot selvisikin Matti Koskimaan Viipurinlahden taistelut -kirjasta ja puheet kiivaista taisteluista sai melko erikoisen sävyn.
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
s. 43: JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat.
JR 61 vaihdettiin taakse heti elokuun alussa.Åke Lindmanin viimeinen elokuva oli tällaiselle panssariprikaatin luutnantille ihan mielenkiintoista katsottavaa. Siellä näyteltiin miehiä, joita tapasin elävässä elämässä Hämeen jääkäripataljoonassa, Panssarikoulussa ja RUK:ssa. Varusmiespalveluni oli näet vain 13 vuotta sodan jälkeen.
Aika hyvin Åke oli opetellut myös "Talitiikerien" taistelut, pataljoonankomentaja Laxen läträsi partavetensä kanssa ja käsky kuului "kompani tillbaka!", ja kaksi seuraavaakin oli "perääntykää". Juuri noin ruotsinkielinen JR13 menetteli Tali-Ihantalassa.
Näitä ja Uumajan ruotsinkielisen käpykaartin historiaa Åke yritti filmeillään kirkastaa. Ei se vain onnistu, kun tosiasiat ovat liian vankasti vastaan. Ihan varmasti myös suomenruotsalaisissa oli erinomaisia sotilaita, mutta kokonaiskuva jää kovin ristiriitaiseksi. Kesällä 1944 mielialaraporteissa ilmoitettiin, että "pääasiassa ruotsinkielisessä 17 divisioonassa esiintyi räikeää epäisänmaallisuutta". Tuskin tuo ihan tyhjästä on syntynyt?- JR 13
heikki_tala kirjoitti:
Åke Lindmanin viimeinen elokuva oli tällaiselle panssariprikaatin luutnantille ihan mielenkiintoista katsottavaa. Siellä näyteltiin miehiä, joita tapasin elävässä elämässä Hämeen jääkäripataljoonassa, Panssarikoulussa ja RUK:ssa. Varusmiespalveluni oli näet vain 13 vuotta sodan jälkeen.
Aika hyvin Åke oli opetellut myös "Talitiikerien" taistelut, pataljoonankomentaja Laxen läträsi partavetensä kanssa ja käsky kuului "kompani tillbaka!", ja kaksi seuraavaakin oli "perääntykää". Juuri noin ruotsinkielinen JR13 menetteli Tali-Ihantalassa.
Näitä ja Uumajan ruotsinkielisen käpykaartin historiaa Åke yritti filmeillään kirkastaa. Ei se vain onnistu, kun tosiasiat ovat liian vankasti vastaan. Ihan varmasti myös suomenruotsalaisissa oli erinomaisia sotilaita, mutta kokonaiskuva jää kovin ristiriitaiseksi. Kesällä 1944 mielialaraporteissa ilmoitettiin, että "pääasiassa ruotsinkielisessä 17 divisioonassa esiintyi räikeää epäisänmaallisuutta". Tuskin tuo ihan tyhjästä on syntynyt?>>Kesällä 1944 mielialaraporteissa ilmoitettiin, että "pääasiassa ruotsinkielisessä 17 divisioonassa esiintyi räikeää epäisänmaallisuutta".
- Go West
heikki_tala kirjoitti:
Åke Lindmanin viimeinen elokuva oli tällaiselle panssariprikaatin luutnantille ihan mielenkiintoista katsottavaa. Siellä näyteltiin miehiä, joita tapasin elävässä elämässä Hämeen jääkäripataljoonassa, Panssarikoulussa ja RUK:ssa. Varusmiespalveluni oli näet vain 13 vuotta sodan jälkeen.
Aika hyvin Åke oli opetellut myös "Talitiikerien" taistelut, pataljoonankomentaja Laxen läträsi partavetensä kanssa ja käsky kuului "kompani tillbaka!", ja kaksi seuraavaakin oli "perääntykää". Juuri noin ruotsinkielinen JR13 menetteli Tali-Ihantalassa.
Näitä ja Uumajan ruotsinkielisen käpykaartin historiaa Åke yritti filmeillään kirkastaa. Ei se vain onnistu, kun tosiasiat ovat liian vankasti vastaan. Ihan varmasti myös suomenruotsalaisissa oli erinomaisia sotilaita, mutta kokonaiskuva jää kovin ristiriitaiseksi. Kesällä 1944 mielialaraporteissa ilmoitettiin, että "pääasiassa ruotsinkielisessä 17 divisioonassa esiintyi räikeää epäisänmaallisuutta". Tuskin tuo ihan tyhjästä on syntynyt?Munsalan souturit TOP 4 oli tässä järjestyksessä:
Matts Andersen: "Flykten västerut" (Sahlgren Förlag 1987)
Sivulta 147
1. Närpiö 229 (292)
2. Kornäs 150 (184)
3. Munsala 137 (148)
4. Vaasa 97 (157)
Yhteensä 613 (781)
Ja sitten lauletaan Heikki Klemetin hengessä, mutta uusin sanoin:
"Ken ompi se kansa, en mainita huoli,
Korsnäs, Närpiö, koko Vaasan puoli,
tuntevat mikä on soutajan suku,
Säntämän yö, sekä Kivisillan vaihe,
Summasta lasten lapsille laulujen aihe,
kunnian miehistä kauhein luku.
Sankarit vaan, niin käy soutamaan."
Sotapoliisin toimintakertomuus touko-elokuu 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?cat=45
Sotapoliisin toimintakertomuus toukokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=478
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus sekä Virosta tänne saapuvat pakolaiset ovat antaneet meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Karkaaminen Ruotsiin tapahtuu pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja suuremman osan sinne menneistä muodostavat pohjanlahden rannikkopitäjien väestö. Niinpä Siipyystä on kuluneen toukokuun aikana paennut Ruotsiin 22 henkilöä (joista sotilaita 5), Munsalasta 25 (sotilaita 21), Närpiöstä 8 (sotilaita 5), Pietarsaaresta 22 (sotilaita 20), Kristiinasta 7 ja Oravaisesta 7, eli yhteensä 91, joista sotilashenkilöitä 50"
Sotapoliisin toimintakertomus kesäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=472
"Ruotsiin suuntautuva karkuruus antoi sen sijaan meripoliisille jatkuvasti ylimääräistä työtä. Ylimenot tapahtuivat nytkin pääasiallisesti Merenkurkun seuduilta ja menijät olivat suurimmalta osaltaan rannikkopitäjien väestöä. Ahvenanmaalta on todettu paenneen sota-aikana kaikkiaan 112 henkilöä (joista 5 sotilaita). Pohjoisemmalta rannikkoalueelta on todettu lähteneen n. 100. kaikkiaan 56 siviilihenkilöä ja 19 sotilasta on saatu pakomatkalla pidätetyksi. Ruotsiin luvattomasti yrittäneitä virolaisia on pidätetty 20."
Sotapoliisin toimintakertomus heinäkuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=502
"Karkuruus ruotsiin on edelleenkin jatkunut runsaana. Esimerkkinä mainittakoon, että n. 90 % kaikista niistä, jotka saivat lomaa Kolarin ja Enontekiön kuntiin, karkasivat Ruotsiin. Myöskin muihin Tornionjokilaakson kuntiin lomaa saaneista teki huomattava osa samoin ja palvelukseenastumismääräyksen saaneista tämän seudun miehistä suuri joukko seurasi esimerkkiä. M.m. Enonteköstä karkasi 30.7.1944 Ruotsiin kolme veljestä, jotka olivat saaneet lomaa neljännen veljensä sankarihautajaisiin. Karkulaiset eivät tiettävästi läheskään kaikki ilmoittaudu Ruotsin viranomaisille, koska pelkäävät joutuvansa keskitysleireihin, vaan oleskelevat sukulaistensa ja tuttaviensa luona rajaseudun syrjäkylissä. On oletettavissa, että he talven tullen siirtyvät Suomen puolelle metsäkaartilaisiksi. – Vastatoimenpiteeksi ehdottaa Er.SPol.Os., että kaikki lomat Lapin läänin läntiselle matkustuskieltoalueelle kiellettäisiin sekä että vastaisuudessa Tornionjokilaaksosta palvelukseen kutsutuille reserviläisille ei lähetettäisi palvelukseenastumismääräystä poliisiviranomaisten toimesta, vaan ne annettaisiin osaston Torniossa sijaitsevalle asemakomennuskunnalle, joka noutaisi miehet palvelukseen." -
"Ahvenanmaalle suuntautunut matkustusliikenne väheni kuukauden aikana huomattavasti. Heinäkuussa myönnettyjen lupien lukumäärä oli vain 511 vastaavan luvun ollessa kesäkuussa 846."
Sotapoliisin toimintakatsaus elokuulta 1944
http://www.jarmonieminen.fi/historia/?p=610
"Karkuruutta Ruotsiin jatkui edelleenkin, joskin vähentyneenä. Valvonnan tehostamisella sekä yhteistoiminnalla muiden viranomaisten kanssa saatiin joukko karkureita sekä neljä ammattimaisesti näitä Ruotsiin kuljettanutta henkilöä pidätetyksi.
Pakolaisliikenne Ahvenanmaalta Ruotsiin loppui melkein kokonaan. Ainoastaan yhden nuorukaisen todettiin lähteneen luvatta maasta. Sen sijaan arviolta 750–800 henkilöä, joista huomattava osa sotilaita, pitkin Pohjanlahden rannikkoa on siirtynyt luvattomasti Ruotsin puolelle. Eniten näitä tapauksia Korsnäs´in, Närpiön, Koivulahden ja Munsalan pitäjissä. Kun vahvistetusta vartioinnista huolimatta rajanylitys kasvoi, ryhdyttiin epäilyttävissä tapauksissa takavarikoimaan moottoriveneitä tai poistamaan niistä koneosia."
Mietiskellessäsi kuuntele "lännen miesten biisiä"
Pet Shop Boys - Go West
http://video.google.com/videoplay?docid=3835077680495671017# JR 13 kirjoitti:
>>Kesällä 1944 mielialaraporteissa ilmoitettiin, että "pääasiassa ruotsinkielisessä 17 divisioonassa esiintyi räikeää epäisänmaallisuutta".
Jukka Kulomaan kirjasta Käpykaartiin? (1995). Kävin sen aikoinaan kirjastossa lukemassa, joten en voi 100-prosenttisen varma olla. Joka tapauksessa olen lukenut tuosta pääosin ruotsinkielisestä 17. divisioonasta juurin tuon "räikeää epäisänmaallisuutta" - jäi näet kerralla mieleen jostain kumman syystä.
- JR 13
heikki_tala kirjoitti:
Jukka Kulomaan kirjasta Käpykaartiin? (1995). Kävin sen aikoinaan kirjastossa lukemassa, joten en voi 100-prosenttisen varma olla. Joka tapauksessa olen lukenut tuosta pääosin ruotsinkielisestä 17. divisioonasta juurin tuon "räikeää epäisänmaallisuutta" - jäi näet kerralla mieleen jostain kumman syystä.
Täytyypä katsella vaikka kirjastossa käydessäni.
Juuri tuo Kulomaan Käpukaartiin? -kirja minulta puuttuukin, vaikka lähes kaikki suomenkieliset JR 61:n ja JR 13:n, sekä 17. D:n sotaa käsittelevät kirjat minulla jo onkin siinä "hyvin varustetussa...". Jarl Gallenin Tre Bataljoner -kirja on hyvin mielenkiintoinen juuri tilastojensa osalta. Omani ostin 5 eurolla divarista ja se oli vielä aukileikkaamaton nidottu painos! Eipä ollut ketään kiinnostanut Suomen ruotsalaisten sota vuoden 1950 julkaisunkaan jälkeen... Tämäkin löytyy eli Stenström, Lars: Krigsvägar. 1997. - Oppia ikä kaikki...
heikki_tala kirjoitti:
Jukka Kulomaan kirjasta Käpykaartiin? (1995). Kävin sen aikoinaan kirjastossa lukemassa, joten en voi 100-prosenttisen varma olla. Joka tapauksessa olen lukenut tuosta pääosin ruotsinkielisestä 17. divisioonasta juurin tuon "räikeää epäisänmaallisuutta" - jäi näet kerralla mieleen jostain kumman syystä.
ja ruveta myös "räikeäksi isänmaanpetturiksi?
- rautaako?
heikki_tala kirjoitti:
Åke Lindmanin viimeinen elokuva oli tällaiselle panssariprikaatin luutnantille ihan mielenkiintoista katsottavaa. Siellä näyteltiin miehiä, joita tapasin elävässä elämässä Hämeen jääkäripataljoonassa, Panssarikoulussa ja RUK:ssa. Varusmiespalveluni oli näet vain 13 vuotta sodan jälkeen.
Aika hyvin Åke oli opetellut myös "Talitiikerien" taistelut, pataljoonankomentaja Laxen läträsi partavetensä kanssa ja käsky kuului "kompani tillbaka!", ja kaksi seuraavaakin oli "perääntykää". Juuri noin ruotsinkielinen JR13 menetteli Tali-Ihantalassa.
Näitä ja Uumajan ruotsinkielisen käpykaartin historiaa Åke yritti filmeillään kirkastaa. Ei se vain onnistu, kun tosiasiat ovat liian vankasti vastaan. Ihan varmasti myös suomenruotsalaisissa oli erinomaisia sotilaita, mutta kokonaiskuva jää kovin ristiriitaiseksi. Kesällä 1944 mielialaraporteissa ilmoitettiin, että "pääasiassa ruotsinkielisessä 17 divisioonassa esiintyi räikeää epäisänmaallisuutta". Tuskin tuo ihan tyhjästä on syntynyt?Talvisodan varsinainen ihme oli että punaiset suostuivat ylipäätään taistelemaan maan puolesta.
Pohjanmaalla punaisten terrorisointi jatkui Lapualiikkeen , ja siitä synnytetyn IKL:n toimesta. Sen lisäksi että oltiin väkivaltaisen vihamielisiä punaisia kohtaan (ja demokratiaakin), niin näitä leimasi myös änkyräkansallismislisyys vähemmistöfobioineen. Hurrit jäivät siis pahasti ahdinkoon.
Pohjanmaalla perinteisesti suomenkieliset ovat olleet vauraampia kuin ruotsinkieliset. Siellä köyhimmät olivat hurreja, jotka siis monessa mielessä saivat jatkaa sisällissodan tuskaa aina talvisodan syttymiseen saakka. Kun sota syttyi mioni heistä olivat sitä mieltä että moista maata ei kannata puolustaa. Siksi onkin ihme että "käpykaarti" ei ollut sen laajempi, vaikka ruotsinkieliselle oli olemassa helppo vaihtoehto (jota ei suomenkielisillä kieliongelmien takia ollut). Ruotsi.
Näin ollen siis Talan ihannoima toisaalta IKL ja toisaalta kieliryhmien väliin eripuran kylveminen on siis pitkälti syypää käpykaartilaisuuteen. Isänmaa ei kiitä niitä jotka kylväävät riitaa ja hajannusta.
Sotiemme jälkeen solmittiin myös lopullisesti kielirauha. Vain muutama harva on tuota rauhaa rikkonut. Symbolisessa mielessä tärkein rauhansopimuksen rikkomus oli Suomalaisuuden Liiton kaappaaminen ruotsinvastaisuuteen. Siinä "luutnanttina" mukana Tala silloisen "kenraalin" omaelämänkerran mukaan.
Siihen päättyi SL:n tarina. RIP.
"Ei iikooällään johda polku Jussin,
hän leimaama on vaarin hinttipussin"
"Nykyajan nuori on kaamea penska
sille kun kelpaa ranska ja svenska"
Kaksi sitaattia Juicen lauluista.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Klaukkalan onnettomuus 4.4
Klaukkalassa oli tänään se kolmen nuoren naisen onnettomuus, onko kellään mitään tietoa mitä kävi tai ketä onnettomuudes994310Yleltä tyrmäävä uutinen
Ylen uutisen mukaan Raamattu on keksitty n. 2600. Putoaako kristinuskolta pohja kokonaan alta pois? https://yle.fi/a/743591082- 1861022
Pakko kertoa mies
Äitini tietää, että olen ihastunut sinuun. 😳 halusin että hän näkisi sinun kuvan ja pyysin googlaamaan sinua. Kommentti1091002Millaisia ajatuksia on kaivatusta ja tilanteestanne tänään?
Kerro omista mietteistäsi tai lähetä terveisiä. Ehkä hän lukee ja lähettää sinulle takaisin omia mietteitään.47881- 64871
- 64826
Sinä vain tulit elämääni
Ja joku tarkoitus sillä on ollut. Näyttämään mitä olen ja kuinka arvokas voisin olla. Se muutti ja käänsi elämäni suunna78811Riitta-Liisa ja Toni Roponen: Ero! Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa.
Riitta-Liisa ja Toni Roponen eroavat. Riitta-Liisa Roponen kertoo asiasta Instagramissa. – Talvi on ollut elämäni synk10807Onko se niin
Että meillä molemmilla on niin isot egot ettei voi alentua myöntämään kuin tykkää toisesta64796