Mikä saa ihmisen laittamaan seuranhakuilmoituksen nettiin? Nykyään on paikkoja missä tutustua vastakkaiseen sukupuoleen, on autot millä liikkua ym. toista oli ennen. Onko ihmiset epäsosiaalisempia, kuin ennen, vai onko se jonkinlaista epävarmuutta itsestä, jotta ensin pitää tutustua netissä ja sopia sitä kautta treffit. Jotenkin tuntuu ja näyttää, että deittipalstat ovat pelimihiä ja narsisteja varten, joista helppo saalistaa ja esittää aivan muuta mitä todellisuudessa ovat.
Kertokaa
Yön tähtitaivas
12420
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hei,
nettideittailijoita on moneksi. Jotkut etsivät ystävää, toiset kumppania ja eräät yhden illan seikkailuja.
Miksi ihmiset ovat siirtyneet nettiin? Se on helpompi, ehkä myös nopeampi tapa löytää Se Oikea tai mitä ikinä etsitkin. Hakukriteereillä varmistat sen että tutustut ainoastaan sinulle sopiviin ihmisiin.
Kokeile ihmeessä, saatat yllättyä tuloksista ;).
terveisin,
Netticupido
halua hillua ulkona kapakoissa. kiva olla kotosalla ja chattailla. ja jos sit sattuu kiva tyyppi kohdalle, voi vaikka yrittöää tavatakin!
Olet aivan oikeassa, että deittipalstat ovat täynnä pelimiehiä, varattuja sekä feikkejä ja ne jotka ovat tosimielellä liikkeellä, niin hekin valehtelevat profiilissaan joko ikäänsä, painonsa taikka pituutensa.
Ja on suurempi prosentuallinen mahdollisuus löytää neula heinäsuovasta kuin löytää "se oikea" nettideitestä.
Sanos joku järkevä paikka ihmisiin tutustumiseen mihin ei liity alkoholin huurut eikä hikiset poskivalssit!
Eikä kaikilla ole autoakaan. Itselläni ei ole edes ajokorttia, ja asun sen verran syrjässä ettei täältä lähdetä niin vain pällistelemään ihmisiä. Ei ole varaa bussillakaan körötellä lähimpään kaupunkiin alvariinsa. Jos pitää alkaa rällätä kaikki rahansa kumppaninhakuun, niin pitää ainakin olla aikas varma nakki jo etukäteen että kyseessä on ihminen jonka edes haluaa tavata.
En ymmärrä tuota jatkuvaa marinaa että deittipalstoilla on sitä ja tätä porukkaa. Miksi meitä taviksia jatkuvasti mollataan ja haukuttaan pelimiehiksi ja narsisteiksi vaan sen takia että haemme seuraa netin kautta? Mistä tiedät millaisia ihmishirviöitä siellä tanssuissa ja baareissa notkuu?
Kokeilin ihan mielenkiinnosta, mutta aika turhaa touhua tämähän on :D
Mielummin vaikka sitten se pubiruusu kuin joku sekopää netistä
Livemaailmassa, jos näen kiinnostavan miehen, on ensin selvitettävä 1) onko hän vapaa 2) jos on, olisiko hän ehkä haluakas luopumaan vapaudestaan. Sellainen on hankalaa ja noloa ja aikaavievää.
Vasta jos saan nuo kaksi asiaa selvitetyksi ja vastaus kumpaankin kysymykseen on myönteinen, voin alkaa selvittää 3) voisinko minä ehkä olla se nainen jonka vuoksii hän voisi luopua vapaudestaan. Ja siinä samalla on selvitettävä, 4) onko hän minulle todella se oikea, haluanko ihan oikeasti itse luopua vapaudestani hänen takiaan, onko hän sellainen ihana mies jolta vaikuttaa.
Netissä nuo kaksi ensimmäistä kysymystä voi hypätä yli. Etsimällä seuraa netistä jokainen on jo vastannut niihin että KYLLÄ. Voin mennä suoraan kysymykseen 3.
Kyllä livemaailmassakin voi aivan yhtä hyvin esittää muuta kuin on. Narisisteihin voi törmätä missä tahansa.
Nettideittailu on myös turvallisempaa. Voi kirjoitella niin pitkään kuin halua ennen ensimmäistä tapaamista. Jos tyyppi vaikuttaa kirjoitteluvaiheessa minulle väärältä ja epäsopivalta, voin kertoa lopettavani kirjoittelun. Jos tyyppi vaikuttaa kirjoitteluvaiheessa häiriintyneeltä, voi vähin äänin poistua paikalta. Voi vaatia henkilötiedot ennen treffejä ja tehdä ekat treffit julkiselle paikalle, vaikka kahvilaan.
Nettideittailu ei ole aikaan sidottua. Voi mennä nettiin kun itselle sopii. Ihmisillä on erilaisia elämänrytmejä ja työaikoja. Elämäni mies saattaakin olla töissä yöllä ja nukkua päivällä, enkä siis livemaailmassa ikinä törmäisi häneen.
Epäsosiaalista... höh. On epäsosiaalisempaa tutustua ihmiseen baaritiskillä ja puhua paskaa, kuin netissä ja puhua asiaa. Netissä voi aidommin tutustua, kertoa henkilökohatisia asioita ja olla aidosti kiinnostunut. Ei pelkkää herjanheittoa ja iskurepliikkejä, kuten tutustuminen livemaailmassa usein on, vaan oikeista asioista puhumista.
Höpönlöpö
Oikeassa elämässä nuo asiat selviävät huomattavasti nopeammin, kuin netissä. Käy vaikka mielenkiintoisen ihmisen kanssa kahvilla, niin moni asia selviää samalla istumalla.
Ehkä nämä nettideitit sopivat epävarmoille ihmisille, mutta kyllä terve ihminen pystyy tapaamaan ihmisiä ilman apuvälineitä.
Olen itse 5-kymppinen nainen. 12v sitten leskeksi jäänyt. Olen tavannut kivoja miehiä ravintolassa, kaupassa, töissä, harrastuksissa, matkoilla, sokkotrffeillä ym. Jotkut näistä ovat johtaneet seurusteluun, jotkut ovat vain piristäneet päivää. Suomi24:n treffeillä olen ollut 2 kk. Tähän mennessä kahdet kivat treffit, molemmissa toinen tapaaminen, mutta todettiin, ettei ihan iske. Hyvä fiilis ainakin itselle jäi, kaikesta päätellen toiselle myös. Tämä nettijuttu on nyt vaan tätä päivää. Ihan sama, kuin ap sanoisi, että on ainoastaan hyväksyttävää tavata ravintolassa. Kiva, kun ei aina tarvitse tälläytyä ja lähteä. Ja muuten, olen saanut aika paljon vastauksia, en satoja, mutta toistakymmentä kumminkin. Kaikki vaikuttivat täysjärkisiltä. Yksi varattu seksinvonkaaja, joka uskoi yhdellä vastauksella, ettei kiinnosta. Yksi parikymppinen poika, joka myös kerrasta uskoi, etten ole lapsen tarpeessa. Loput ihan tavallisen, mukavan oloisia miehiä. Jotkut olen dissannut profiilin perusteella. Niissä ollut jo jotain, josta huomannut, ettei natsaa ja myös kertonut sen. Samoin olen muutamille profiileille vastannut. Hetken kirjoittelun jälkeen vastapuoli kohteliaasti todennut, että kiitos, mutta ei kiitos.
Nyt on yksi lupaavan tuntuinen sp-keskusteluvaiheessa. Ihmettelen kovin tätä negatiivista keskustelua nettideiteistä. Tämä on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Ei se sitä sulje pois, ettenkö voisi tavata unelmieni prinssiä livenä. Vai onko niin, että jos ei heti tärppää, koko nettideittisysteemi tuomitaan? Jos menet ravintolaan, jossa on 200 vastakkaisen sukupuolen edustajaa, monestako olet kiinnostunut? Ja ne, joista olet kiinnostunut, moniko on sinusta kiinnostunut? Ei tämä ole reaalielämää kummallisempaa. Ihmiset ne täälläkin ovat. Tietokone on vain väline, ei ihmeidentekijä. Realiteetit peliin ja onnea metsästykseen
Höpölöpö itsellesi.
Jotta voin lähteä kahville, minun on ensin tutustuttava häneen, kiinnostuttava hänestä, otettava selvää onko hän vapaa, sitten kysyttävä lähtisikö hän kahville. Siis tuo kaikki on tehtävä joka tapauksessa ennen kahville lähtemistä, riippumatta siitä teenkö sen netissä vai livemaailmassa. Tuskinpa sinä, nähdessäsi ventovieraan kivannäköien miehen/naisen kaupan kassajonossa, suin päin ryntäät pyytämään häntä kahville? Ehei, ensin katselet häntä, sitten menet ehkä sanoaman jotain, sitten mietit kuumeisesti miten saisit juttua jatketuksi ennen kun hän häipyy... sitten... sitten....
Onko tuo kaikki - tutustuminen, kahville pyytäminen jne. - livemaailmassa jotenkin hienompaa, arvokkaampaa ja sopivampaa kuin netissä? Ei minusta. Ihan samalla tavalla se tapahtuu, samat vaiheet on matkassa.
Netissä se on vain helpompaa ja vaivattomamapaa. Eikä tarvitse tälläytyä ennen kuin sinne kahvilaan mennessä. Tutustumisvaiheesasa voi olla vaikka aamutakissa ja paplarit pääsä
Höpönlöpö
Etkö muka ikinä ole käynyt ihmisten kanssa kahvilla... Siis voi että eihän yhden kahvin juonti nyt tarkoita sitä että pyytäisin treffeille. Voi elämän kevät Ihan hyvin voi pyytää ihmistä kahville, jos kiinnostaa SE EI OLE NIIN SUURI ASIA :D Kyllä varatunkin ihmisen kanssa voi juoda kahvia, minkä takia kaiken mukamas aina pitää olla niin kiinni ihmissuhteista, siis eikö ihmisiin enään saa tutustua? Pitääkö siinä aina olla joku taka-ajatus? Siis eihän kahvin juominen tarkoita että olette treffeillä... No jooh alan kyllä pikku hiljaa ymmärtää millasta porukkaa täällä onkin liikenteessä...
Siis oikeasti, laita niitä valoja tauluun
Nythän oli kyse siitä mien löytää seurustelukumppani eikä siitä miten yleensä ystävyyksiä solmitaan. Jos haluan vain kaveruuden/ystävyyden, voin pyytää kahville kenet tahansa. En ole ujo, ei ole minulle vaikeaa. Tyyppi voi olla kumpaa sukupuolta tahansa, voi olla varattu tai vapaa. Ei väliä.
Mutta kun haluan seurustelukumppanin, on erittäin paljon väliä sillä, kumpaa sukupuolta hän on (kun olen hetero) ja sillä, onko hän varattu. En rupea kuikuilemaan miehiä sillä silmällä, en jaksa. Mieluummin menen nettiin.
Niinkuin mistä? Baaristako? Kahvilasta?
Monella ei ole mitään hajua että jos ei ole se karmaisevan riipaiseva komistus 30-vuotiaana miehenä niin on aivan turha yrittää lähestyä naisia oikein missään. Tai sitten käytännössä joutuu tyytymään mitä saa.
Lisäksi tutustun ihmiseen mieluummin pitemmän kaavan kautta koska ihastun hitaasti.
Baarissa olen joskus roikkunut ihan huvikseni nykyään. Ei sieltä oikein ketään löydy.
Joten netti oli yksi vaihtoehto kun muut ovat aika huonoja vaihtoehtoa
Ihmiset ovat nykyään pakotetun ylisosiaalisia juurikin ja mitä epävarmuuteen tulee niin nauran koko ajatukselle.