suhde yh-naisen kanssa?

Itse olen sitä mieltä, että parhaiten pärjäävät sellaiset parit joilla molemmilla on lapsi/a edellisestä suhteesta, koska silloin kumpikin ymmärtää mitä on lapsiperheen arki. Olin suhteessa vkl-isän kanssa ja ei kiitos enää koskaan, ennemmin olen yksin lopunikää mutta lapselliset miehet kierrän kaukaa.

Vaikka omassa ikäluokassani, suurimmalla osalla on lapsia, silti lähtisin suhteeseen ennemmin sen "vähemmän" kiinnostavan kanssa kuin miehen kanssa jolla on lapsia edellisestä suhteesta. En tahdo lapsia, enkä jaksa toisenkaan lapsia, elämä on paljon antoisampaa kun saa olla suhteessa lapsettomaan ja elää sitä suhdetta ilman "riippakiviä".

Olen lapseton mies ja vastaan noihin näin:

"suhde yh-naisen kanssa?"
Mahdollista on, edellyttää tosin kaikkien asioiden olevan samanlaisia mitä tulevaisuudessa halutaan tehdä. Edellyttää myös että kiinnostusta on molemmin puolin, muutoin ei.

"Jos olet lapseton mies niin haluatko elämääsi yh-naisen joka tuo tullessaan ex-siipan vierailut
lasten tapaamisten aikoihin"
En mielelläni hyväksy tätä, mutta uskollisuus minua kohtaan pitää olla jos ei ole niin se on sitten loppu.

"haluatko olla osa huoltajuusriitoja-vaikkei sinulla ole omia lapsia?"
Tässä en halua olla missään tapauksessa osallisena, tukena voin olla mutta itse en osallistu.

"Haluatko että naisesi murrosikäiset lapset uhittelevat sinulle?"
En tietenkään, naisen ongelma on huolehtia tästä. Tukena voin olla mutta muuten en halua.

Mutta kaikenkaikkiaan, ennemmin olisin lapsettoman naisen kanssa kuin yh:n. Tällöin voi suunnitella elämää pidemmälle, eikä ole lapsia ainakaan heti olemassa jotka pitäisi ottaa huomioon. Joten yh on kyllä negatiivinen asia verrattuna lapsettomaan. Ja aina pitäisi harkita kannattaako edes ryhtyä kyseisessä tilanteessa mihinkään, edellyttää eri asioiden täyttymistä.

Itse olen ollut yksinhuoltaja (tai oli meillä yhteishuoltajuus, mutta lapsi asui luonani). Nyt hän on aikuinen, en tiedä miksi nimittelisin itseäni? Eronnut? Sinkku? En ainakaan enää koe olevani yksinhuotaja, kun huollettvaia ei ole. Täytyy kyllä naisenakin myöntää, että en ottaisi yksihuoltajaisää itselleni, en millään jaksaisi sitä lapsiperheen arkea enää, en edes joka toinen viikonloppu. Yllättvän monella 40 vuotta ohittanut mies on aika pieniä lapsia. Tässä iässä arvostaa kyllä sitä, että on vapaa tulla ja mennä kuten haluaa, matkustaa ym. Ihannekumppani tässä iässä olisi mies jolla myös on aikuinen lapsi (ei välttämättä liuta aikuisa lapsia, nekin vaatii omaa aikaansa, jos jokaisen luona pitää käydä ja jokaisen täytyy muistaa jouluna ja syntymäpäivänä. En ole kyläilyihminen, mutta arvostaisin kumminkin, että miehellä olisi lapsi,
koska lapseton mies on monesti aika joustamaton, kun ei ikinä ole ollut täysin vastuussa toisesta ihmisestä.
Nuoremana varmaan on enemmän se ongelma, että haluaisi vielä omat lapset, niin miksi rupeaisi kasvattamaan jonkun toisen omat, ymmärrän asian kummankin sukupuolen kannalta.
Onneksi kumminkin yksinhuoltajille tuntuu niitä miehiä ja naisia löytyvän, niille jotka niitä haluavat.
Itse en niinkään edes välitä suhteesta, viihdyn liian hyvin yksin.

"En voisi edes kuvitella suhdetta lapsia omaavan naisen kanssa."

Minä voisin. Jos muuten löytäisin sen yhden ainoan naisen jonka kanssa kaikki natsaa, muksu tai pari menisi siinä mukana.

"Lähtökohta on se että mies huolehtii jokaisesta lapsesta jonka siittää ja sillä selvä!"

Entäs spermanluovuttajat?

"Jos olet lapseton mies niin haluatko elämääsi yh-naisen joka tuo tullessaan ex-siipan vierailut
lasten tapaamisten aikoihin?"

En koe exiä ongelmiksi. Itekin olen väleissä omieni kanssa eikä meillä edes ole lapsia.

"haluatko olla osa huoltajuusriitoja-vaikkei sinulla ole omia lapsia?"

En. Mutta eivät kaikki eronneet tappelekaan lapsista ja vaikka tappelisivat, niihin ei ole pakko sekaantua.

"Haluatko että naisesi murrosikäiset lapset uhittelevat sinulle?"

Jos nyt puhutaan ihan terveistä lapsista niin nainen josta kiinnostuisin osaisi kasvattaa lapsensa siten että ne eivät uhittele.

että alkaisin pitää peliä sellaisen naisen kanssa, jolla on lapsia. Mieluummin elän elämäni vanhana poikana.

Ja täytyy sanoa että tähän astisista suhteista kaikkein paras ja se jonka olisi pitänyt onnistua. Hieno ja fiksu nainen, asiat kunnossa, lapsi käyttäytyi paremmin kuin minä saman ikäisenä.

Harmittaa niin perkeleesti kun loppui.