Surullinen suhde

surullinen sielu kirjoitti:

Olemme olleet yhdessä yli kaks vuotta kaukosuhteessa, kesät ja muut lomat vietetty tiiviisti yhdessä. Puolentoista vuoden jälkeen poikakaverini halusi erota, koska hänestä tuntui siltä että olisi onnellisempi yksin. Olin surun murtama enkä voinut käsittää kuinka hän voi haluta erota kun kuitenkin välittää vielä. Kahden kuukauden tauon jälkeen hän halusi palata takaisin yhteen ja sen jälkeen olen odotellut hartaasti sitä aikaa, kun saisimme vihdoin asua yhdessä. Tätä joutuu tosin vielä odottelemaan, koska opinnot ovat kesken toisella paikkakunnalla. Yhteenpalaminen tuntui hyvältä ja rakkaus kukoisti taas. Kuitenkin taas asiat ovat menneet niin, että poikakaverini ilmoitti kuukausi sitten tuntevansa että hän haluaisi mielummin olla yksin vaikka ei meillä erityisiä ongelmia olekaan. Ei koskaan edes riidellä. Hän sanoi, ettei haluais jättää mua, koska ei halua että musta tuntuis pahalta. Sen jälkeen olen yrittänyt olla ajattelematta sitä, mutta enhän mä voi olla onnellinen jos hänestä tuntuu tuolta. Aika ajoin surullisuus tulee esiin yleisenä hiljaisuutena ja poikaystävänikin huolestuu siitä. Haluaisin tehdä kaikkeni saadakseni tän vielä toimimaan, että meillä olisi yhtä hauksaa yhdessä kuin aina ennenkin. Mutta väkisinkin mielialani häiritsee sen toteutumista ja tiedän, ettei poikaystävänikään ajatukset yksin olemisesta ole hävinneet. Välitämme toisistamme ja rakastan häntä. Mutta miksi suhteemme on kuitenkin niin surullinen.. emme voi olla onnellisia. Välillä mietin olisiko sittenkin parempi erota. Kuitenkin sitä ajateltuani huomaan, etten voisi elää ilman häntä. Sekään, että hän haluaa pysyä yhdessä pelkästään sen takia, että muhun ei sattuisi ei ole oikein. Aika ajoin kuitenkin tuntuu tosi hyvältä ja nautimme toistemme seurasta. Olin onnellinen siihen asti kun hän kertoi näistä surullisista tunteistaan. Haluaisin ottaa asian esille, mutta pelkaan kovasti sitä mitä siitä voisi seurata. Toivoisin asian korjautuvan ja murheiden unohtuvan, mutta eivät ne tunnu katoavan. Yhteiselo sujuu ja seksiäkin on, mutta tällä hetkellä en tunne olevani onnellinenkaan. Voisiko joku hieman kertoa omaa mielipidettään mitä tässä nyt kannattaisi tehdä..

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä