Tämä ei varsinaisesti tälle palstalle kuulu, mutta kerta täällä sukulaissuhteista puhutaan, niin päätin kirjoittaa tänne.
Olen seurustellut mieheni kanssa lähes viisi vuotta. Äitini puolen suku on ottanut mieheni alusta asti avosylin vastaan ja vanhemmilleni mieheni on kuin oma poika. Mutta isän puolen suvussa (joka on muutenkin jotenkin helvetin kieroutunut) ei miehestäni pidetä paria henkilöä lukuun ottamatta.
Juurensa tämä asia on saanut varmaankin siitä, että erosimme kerran n.kuukaudeksi kun olimme olleet vuoden yhdessä, eli neljä vuotta sitten. Tämä asia sai varmaan isäni suvun karvat pystyyn, koska eihän vika voinut olla minussa koska olin samaa verta heidän kanssaan. Oikeasti vikaa taatusti oli myös minussa, ja sen olen sanonutkin.
No, viime kesänä oli suvussamme veljesten kesken (isäni ja yhden hänen veljensä) riitaa, kun isäni mainitsi veljelleen yhdestä tämän epämiellyttävästä piirteestä. Tuon kinan lomassa isäni ajattelemattomuuttaan veti myös mieheni riitaan mukaan väittäen että miehenikin oli asiasta maininnut, vaikka miehelläni ei ollut osaa eikä arpaa koko asiaan. No, siitäkös sota alkoi! Setäni soitti minulle ja haukkui sekä minut että mieheni pystyyn, uhkasi jopa väkivallalla vaikka minusta kyseessä oli pikkujuttu. Sen jälkeen isäni soitti sedälleni ja myönsi vetäneensä hatusta mieheni sanomiset. Silloin asia sovittiin setäni kanssa, mutta minua jäi vaivaamaan se, kuinka pahasti mieheni haukuttiin. (en kertonut kaikkia setäni sanomisia miehelleni, koska hän olisi loukkaantunut pahasti)
Asia unohdettiin, mutta nyt äitienpäivänä oli setäni luonna isänäidille järjestetyt äitienpäiväjuhlat, jonne kaikki muut, paitsi minut ja mieheni oli kutsuttu! Siis todella kaikki muut! Olen verisesti loukkaantunut, ja parin viikon päästä on serkkuni valmistujaiset, joihin mieheni haluaisi lähteä. Minua taas ei vähempää voisi kiinnostaa setäni takia!
Ongelma tässä on se, että pelkään jos setäni alkaa aukoa päätään miehelleni, ne hänen sanansa ovat kamalaa kuultavaa. Toisaalta en halua että yhden ihmisen toimesta koko suku alkaa kiertää meitä kaukaa. Mieheni ja valmistuva serkkuni ovat hyviä ystäviä keskenään, joten olisi typerää jos kutsusta huolimatta emme juhliin menisi. Mutta mitä minä voin asialle tehdä? Vihaan setääni koska hän on yksi piru! Mitään emme hänelle ole koskaan tehneet! Isäni moan takia mieheni saa paskaa silmilleen. Mitä teen? Vituttaa koko tilanne ja mummonikin, kai hän olisi voinut meidät kutsua, kun hänelle järjestetyt ne juhlat olivat!
Olen seurustellut mieheni kanssa lähes viisi vuotta. Äitini puolen suku on ottanut mieheni alusta asti avosylin vastaan ja vanhemmilleni mieheni on kuin oma poika. Mutta isän puolen suvussa (joka on muutenkin jotenkin helvetin kieroutunut) ei miehestäni pidetä paria henkilöä lukuun ottamatta.
Juurensa tämä asia on saanut varmaankin siitä, että erosimme kerran n.kuukaudeksi kun olimme olleet vuoden yhdessä, eli neljä vuotta sitten. Tämä asia sai varmaan isäni suvun karvat pystyyn, koska eihän vika voinut olla minussa koska olin samaa verta heidän kanssaan. Oikeasti vikaa taatusti oli myös minussa, ja sen olen sanonutkin.
No, viime kesänä oli suvussamme veljesten kesken (isäni ja yhden hänen veljensä) riitaa, kun isäni mainitsi veljelleen yhdestä tämän epämiellyttävästä piirteestä. Tuon kinan lomassa isäni ajattelemattomuuttaan veti myös mieheni riitaan mukaan väittäen että miehenikin oli asiasta maininnut, vaikka miehelläni ei ollut osaa eikä arpaa koko asiaan. No, siitäkös sota alkoi! Setäni soitti minulle ja haukkui sekä minut että mieheni pystyyn, uhkasi jopa väkivallalla vaikka minusta kyseessä oli pikkujuttu. Sen jälkeen isäni soitti sedälleni ja myönsi vetäneensä hatusta mieheni sanomiset. Silloin asia sovittiin setäni kanssa, mutta minua jäi vaivaamaan se, kuinka pahasti mieheni haukuttiin. (en kertonut kaikkia setäni sanomisia miehelleni, koska hän olisi loukkaantunut pahasti)
Asia unohdettiin, mutta nyt äitienpäivänä oli setäni luonna isänäidille järjestetyt äitienpäiväjuhlat, jonne kaikki muut, paitsi minut ja mieheni oli kutsuttu! Siis todella kaikki muut! Olen verisesti loukkaantunut, ja parin viikon päästä on serkkuni valmistujaiset, joihin mieheni haluaisi lähteä. Minua taas ei vähempää voisi kiinnostaa setäni takia!
Ongelma tässä on se, että pelkään jos setäni alkaa aukoa päätään miehelleni, ne hänen sanansa ovat kamalaa kuultavaa. Toisaalta en halua että yhden ihmisen toimesta koko suku alkaa kiertää meitä kaukaa. Mieheni ja valmistuva serkkuni ovat hyviä ystäviä keskenään, joten olisi typerää jos kutsusta huolimatta emme juhliin menisi. Mutta mitä minä voin asialle tehdä? Vihaan setääni koska hän on yksi piru! Mitään emme hänelle ole koskaan tehneet! Isäni moan takia mieheni saa paskaa silmilleen. Mitä teen? Vituttaa koko tilanne ja mummonikin, kai hän olisi voinut meidät kutsua, kun hänelle järjestetyt ne juhlat olivat!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Katkaise välit setääsi ja muihin sukulaisiin, jotka eivät voi sietää miestäsi. Mitä noita paskiaisia, jotka ei muuta tee kuin leukojaan louskuttavat, kuuntelemaan. Ja vielä jos kieroutuneita ovat, niin sitten vielä vähemmän! Mitä turhaan päätäsi vaivaat, anna paskapoukan juhlia rauhassa keskenään serkkusi valmistujaisia ja äitienpäiviä. Varmasti keksitte jotain parempaa tekemistä, onhan teillä muut sukulaiset, jotka ottaisivat teidät avosylin vastaan.
Jo 1/4 suvusta on veemaäisiä, ei se mitään. Viettäkää aikaa niiden loppujen 3/4:n kanssa, jotka todella välittävät ja arvostavat teitä. Älä pidä isäsi puolen sukulaisiin enää mitään yhteyttä, he saavat ottaa yhteyttä teihin, jos tulee joskus tarvetta.
Tietäkö miehesi, mitä setäsi on hänestä puhunut?
Kuitenkin tsemppiä ja voimia, älä välitä ilkeistä sukulaisista. Anna heidän muhia omissa mehuissaan, oma ongelmansa, jos suku kaikkoaa heidän ympäriltään!
Kiitos, samoilla linjoilla minäkin olen...
Sehän minua ottaakin päähän kun en silloin viime kesänä iljennyt sanoa miehelleni mitä kaikkea setäni hänestä sanoi. Puhtaasti sen takia etten halunnut loukata. Ja setäni on niin sairas yksilö ettei todellakaan pidä mölyjään mahassaan. Ja ne asiat loukkaavat miestäni niin paljon että sen jälkeen en tiedä mitä tehdä. Parempi siis pysyä poissa heidän silmistään.
Tosiaan nyt keskitytte vain muihin sukulaisiinne, jätätte nämä ikävät selän taakse. Huomaat heti, että teillä on sukulaisia, jotka tekisivät melkein mitä tahansa puolestanne. Äläkä enää mieti, mitä setäsi ja muut ajattelevat, jos katkaisette välit heihin. Itsellesi tulee täsät vain paha olo. Ehkä tämä voi olla hyvä opetus myös sedällesi, ettet hyväksy ihan mitä tahansa häneltä.
Nyt hymyä huuleen, tartu puhelimeen/avaa sähköposti ja kyseleppä kuulumisia muilta sukulaisilta/ehdota tapaamista! Ja unohda setäsi ja muut saman tien!