kaksosten yh-äitejä?

kohtalotovereita? :)

Moi!

Olisi ihanaa, jos löytyisi kaksoslapsien yh-äitejä vaihtamaan kokemuksia miten arki sujuu ja miten saa voimaa jaksaa :)

Itselläni on puolivuotiaat kaksospojat. Pojat ovat tosi itkuisia ja tietenkin toisen itku aina tarttuu. Ja eivät jaksa odottaa vuoroaan, vaan kaikki pitää saada heti. Olen kyllä ylpeä itsestäni, että olen jaksanut puoli vuotta.. Meillä on erityisesti vaikeata tuo itkuisuus ja levottomat yöt, kun pyörivät ja pyörivät ja välillä itkevät yöllä ja heräävät n. 5 aikaan.. Onko mitään vinkkejä miten rytmiä saisi muutettua..? Myös syöminen on on ohjelmanumero kun molemmat haluavat samaan aikaan palvelua :D Ja molemmilla on sama rytmi, heräävät samaan aikaan, syövät, ovat väsyneitä...

5

1086

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • eikkuli78

      Täällä olisi yksi 2,5 vuotiaitten kaksospoikien yh-äippa ja perheeseeni kuuluu vielä 13- ja 10-vuotiaat lapset:) Yksin ollaan tosiaan tätä arkea pyöritetty ja työtä siinä sivussa puoltoista vuotta ja suht hyvin on pärjäilty vaikka välillä meinaa rankkaa ollakin....Muistan itsekin hyvin vielä tuon ajan ja välillä meinasi kyllä loppua niksit:(

    • N

      Mulla jo 11-vuotiaat pojat ja yh:ksi heti kun pojat tulivat sairaalasta kotiin. Minullakin toinen oli tosi itkuinen johtuen napatyrästä kun vatsaa väänsi ja maito ei pysynyt sisällä. sitkeästi vaan sieltä noustiin, yritä saada apua vaikka vanhemmiltasi tai tutuilta hoitoon. kaupungilta kantsuu kysäistä "avustajaa" joka katsoisi lapsia että pääset vaikka yksin kauppaan, sekin jo helpottaa hetkeksi.

      • hcuktutfutf

        Haluan vain toivottaa sinulle jaksamista. Itselläni myös 6 kk kaksospojat...mutta myös mies ja lähiverkosto. Toinen itse maailmanrauha ja toinen hyvin vaativa "tapaus". Meille neuvolalääkäri sanoi omaehtoisesti, että heti jos tuntuu, niin kunnalta saa apua arkeen ja terveydenhoitaja tulee vaikka viikonloppuna poikia kaitsemaan :). En tiedä onko kunnasta kiinni, (itse asumme keskikokoisella paikkakunnalla) mutta hyvältähän tuo tuntui, vaikka tarvetta ei olekaan.

        Jaksamista, olet kuitenkin lapsillesi se arvokkain !


    • kylsesiit

      Itse olin seitsemän vuotta yksinhuoltajana (lapset tuolloin 1-8v.). Sen jälkeen sitten avoliitossa.

      Kannattaa panostaa omaan jaksamiseen. Se vaatii vaivaa ja nöyrtymistä, mutta kyseessä on kuitenkin myös lasten hyvinvointi.

      Omien lasten (samaa sukupuolta) omat identiteetit eivät meinanneet lähteä kehittymään lainkaan. Olivat aina kaikesta samaa mieltä, halusivat itsepintaisesti pukeutua samanlaisiin vaatteisiin jne. Kun ikää tuli lisää, tuo identiteetti-kriiseily kasvoi sellaisiin sfääreihin, että oli pakko hakea ammattiapua. Tällaiset ongelmat ovat kuulemma melko yleisiä kaksosilla, joilla on vain yksi vanhempi. Apua ja neuvoja kuitenkin saatiin ja nyt lapset ovat ns. enemmän omia itsejään kuin toinen toisiaan. Eri harrastukset, kiinnostuksen kohteet, omat vaatteet ja omat ajatukset. :)

      Eli tue parhaasi mukaan lastesi yksilöllistä kehitystä (tämä pätee toki kaikkiin monikko-vanhempiin). :)

      Mä muutin lähemmäs vanhempiani ja muuta tukiverkostoa, hain lapsille ns. tukiperheen, jossa sitten vierailivat välillä viikonloppuisin. Laitoin eri ryhmiin tarhaan (kun aika oli kypsä erotella heitä) ja eri luokille kouluun. Ja järjestin myös kahdenkeskistä aikaa kummankin kanssa.

      Jaksamista!

    • myös yh

      moi. olen kaksosten yh.äiti. tytön ja pojan 8kk. tosi hyvä on kun rytmi on sama. ulos lähdötkin puen molemmille eka sukkikset,. viltsut. villapuvut...jne. että ovat yhtä aikaa puettu. ite tietty valmiina. itkuihin auttaa kun pitää aina tutit jääkaapissa ja vaihtaa vaikka minuutin välein jos tarve on..minulla on gragon tärinä sitterit,ihan ok. ruoka ajat kantsii pitää aina ajallaan.ikenille on kylmä juttuja jne.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomalaisia naisia lennätetään seksimatkoille

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1f5f5e20-8c36-4907-9640-8e0c3b017c5a Gambia on jo vuosia ollut yhtä kuin munanhaku ma
      Maailman menoa
      254
      2213
    2. Paras olisi vain unohtaa

      Tuleekohan tähän meidän tilanteeseen ikinä mitään selvyyttä. Epätoivo iskee taas, enkä jaksaisi enää odottaa. Kohta lop
      Ikävä
      81
      2045
    3. Voisitko laittaa

      Nimesi ensimmäisen ja kaksi viimeistä kirjainta tähän?
      Ikävä
      98
      1770
    4. Mietitikö nainen koskaan

      Miksi me ollaan päädytty tähän pisteeseen. Lähestmistapaa ei ole. Tarvitaanko me oikeasti enää tätä.
      Ikävä
      115
      1579
    5. Nämä kaikki alla olevat aloitukset on saman naisen aloituksia

      Kuinka paljon täytyy vintissä viheltää että esiintyy välillä jopa miehenä, ja sitten itse vastailee omiin kysymyksiinsä?
      Ikävä
      169
      1181
    6. huono omatunto

      johtuu siitä, että minulla on tunteita sinua kohtaan. Se vaikuttaa asiaan. Kaipasin sinua tänäänkin.
      Ikävä
      65
      1180
    7. Onnistuit sohaisemaan mua

      Kaikkein herkimpään kohtaan ja kyseenalaistamaan mun luottamuksellisuuden. Kun sitä ei ole niin ei ole mitään muutakaan
      Ikävä
      64
      1019
    8. Mitä kaipaat

      Usein elämässäsi
      Ikävä
      113
      1018
    9. Päätin juuri että

      En odota että meidän välillä enää tapahtuisi mitään. Tämä on aivan liian monimutkaista ja kyllä sinäkin olisit joskus mi
      Ikävä
      33
      1003
    10. Olisi hauska tietää

      Koska huomasit pitäväsi minusta? Itse taisin ihastua sinuun heti silloin kun tavattiin ensimmäistä kertaa. Miehelle, jon
      Ikävä
      60
      996
    Aihe