Onkos täällä ketään muuta jolla on yrittäjäpuoliso?
Minulla meinaan vaimo osti yrityksen tässä hiljattain. Hinta ei ollut kova, auton verran mutta lainoilla tässä on kuitenkin pelattu. Hyvä puoli siinä on, että asiakaskunta oli valmiina ja myynti lähti heti käyntiin. Huono puoli taas, että vaimo tekee tosi pitkää päivää, kotona se on valveilla korkeintaan pari tuntia, sunnuntait se tosin pitää vapaata. Joulu- ja tammikuu ovat perinteisesti tuolla alalla ne huonoimmat mutta nyt kun noita päivämyyntejä on seuraillut niin näyttää siltä, että vaimo pääsee meikäläisen tuloihin jo nyt ja saattaa päihittää meikäläisen aika piankin. Eikä vain se, vaan jos se avaa toisen liikkeen ensi vuonna ja sen jälkeen 1-2 uutta liikettä per vuosi kuten suunnitelmissa on niin se piru vie voi rikastua ihan oikeasti.
Nämä viimeiset viikot olen seuraillut tätä touhua vähän silmät ymmyrkäisinä. En ole itse mikään bisnesihminen ja olin henkisesti varautunut siihenkin, että homma voi mennä kuseen - ja voi se kaatua vieläkin - mutta tuo aasialaisten tempo noissa hommissa on melko uskomaton. Ne keskittyy pelkästään oleelliseen eli rahan tekemiseen ja siinä ne ei tee yhtään turhaa liikettä. Minä olen aina pitänyt yrittämistä vaikeana mutta tuntuu, että se on asennekysymys, ja jos asenne on oikea niin rikastuminen on helppoa. Ja hauskaa tuntuu olevan niiden seteleiden laskeminen.
Minulla meinaan vaimo osti yrityksen tässä hiljattain. Hinta ei ollut kova, auton verran mutta lainoilla tässä on kuitenkin pelattu. Hyvä puoli siinä on, että asiakaskunta oli valmiina ja myynti lähti heti käyntiin. Huono puoli taas, että vaimo tekee tosi pitkää päivää, kotona se on valveilla korkeintaan pari tuntia, sunnuntait se tosin pitää vapaata. Joulu- ja tammikuu ovat perinteisesti tuolla alalla ne huonoimmat mutta nyt kun noita päivämyyntejä on seuraillut niin näyttää siltä, että vaimo pääsee meikäläisen tuloihin jo nyt ja saattaa päihittää meikäläisen aika piankin. Eikä vain se, vaan jos se avaa toisen liikkeen ensi vuonna ja sen jälkeen 1-2 uutta liikettä per vuosi kuten suunnitelmissa on niin se piru vie voi rikastua ihan oikeasti.
Nämä viimeiset viikot olen seuraillut tätä touhua vähän silmät ymmyrkäisinä. En ole itse mikään bisnesihminen ja olin henkisesti varautunut siihenkin, että homma voi mennä kuseen - ja voi se kaatua vieläkin - mutta tuo aasialaisten tempo noissa hommissa on melko uskomaton. Ne keskittyy pelkästään oleelliseen eli rahan tekemiseen ja siinä ne ei tee yhtään turhaa liikettä. Minä olen aina pitänyt yrittämistä vaikeana mutta tuntuu, että se on asennekysymys, ja jos asenne on oikea niin rikastuminen on helppoa. Ja hauskaa tuntuu olevan niiden seteleiden laskeminen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
siinä taas joku harrastaa, heh heh. Ei todellakaan mene juttusi läpi, mies rukka.
Kyl täältä meidänkin kaupungista löytyy paljonkin aasialaisten ruokakauppoja, muutama vaatekauppakin. Vaimonkin alkoi tuottaa kleduja aasian suunnalta ja hyvin menee kaupaksi Suomalaisille.
Tosin ethän sinä säkin käyttäjän välttämättä ole aisiasta, niin kiinnostunut;)
Verovaroilla kustannetaan myös somaleiden kännykät ja huonekalut. ne rahat joita he lähettävät kotimaahansa rahoittaakseen klaanisodat ja huumeet talonrakentamisen ohella.
öistä, sun tietokonees, suurin osa kleduistas, telkkus....Kovalle ottaa sika-amalialla boikotoiminen. Onko sit muuta, kuin seinät ja aaltomalja keskellä lattiiaa vesikippona.
Niin keskittyvät rahan tekemiseen, siinä olet oikeassa. Kusettavat niin paljon kuin pystyvät ja kiertävät veroja. Suomalaista on helppo kusettaa, se on nähty. Ei muuten aasialainen ole yhtään sen ihmeellisempi yrittäjänä kuin suomalainenkaan, paljon riippuu niinkuin alussa mainitsitkin, että asiakaskunta oli valmiina, se helpottaa kovasti, myöskin se jos liikeidea on jo valmiina. Yrittäjyys on kovaa työtä. Olen seurannut ystävättereni ja sen miehen kovaa etenemistä urallaan yrittäjinä ja helppoa ei ole ollut, kun on vielä tarkka ja erittäin rehellinen siinä mitä tekee!!!
Olen menestyneen yrittäjäperheen tytär. Myös siskoni ja veljeni ovat yrittäjiä. Itse myös tietenkin, samoin mieheni. Olen freelance-graafikko ja mieheni lääketieteellisellä alalla konsultti (asumme ulkomailla). Yrittäjyys on mahtava energialähde, mitä enemmän siihen paneutuu, niin sen upeampaa se on. Ei sitä voi palkkatyöläinen ymmärtää. Äitini pääsi yrittäjäeläkkeelle ja muutaman vuoden lepokauden jälkeen perusti 68-vuotiaana uuden toiminimen ja jatkaa työntekoa uusin innoin.
Yrittäjyys ei ole kulttuurisidonnainen kysymys, vaan yrittäjähenkiset ihmiset kuuluvat määrättyyn ihmistyyppiin. Toivottavasti jaksat "maallikkona" kannustaa yrittäjäpuolisoasi. Myös jos avajaisten jälkeen business lopahtaa väliaikaisesti ja se täytyy tekohengittää uuteen nousuun. Silloin ei ole syytä panikkiin, vaan rohkeasti kokeilla uusia ideoita ja uskoa yritykseen.
Ollaan onnenpoikia