Mitäs ajattelisit, jos...

mukava yllätys sillä en ole enää missään vauvaikäisen äidin iässä eikä mulla ole miestäkään.

sitä on odotettuki

On kyllä täysi ihme jos näin kävisi tekemättä mitään.
Teetättäisin tällöin isyystestin aivan varmasti.

Olen tuhkamuna ja olen aina ollut!
Jotenkin se olisi todella ihme!

kun olin jättänyt sen naisen.........kaikki suunnitelmat muuttuivat ja kalliiden oikeudenkäyntien jälkeen minusta tuli YH_isä. Hankala ja hintava tilanne seilorille. Eipä siihen aikaan kelvannut äitipuolen työ täysylöspidolla ajoissa. Onneksi palkka riitti sentään elättämiseen ja hoidon järjestelyihin ja nyt olla jo tyytyväinen isoisä.

Lapset ei kiinnosta, joten hoitaisin naisen aborttiin.

uutinen kun se oiskin, oisin kauhuissani kahdesta asiasta. Ensimmäinen ois, onko tää nyt Jeesuksen uudelleen tuleminen kun ei isäehdokkia ois ollu aikoihin lähelläkään, ja miks just mä, ja toinen kauhun syy ois, et näillä lääkkeillä mitä nyt syön, ni halleluja ja tattis vaan sikiön kehitykselle.

wautsi ja jihuu :'D Oisin happy..

En voisi huomata "yllättäen" olevani raskaana. Parisuhteissani olen aina käyttänyt ehkäisyä ja muutenkaan jos en ole parisuhteessa, en makaile. Fysiikkaani sopii tosin mieluiten ei-hormonaalinen ehkäisy, joten pitää valita sänkykumppanit hyvin. Skordari on ahdistava ehkäisyväline, mutta vielä ahdistavampi on ehkäisypillerimerkki, joka ei sovi. Viimeksi olen harrastanut seksiä vuonna 2006, enkä juuri edes kaipaa sitä, koska ilman intohimoa seksi ei merkitse yhtään mitään. Sytostaattini tosin myös vievät seksuaalisia haluja ja ehkä eivät oikean tyypin kanssa, mutta jynttääminen jonkun satunnaisen kanssa ei todellakaan kiinnosta. Sen viisisataa kertaa tuon vuoden 2006 jälkeen minulle kyllä on tarjottu mahdollisuutta harrastaa seksuaalikontaktia ja tottakai tapaillut miehiä olen. En vain nauti satunnaisseksistä ja vaikken vaadi siihen parisuhdettakaan.. ei vaan kiinnosta, jos ei ole sellaista ajatusta, että seksistä jotakin kokemusta saisi. Viitti mitään revaa levitellä joka ääliölle, ikinä viitsinyt.

ommella pieniä vaatteita ja odottaisin hämmästystä:) Ei se nyt niin kauhia ylläri ois. Kun antaa, niin saa..

Jos sanoja olisi vaimoni, niin heittäisin niska-perse-oteella kartanolle ja käskisi hinata perseensä sinne lapsen oikean isän nurkkiin.
Jos se ois joku muu niin ajattelisin, että mitähän toi on vetänyt.

rajusti

miehenä en tunnetusti pysty ajattelemaan

pohdittaisiin että voiko 13 miestä toimia yksinhuoltajana

Se olisi ensireaktio.

Olisihan tuo hieman shokki, koska ei ole ns. tilauksessa, mutta kyllähän se siitä onnentunteeksi varmasti aika äkkiä kääntyisi :)

siviilisäädyllä yllätys olisikin järkytys, eikä ajatukset välttämättä olisi niin ilahtuneita kuin muutoin.

Se olisikin erittäin vaikea tilanne. Haluaisin tehdä abortin mutta kykeneminen siihen onkin toinen juttu ja pahoin pelkään että pitäisin lapsen ja tuhoaisin loputkin elämästäni :`(

Se on kyllä myöskin niin erittäin epätodennäköinen skenaario että turhaan ahdistan tässä itseäni miettimällä mitä tapahtuisi ja tekisin.

Pohdin ongelmaa sitten vasta jos/kun se tulee ajankohtaiseksi.

Jos olisin raskaana niin... hmm.. nykyinen lapsi 3kk joten mielummin saisi vähän pidempi väli olla, mutta lapsi olisi kuitenkin tervetullut

että olisin vahvoilla tulevissa yt:ssa.

että elämä tulee muuttumaan.

helvetti, taasko, no se ois edelleen se abortti.

se olis taas uus sivu elämänkirjaan se.

Mä varaisin heti ajan aborttiin, en suostuisi edes harkitsemaan muita vaihtoehtoja.

Riippuis kenen se skidi olis? Tai no emmä tiedä kai mä sen pitäisin...mut vituttais ehkä hetki jos toinenkin..
Jos olisin parisuhteessa, mut saattais pystyä aivopesemään tohon toimintaan mutta vain jos mies suostuisi kanssani käsirautoihin ja tekisimme kirjallisen sopimuksen siitä, että jos eroamme, teemme yhteishuoltajuuden eikä mitään mutinoita!!!!!!