Tässä olisi miehillemme pieni gallup. Voisitteko aloittaa parisuhteen yksinhuoltajaäidin kanssa, vai olisiko yksinhuoltajuus teille este? Kysyn ihan yleisestä mielenkiinnosta enkä etsi täällä seuraa :)
Gallup miehille: huolisitko yh-äidin?
voldemort the freat
31979
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Kyllähän tuo olisi este. Muut miehet hoitakoon sen homman, itseä SEURUSTELUSUHTEESSA kiinnostaa vain lapsettomat. Toki muuten voi hauskaa pitää yh-äipänkin kanssa.
en kovinkaan helpolla, vaikka olisi parempikun nainen. Kiintyminen YH lapseen on ongelma, kun juridinen oikeus puuttuu.
Kyllä minä voisin alkaa parisuhteeseen yh-äidin kanssa. Tietysti suhteen alkuvaiheessa pitäisi sopia millainen roolini on lapsen kasvatussuhteessa. Erilaiset näkemykset voivat aiheuttaa skismaa parisuhteessa...
en todellakaan voisi seurustella enään yh.n kanssa.
Ihastuttiin, rakastuttiin, mentiin naimisiin jne ja tätä hirveää uusperhe elämää kesti sen kolme vuotta kunnes lähdin.
Äidin hirveät huoltajuuskiistat ja tappelut teini pojistaan isän kanssa, poikien palloittelu ja toisen vanhemman mollaaminen lapsille oli nämä milloin isän mutta asuivat silti äitinsä eli meidän luona, koulussa kumpikaan ei parjännyt ja mukaan kuvioon tuli ilkivalta, rikokset kalja ja tupakka. Äitinsä ei uskaltanut enään eikä kotona muutenkaan ollut minkäänlaista kuria kurittaa ja nuhdella poikia tekemisistään koska pojat osasivat myös tämän palloittelun. "jos me ei saada tehdä sitä tai tätä lähdemme isän luo"
Minulla ei ollut mitään oikeutta sanoa pojille edes siitä jos he varastivat rahaa lompakostani koska silloin kimppuuni hyökkäsi niin tädit kuin anoppikin. "sinä et tiedä lapsista mitään kun sinulla ei niitä edes ole"
Tuli mitta täys ja otin eron sekä muutin kauas koko perheestä. Sen jälkeen on ollut yh.t kiinnostuneita myös ja tulleet iskemään mutta enään en sitä virhettä tee. Nyt seurustelen ikäiseni lapsettoman naisen kanssa ja ai että tätä mukavaa parisuhde elämää kun voimme täysillä keskittyä toisiimme.
Ainiin eks poikapuoleni teoista luin viimeksi iltalehdestä pari viikkoa sitten joten ei elämä ole exällä kummemmaksi muuttunut lapsiensa kanssa.
Onneksi ydinperheissä ei voi olla koskaan ongelmia ja molemmat vanhemmat osallistuvat lasten kasvatukseen yhtä paljon.. varsinkin se mies, jonka biologisista lapsista on kyse.. miksihän heille tuli ero, jos omat lapset ovat tie onneen?!?!
Kyllä
Vain jos olen todella ihastunut.
En pidä lapsista, en halua lapsia, ja siihen sitten vielä päälle se lapsen biologinen isä päälle. Ei hyvä.
En, jollei kyseessä ole leski.
Suomalainen mies haluaa lapsettoman naisen. Siksi minäkin sitten aivan vapaaehtoisesti katsastin itselleni ulkomaalaisen miehen ja tyytyväinen olen parisuhteeseeni. Tavatessamme hän oli masentunut, työtön jne. Yhdessä olemme pyrkineet parempaan ja nyt hänellä on työ ja oma palkka (minä olen myös työssä käyvä) eikä oikeastaan mitään erityisempiä masennusoireitakaan, hän on iloinen ja jaksaa töissä ja kotona hyvin. Lapsistani hän tuntuu oikeasti välittävän ja tuntuu onnelliselta siitä, että on löytänyt itselleen perheen.
Ulkolainen kun ei ymmärrä eikä saa sitä paskaa niskaan samalla tavalla mitä uusperheeseen tuleva suomalainen mies ja varmaan nainenkin.
Helpompi pysyä ulkona riidoista ja tappeluista.
Yh.t ja epätoivoiset elämäntapa poikamiehet hakekoon kumppaninsa ulkomailta niin kaikilla on parempi.
En kovin helposti.Jo pelkkä maksaminen asuinneliöissä vituttas, kaksi teini-ikäisen huonetta meidän kahden asuintilojen lisäksi tulisi kalliiksi...eli maksais "turhista neliöistä". Ruokalaskut isompia jne. Avopuolisona jos tulisi ero joutuisin etsimään uuden asunnon itselleni ja oisin maksanut teinien neliöistä, ruoasta ja ex-akan kämppää yms..... sitten ne ex-akkani entisen ukot ja suvut kinat ja sun muut vittuilut päälle.
täysin totta!!!
Yksinkertaisella matematiikalla laskien lasten vaatimat lisäneliöt (-vuokra) tulisivat hyvinkin kuitattua elatusmaksujen ja lapsilisien avulla, ja vielä jäisi sinullekin hiukan kalja- ja tupakkarahoja.
Terv. eräs lähivanhempi.
paljon saa elatusmaksuja saada, että kuittautuu edes jotain talon/elämisen maksamista kuluista(pankkilainasta)....ja akan tilille ne elatusmaksut tulee. Asuminen on kallista.
Joo pysy erossa niin yksinhuoltajista kuin muistakin "akkoista".
Itse en ottaisi tuollaista nimittelijää ikinä mieheksi.
Miksi ihmeessä ottaa käytetty luuska, jolla on ristinään vielä toisen siittämät mukulat? Niin kauan kuin kykenen saamaan käyttämätöntä tavaraa, niin ei tule mieleen vilkaistakaan yh-äiteihin päin. Sitten ehkä kun lähestyy eläkeikää eikä nuorta naista enää kaadu, niin on kai pakko siirtyä käytettyihin malleihin. Mutta silloinkaan en missään nimessä ottaisi naista, jonka kylkiäisenä tulee jonkun toisen siittämiä tenavia käyttämään hyväkseen minun resurssejani. Ehei, jokainen mies maksakoon itse oman jälkikasvunsa kustannukset.
Sääliksi käyvät ne hölmöt, joilla ei muuta keinoa pillunsaantiin ole, kuin tyytyä toisten jätteisiin. Siinähän sitten kannattavat aisaa jälkikäteen ja virittävät tekohymyä naamalleen isäpuolen auvoisassa roolissa.
Käytettyjä luuskia nytkin nait, mutta koskapa kiitos ehkäisyn ja aborttien lapsia ei ole näkyvillä, niin siinäpä saatat kuvitella käyttämättömäksi neitokaiseksi mielessäsi. Tosiasiassa lapseton sinkkunainen on ollut sängyssä ehkä kymmenkertaisen miesmäärän kanssa verrattuna lasten äitiin, mutta "onnea valitsemallasi tiellä", ehkä sinustakin joskus vielä mies kasvaa?
Miten voi olla tuollaisia sivistymättömiä moukkia miehiä olemassa?
Kukaan nyt ei usko, että sinunlaisesi saisi mitään naista koskaan vierelleen.
Miksi joku ottaisi tuollaisen ilkimyksen, jonka suusta tulee pelkästään sappea?
Olet tuomittu kyllä vanhenemaan ihan yksin, mikä tuntuukin ihan oikealta sinun tapauksessasi.
joo..joskus olisi tosiaan sille kirveelle töitä siellä navetan takana....
Tuo "valinnanvaraa" on todella oksettava puistatus idioottimaisine ilmauksineen.
Ihan piti melkein kilometrin päästä kiertää koko kirjoitus, oli se niin pahalle haisevaa sontaa.
Toisaalta hyvä, ettei yh:t sille kelpaa, oma äitinikin oli leski ja olisi ollut kauheaa, jos tuollainen sika olisi isäpuolen virkaa meillä toimittanut! Huh huh!
Itse olen vielä vapaa ja lapseton, enkä ikinä huolisi tuollaista miestä lasteni isäksi, enkä muutenkaan lähelleni.
Onneksi nuo tunnistaa ja kaukaa! Jo pelkästä pahasta hajusta!
Ja aikuiseksi kasvattanutkin vaimoni kanssa pojan, kun isänsä häipyi kuvioista jo ennen tapaamistamme.
Hyvin on mennyt ja mukava poika on ollut. Poliisiksi opiskeli itsensä.
Lisäksi meillä on vaimon kanssa yhteisiä poikia kolme ja innolla odotan joulua, kun taas porukalla saunotaan ja mennään pelaileen jääkiekkoa. Vaimoni poika on ollut aina tasavertaisessa asemassa muiden lastemme kanssa.
mutta haluaisin asua omissa kämpissä.
Omissa kämpissä, varsinkin jos on isompia lapsia, jotka tarvitsee omaa rauhaa ja esim.vessan, josta ei törmää aamutuimaan karvamunainen mies vastaan!!
Mutta ensin kannattaa ottaa tavat selville.
Eli tutustua kunnolla, ei mitään pikahäitä, kiitos!
Itse kattelin työkaveriani aina sillä silmällä ja tykkäsin hänen tavoistaan ja se miellytti, miten kohteli tolkusti myös lapsiaan.
No, kun hänelle tuli sitten ero ja tietenkin ensin olkapäänä siinä aikani olin, niin seurusteluksihan se meni.
Seurusteltiin siinä pari vuotta ja sitten muutettiin yksiin ja hyvin on mennyt.
Lapset on kunnollisia, mies katsoo omilla vuoroillaan ja ei meillä ainakaan ole koskaan se ollut edes mikään
"syy" olla olematta yhdessä, tuo yksinhuoltajuus. (tai yhteishuoltajuushan se nykyään yleisempi on).
Nainen miellytti minua jo vuosia ennen eroaan ja hillitsin tunteeni töissä, mutta kun oli vapaa, niin uskalsin rakastua täysillä, eikä se tunne mihinkään ole kadonnut.
alkaisi parisuhdetta. yksinhuoltajuus olisi este. suhteen alku on muutenkin vaikeaa aikaa jolloin pitäisi pystyä keskittymään pelkästään toiseen, ei muksuihin, jotka pakostikin ovat koko ajan mukana
kuvioissa tavalla tai toisella.
Minä voisin ainakin aloittaa. Lapset eivät ole mikään este vaan elämän rikkaus. Olen itse eronnut ja kolme lasta. Aikaa menee lasten harrastuksiin viemisissä ja tuomisissa, seurustelin välillä kahden lapsen yh-äidin kanssa ja ihan kivaa oli... Kiirettä piti, mutta sitähän arki helposti on kun on lapsia... :)
Riippuu ja roikkuu. Jos nainen olisi superkiva, laatuaikaa järjestyisi säännöllisesti ja tuntisin itseni rakastetuksi lapsensa olisivat asiallisia/kivoja niin mikä ettei.
Mutta saman katon alle en muuttaisi kovin kevyin perustein.
Heh, minä olen yksinhuoltaja, ja olen tavannut ihannemiehen. Hänellä on itselläänkin lasten yhteishuoltajuus, ja pitää kovasti minunkin lapsestani. Se on lisäksi meillä se mies, joka haluaisi muuttaa saman katon alle, mutta minä epäröin,.
Kyllä minä huolisin. Ei lapsi tee naisesta huonompaa. Olen tosin nähnyt kaikenlaista et yh nainen on ottanut miehen ja mies onkin ollut paha juoppo ja väkivaltainen ja sit nainen ei ole päässyt eroon siitä. Mun naapurina asui yks sellanen nainen ja ei se kivaa katteltavaa ollut.
En huoli yksinhuoltajaa.
Oon 34v lapseton sinkkumies, enkä huolisi yksinhuoltajaa.
En yhtään epäile, etteikö yksinhuoltajanaiset ole yhtä ihania/kamalia kuin lapsettomat naiset, mutta se elämä sitten käytännössä...olisi vaikeaa.
Monet tuttuni saavat "päänsärkyä", siitä kun oon sinkku ja sit kun oon kertonut, että on aika vaikea löytää tässä iässä lapseton, vapaa nainen, niin varsinkin naistuttuni eivät voi käsittää etten huoli lapsellista naista...
Mieluummin elän sinkkuna kuin alan suhteeseen yh:n kanssa.