elikäs tilanne olen seurustellu jo 3 vuotta ihanan naisen kanssa eli oli kiva ja kaikkee hän käy töissä mulla sama juttu MUTTA hänellä on ulosottovelka yli 20000€ eli toisin sanoen hänen koko palkka menee sen maksamiseen elikäs kolme vuotta mie oon maksannu kaiken ku hänellä jää elämiseen kuukaudessa 200 niistäki puolet on kulunnu bensoihin nyt mulla tekee mieli lähteä jonnekki etelään tai muutenki tehä jotain kiva mihin tarttis rahaa mollemilta niin se ei oikein onnistu ku hänellä ei oo niitä ja tälläistä menoa jatkuis vielä 5 vuotta en oikein tie kestänkö vai pilaanko mu 20-30 väliset vuodet? neuvoja onko ollu vastavia kokemuksia?
ero vai taloudellinen kidutus?
Ongelma 1
81067
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
1/3 osa on maksimi mitä voidaan ihmiseltä ulosmitata palkasta.Lain mukaan meillä jokaisella on kuitenkin perusturva,eli käteenjäävä osuus.Kaikkea ei voi viedä.
Eroa en rahan takia todellakaan ehdota,mutta valinta on oma.Velkasaneeraukseen olisi aika fiksu hakea,saatte korkoja huomattavasti pois ja maksusuunnitelman,että minkä verran menee mihinkin.
Jos hän ei ole tehnyt uutta jatkuvasti,niin 5 vuotta ei todellakaan ole pitkä aika,jos hän on se elämäsi nainen.
Ulkomaan matkoista varmaan joutuu pois jäämään,mutta aseta asiat tärkeysjärjestykseen.Kaiken järjen mukaan sitä rahaa pitäisi kyllä myös jäädä,jollette ole itse päättänyt maksaa maksimi summia.
Niin hirvittäisi tuo viiden vuoden päässä häämöttävä aika siinä mielessä että yhtäkkiä nainen ottaakin ja lähtee. Olethan elättänyt hänet tuon ajan ja hän on päässyt kuin koira veräjästä veloistaan.
Se jos mikä olisi sinulle ylitsepääsemätön paikka.
Sulla pitää olla omaakin elämää ja vapaa aikaa sekä matkoja ja harrastuksia.
Toisaalta nainen saattaa vilpittömästi rakastaakin sinua ja kun hän on päässyt veloistaan saattaa teillä alkaa mitä mahtavin yhteinen aikakausi. Vaikea sanoa todella.
Ei muuten mutta itse olen elämässäni törmännyt liikaa elätettäviin naisiin niin siksi vähän epäilen että nainen on vaan löytänyt helpon tien varsinkin jos ikää vasta tuo 20-30v Varttuneemmat yleensä tunteellisempia ja järjellisempiä.
Miksi nainen on joutunut noin valtavaan velkaan, on samantekevää. Kuitenkin hyvä että on sen verran vastuuntunnollinen että maksaa sen pois.
Toisaalta ei ole oikein reilua että sinä joudut maksamaan hänenkin elämisensä. Joten: nainen voi täydellisen hyvin (ja hänen täytyisikin) ottaa toinen tyo. Jos hän nyt tekee 7.00 -16.00, se jättää piiiiitkän illan tehdä toista tyotä.
Tai vastaavasti jos hän menee vasta 10.00 toihin, se jättää on pitkän aamun jolloin voi tehdä toista tyotä.
Toden näkoisesti hänellä on viikonloput vapaata. Mikä estää häntä tekemästä tyoskentelemstä viikonloppuisin?
Tuolla tavalla hän voi laittaa koko päivätyopalkkansa velan lyhennykseen ja toisesta tyostä saaduilla ansioilla osallistua omaan ylläpitoonsa.
Saattaa tuntua aluksi hiukan rankalta, mutta tuo järjestelmä on vain väliaikaista. ( Ellei hän itse päätä tehdä siitä pysyvää)
Hei!
Olen käynyt jossain määrin läpi samoja asioita. Tosin sillä erotuksella, että kyse on minun ja avovaimon yhteisistä lainoista. Otimme yhdessä lainan autonostoa varten ja lisäksi remppalainan asunnon kunnostamista varten. Tienasimme molemmat kohtuu mukavasti ja velan pois maksaminen hoitu ilman ongelmia.
Kävi kuitenkin niin, että avovaimoni terveys petti ja hän joutui pitkälle sairauslomakierteelle. Tulot romahtivat samalla ja niin myös lyhennykset alkoi kangerrella. Ensin jouduimme vaihtamaan asuntoa ja sen jälkeen oli pakko luopua autosta. Auton arvokin oli laskenut kuin lehmän häntä ja niinpä ei jäänyt jäljelle muuta kuin lainat. Lainojenlyhennys oli nyt yhtäkkiä kokonaan minun tulojeni varassa.
Terveysongelmien myötä alkoi myös muut vaikeudet parisuhteessa ja kävimme läpi todella vaikeita asioita. Pariin otteeseen olimme eroamassa ja pettämistäkin oli puolin ja toisin. Vähitellen omat ajatukseni alkoivat olla samalla tasolla kuin sinullakin. Minusta tuntui, että toinen elää siivelläni ja minua käytetään hyväksi. Pelkäsin todella paljon sitä, että minut jätetään sitten, kun lainat on saatu maksettua. Harmittelin myös mielessäni sitä miten elämäni nuoruusvuodet menee hukkaan.
Noh, jokin kumma voima sai jaksamaan ja jatkamaan ja nyt vuodet ovat vierineet. Olemme edelleen yhdessä, olemme saaneet talousasiat paremmalle mallille ja myös yhteiselämä on alkanut sujua. Voisin sanoa kliseisesti, että yhdessä läpikäydyt vaikeudet on vain lujittaneet meitä. Lainaa on vielä maksettavana, mutta asiat on saatu hoidettua niin, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan kovin helposti (*kopkop*).
Haluaisin vain sanoa, että se on loppujen lopuksi vain rahaa. Näin jälkikäteen ajatellen tuntuu todella hyvältä, että päätin pysyä suhteessa ja kärsiä taloudellisesti.
Sinun tilassasi jatkoa miettiessä puntaroisin seuraavia asioita:
- Miten tyttöystäväsi velka on päätynyt ulosottoon? Tie ulosottoon on melko pitkä, eikä se todellakaan tapahdu hetkessä. Asioista ja lyhennysmaksuista on mahdollista sopia moneen otteeseen. Onko tyttöystäväsi jotenkin holtiton rahankäytön suhteen? Voisiko moinen velkaantuminen tapahtua uudestaan sen jälkeen kun ulosotto on saatu hoidettua?
- Osallistut jo nyt tyttöystäväsi elättämiseen. Mitäs jos maksaisit suoraan osan ulosttomaksuista, niin että tyttöystävällesi jäisi enemmän rahaa ja hänen olisi yksinkertaisesti pakko yrittää tulla toimeen omillaan? En usko että helpotat tilannetta hirveästi maksamalla asioita aina tarpeen tullen.
- 20000 euroa ei ole loppujen lopuksi kovin suuri summa. Kannattaa miettiä, jos saisitte ulosottomiehen kanssa sovittua maksuja järkevämmäksi. Esimerkiksi niin, että osallistut myös maksuihin, jolloin saatte maksettua hieman nopeammin lainaa pois ja korkoihin ym. kuluihin menevät maksut pienenevät. Toisena vaihtoehtona kannattaa miettiä pankkilainaa ja selvittää mahdollisuudet järkeistää kuukausieriä, jolloin arkipäivän eläminen helpottuisi. Nämä ovat tietysti asioita jotka vaativat pitkäjänteistä sitoutumista ja vaatii myös malttia vaikka tilanne hetkellisesti helpottuu!
sanoit että naisesi on ihana, mutta et tiedä. No kysymys kuuluu näetkö itsesi onnellisena ilman häntä? Jos näet, et luultavasti rakasta niin paljoa, ja silloin on tyhmän hommaa vain myötätunnosta maksaa jotain, siitä ei taatusti mitään hyvää seuraa, tiedän sen kokemuksesta.
Itse en siedä tuhlareita, saatikka että törsätään velaksi. Riippuuisi varmaan siitä mitem tyttösi on ulosottoon joutunut. Onhan niitä järkeviäkin syitä. Mutta jos kyseessä on kevytmielinen "visan vinguttaminen" ja kulutusluotot tai ylisuuri autolaina tms. niin etsiköön itselleen toisen elättäjän.
Lyhennysvapaat kuukaudet.
Jos pelkän taloudellisen ahdistuksen tähden eroat, et onnistu toisenkaan kanssa.
Kehoita häntä olemaan rehellinen, luulisi enemmän jäävän käteen.
Kyllä minuakin ärsytti, kun en ikinä nähnyt miehen palkkanauhoja ja hän kantoi rahansa milloin mihinkin,
en saanut edes puhua, voisinko pitää töistä vapaata.
Parhaista vuosista ei kannata puhua, jos kokee pilaavansa ne.
Sinun täytyy jotenkin huolehtia, ettei hän pääse käyttämään hyväkseen, koska on vaikea saada oppimaan vielä sittenkään kun velat on maksettu, että kulut tasan.
Käytännön asiat ratkaisevat, ainakin ajan mittaan.
Mutta tunneside, vaali sitä, koska on harvinaista olla onnellinen.
Tuo on ensinnäkin täyttä soopaa, että naisellesi ei jäisi palkasta käteen kuin 200 euroa. Ulosotossa kuuluu jäädä perusosuus vähän reilut 600 euroa ihmiselle itselleen elämiseen ja sen ylittävältä osalta voidaan ulosmitata 1/3 tai riippuu miten paljon tienaa. Pienituloisillahan se menee niin, että jos ei tule tuota kaksi tai kolme kertaa suurempi kuin mitä perusraha on käteen niin silloin ulosmitataan tuon reilun 600 euron jälkeen jäävästä osasta 2/3. Eli jos palkka vaikkapa 1000 euroa/kk niin se menee niin, että ensin vähennetään se 600 euroa jolloin ulosmitattava oasuus on tuo 400:sta eurosta 2/3. Eli ei voi missään tapauksessa mennä niin, että naiselles ei jäisi kuin 200 euroa käteen. En tiedä mistä tuon summan olet saanut päähäsi, tai jos naisesi noin väittää hän valehtelee.
Itse nimittäin olen kanssa ollut ulosottajan kynsissä(en tosin enää) ja tiedän kyllä tasan tarkkaan miten nää pykälät menee. Ja jos tulee esim.lääkekuluja ym mitkä vievät paljon rahaa, silloin on oikeutettu saamaan maksuvapaan kuukauden tai jos esim.pyykinpesukone tms hajoaa ja täytyy saada uusi niin silloinkin on oikeutettu saamaan maksuvapaan kuukauden.
Mä kyl tein tosin niin, et tein tuon oman työni lisäks toista työtä aina välillä niin sain siitä työstä just sen verran ja vähän enemmänkin mitä ulosottaja vei mun palkasta pois joten käytännössä en menettänyt mitään. Toki vaatiihan se sit tahtoa ja jaksamista tehdä kahta työtä, mutta itse koin sen niin, että itse olin raha-asiani ryssinyt, joten minun kuuluikin tuntea se nahoissani etten tee enää toista kertaa samaa virhettä. ja opein kyllä läksyni, joskin tuon kahden työn tekeminen tuntui kyllä nyt jäävän enemmänkin jo tavaksi, eli teen edelleen kahta työtä vaikka ei vält.tarttis. :)
Mutta siis tuo 200 euroa ei todellakaan ole paikkansa pitävä väite, se on varma!
Ja kyllä minäkin seurustelen koko ajan, ite asiassa muutettiin jo yhteenkin mun miehen kanssa eikä häntä kyllä yhtään mietityttänyt noi mun velat. Mut se pointti onkin kyllä ennemminkin se, et mä kyl tienaan ite ruokarahani, mua ei kenenkään tarvii elättää eli sen puolen ei ollu huolta. Ja niinku mies mulle sanoikin, et mitäs se hälle kuuluu ku ei vaan yhteisistä rahoista oo pois niinku ei oo ollutkaan. :)