Katselin useamman vuoden exäni sikailua, haukkumisia, pettämisiä, tyhjiä lupauksia ym.
Tajusin sitten vihdoin ja viimein irrottautua siitä suhteesta.
Nyt on ongelmana se että olen muuttunut tunnekylmäksi, vuosi on kuitenkin jo erosta kulunut ja välillä yksinäisyys ja kumppanin löytäminen kiinnostaisi. Sitten kun pitäisi jotain aloittaa, tapailua tai seurustelua, meneekin pupu pöksyyn.
Ei huvita seksi, en halua olla lähellä, mikä mättää....
Jäinkö nyt pysyvästi tälläiseksi jääpuikoksi vai menisikö tää joskus ohi. Inhottavinta on kun eteen on tullut kiinnostava ihminen, en osaa selittää mitenkään miksi en halua läheisyyttä.
Hävettää kun en itsekään tajua mikä minuun on iskenyt.
Ennen ei vastaavaa ole eron jälkeen ollut.
Onko muita joilla olisi samoja oireita?
Tajusin sitten vihdoin ja viimein irrottautua siitä suhteesta.
Nyt on ongelmana se että olen muuttunut tunnekylmäksi, vuosi on kuitenkin jo erosta kulunut ja välillä yksinäisyys ja kumppanin löytäminen kiinnostaisi. Sitten kun pitäisi jotain aloittaa, tapailua tai seurustelua, meneekin pupu pöksyyn.
Ei huvita seksi, en halua olla lähellä, mikä mättää....
Jäinkö nyt pysyvästi tälläiseksi jääpuikoksi vai menisikö tää joskus ohi. Inhottavinta on kun eteen on tullut kiinnostava ihminen, en osaa selittää mitenkään miksi en halua läheisyyttä.
Hävettää kun en itsekään tajua mikä minuun on iskenyt.
Ennen ei vastaavaa ole eron jälkeen ollut.
Onko muita joilla olisi samoja oireita?
Vastaukset 3
Vanhimmat
erosin itsekin juuri pitkästä suhteesta - ja vähän samanlaisia fiiliksiä ollut ilmassa, vaikka mitään edellämainittua ei edes tapahtunut oman kumppanin taholta. Kai se on vaan niin että ihminen ei vain jaksa tai uskalla enää pistää omaa sisintään samallalailla peliin, jos jo kerran on joutunut pettymään. Sinun pitää luottaa vaan 100 % fiilikseen sekä heittäytymiseen tuntemattomaan - ei kuitenkaan hätiköidysti. Usko pois, kyllä aika ne haavat parantaa.
itselläni oli pitkään noita oireita kun erosin ensimmäisestä miehestäni.. sen jälkeen moni suhteeni kesti maks puoli vuotta ja oli kyllä yhtä vuoristorataa..ja tätä leikkiä kesti monta hemmetin vuotta..
mutta! sitten kävi niin että lähdin kavereiden kanssa baariin yhtenä iltana ja siellä sitten tutustuin kaverini kaverin kaveriin..ja noh.. sillä tielle sitten jäin.. :) tuommoiset tunteet katosi saman tien sen illan jälkeen ja nyt olen taas onnellinen.. :) nautin elämästäni täysillä ja tiedän että voin luottaa 100% mieheeni nyt.. :)
antakaa aikaa noille tunteillenne!! ei niitä tarvitse hävetä!! ja jos todella haluat johonkin mieheen tutustua niin kannattaa hänelle sanoa tuosta.. jos mies on aidosti kiinnostunut niin kyllä hän ymmärtää..
ja sitten kun se oikea vain kipittää vastaan niin noi tunteet vain unohtuu!! sitä on turha pelätä nyt.. koska aikaa kun kuluu ja saatte itsenne taas kuntoon niin elämä hymyilee suuremmin!! :)
normaalia eron jälkeistä masennusta...kelläpä ei tommoisen parisuhteen jälkeen olisi?...Jos matalalento jatkuu niin mene lekuriin ja otata kilpirauhaskokeeet ja hormonikokeet itsestäsi...lääkäri arvioi että tarvistetko masennukseesi apua vai onko jokin muu häiriö..elämä jatkuu ja kukatietää miisä sun tuleva ,parempi kultasi lymyää...