Liian kranttu?

Annan kyllä mahdollisuuksia aika anteliaasti ja lähestyn naisia aika huoletta. Kun pitkällä tähtäimellä se vasta selviää nappaako vai ei. Erään exäni tiesin puolisen vuotta eikä hän herättänyt minussa sen kummempia tunteita ennen kun aloimme kerran jutella kunnolla ja se oli sitten sellaista menoa että siitä suhteesta toipuminen kesti pitkään.

Onko tällainen itsekriittinen aihe jotenkin epäsuosittu vai miksi antaa ketjulle miinusta jos sitä ei edes vaivaaudu muuten kommentoimaan? :D

Mitä järkeä ottaa jotain esim kalkkuna helttaista lyhyttä naista kun tietää että jos tästä meidän jutusta syntyis perhe niin tulevalla poikalapella tulis olemaan entistä vaikeampaa. Tyttölapsien kohdalla perintötekijät ovat aika yhden tekeviä. Naiset voivat aina parantaa ulkonöään tarpeeksi meikeillä ja muilla jotta kelpaavat jollekkin. Naiset voisivat hetken miettiä miltä ja kuinka haluttuja he olisivat esim miehinä kun heillä olisi samanlainen heltta, kapea leuka eikä niitä meikillä piirrettyjä vahvoja kulmakarvoja. Ihon kosteutus, hiustenvärjäy ja sopivien hajusteiden käyttö on jo varsin tavallista myös miehillä joten niihin on turha kiinnittää erityistä huomiota. Vaatteet kannattaa myös unohtaa koska oman lapsen kohdalla asiaan voidaan vielä puuttua.

On muutamakin kriteeri minkä mukaan en edes lähde yrittämään:

1. Tupakointi, en kertakaikkiaan siedä tupakan hajua.
2. Liika alkoholin käyttö, silloi tällöin ei haittaa kunhan kohtuudessa pysytään.
3. Ei ole minkäänlaisessa pari-/avoimessa suhteessa toisen miehen kanssa.

Mutta jos noista pääsee läpi niin sitten yritän.

Olen erittäin kranttu, olen ehdottomasti mielummin yksin, kuin suhteessa johon en usko sataprosenttisesti. Kriteerit minulla on aika kovat. Mies ei saa missään nimessä polttaa, alkoholia saa käyttää hyvin rajoitetusti, esim. viiniä ruoan kanssa on ihan ok, mutta mies joka kittaa kaljaa harvasen ilta, ei kiitos. Hänen pitää ehdottomasti olla tasapainoinen, sinut itsensä kanssa (ei taipuvainen masennukseen ja epävakuuteen) positiivinen, luotettava, hyvin toimeentuleva, omata hyvän maun (pukeutuu tyylikkäästi ja arvostaa esteettistä sisustustyyliä). Lisäksi hänen täytyy minun silmiin olla kivan näköinen (kivan näköinen vaatii ehdottomasti pituutta vähintään siinä 178 cm. Lihavaa tai kaljamahaista en huoli, enkä myös liian laihaa.
En lähtisi kokeilemaan josko onnistuisi jonkun deitin kanssa, jos en toisaan itse usko siihen ihan täysin, kun en todellakaan ole epätoivoinen. Pystyn itse tarjoamaan saman kuin vaadin häneltä, ja tiedän, että minulla on helppo saada itselleni komeankin miehen, mutta kun se ei vaan riitä.