Miten selittää alta murkkuikäisille lapsille isän itsemurha..? Olen toivoton tämä n kaiken keskellä. Mitääsn ei osattu odottaa..olen shokissa niin etten oikein vieläkään ymmärrä,toimin kuin robotti vaikka sisälläni jokin karjuu kauhuissaan apua.
Miten selviämme..
äiti...........
3945
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen 25v nuori nainen, ja olen kokenut isän itsemurhan.
olin silloin kotona sisareni ja äitini kanssa, veljeni olivat luistelemassa.
kuului vain kauhea pamahdus..äitini varmaan aavisti mitä tapahtui kun pisti meidät sisareni kanssa omaan huoneeseemme. sanoi vain että;" ette tule ulos sieltä ennenkuin annan luvan".
no siinä sitten äiti kävi makuuhuoneessaan katsomassa..ei olisi kannattanut, oli jotain todella järkyttävää nähtävää.siinä sitten äiti soitti sairaalaan ja poliisille ihan shokissa.
olimme koko perhe aivan järkyttyneitä tapahtuneesta. tämäkin kun tapahtui sattumoisin itsenäisyyspäivänä. itse olin tapahtuman aikoihin 8v.
tarviiko sitä lapsille sanoa että "isä tappoi itsensä". eikö riitä että "isä on kuollut".
tuette vain toisianne, ja ehdottomasti haette apua suruunne. jutelkaa läheisten ihmisten kanssa ja keskenänne, älkää pitäkö pahaa oloa ja ajatuksia sisällä. itkekää kun itkettää. suru ei ole häpeä.
jos itsellesi jää aikaa olla ihan vain itelläsi, niin huuda ja karju paha olo pois.
pyydä apua sukulaisilta ja läheisiltä.
tiedän kuinka järkyttävä tunne tuo on, sen vuoksi en voinut jättää vastaamatta.
teille tulee varmasti nyt "musta joulu", mutta olo alkaa helpottumaan ajan myötä.
tärkeintä on vain teidän jokaisen saada purkaa se paha olo, sillä jos ette sitä tee, niin siitä voi tulla seurauksia myöhemmällä iällä, kun vain miettii sitä asiaa yksinään.
TOSI PALJON VOIMIA JA HALAUKSIA JA JAKSAMISIA TEILLE!
p.s. älkääkä luovuttako, sillä kyllä se suru päästää jossain vaiheessa irti.
kyllä kannattaa kertoa, että toinen teki itsemurhan, mutta sanoja kovin harkiten ja valiten. Viimeistään aikuisina lapset alkavat käsitellä asiaa ja heitä auttaa tieto. Miten hirveältä kuulostaisi, jos joku ulkopuolinen tulisi ja töksäyttäisi: että isännekin sitte tappo ittensä!
AP:lle: hae apua itsemurhantehneiden omaisten yhdistyksestä. Jos kerho on liian kaukana, soita sinne. He pystyvät antamaan tukea ja neuvoa vaikeassa tilanteessanne.
jos lapset kerta ovat suht nuoria, niin tartteeko heille sanoa itsemurhasta mitään?
ja miten muut ihmiset voisivat tietää, ellei heille mene kertomaan itsemurhasta itse?
lapsille voi myöhemmin selittää asian, kun he ovat sen ikäisiä että ymmärtävät asioita laajemmin.
tarvitseeko nyt asiasta muuta sanoa kuin että "isä on kuollut".