Ahdistaa!
Voiko parisuhde muuttua kahdeksan kuukauden seurustelun jälkeen jo niin arkiseksi, ettei mistään enää keskustella.Itse kyllä pohdin ja mietin ääneen kaikenlaisia asioita taivaan ja maan välillä, pinnallisia ja syvällisiä asioita.Kovin vaan on yksipuolista.Mies ei ikinä kysy minulta mitään tyyliin "mitä mieltä olet siitä tai tästä" tai mitään henkilökohtaista...mikään asia ei tunnu häntä vaivaavan.
Ei suutu mistään, ei kyseenalaista mitään, ei ihmettele mitään........ ainakaan ääneen.
Tosin en kyllä kestä tällaista pitkään.Tätä rataa minun tunteet häntä kohtaan alkaa hiipua. Kaipaan jonkinlaista haastetta ja jämäkkyyttä seurustelukumppanilta.Mitään räyhäreiskaa en halua, mutta miehen joka tietää mitä tahtoo ja saa tarvittaessa suunsa auki.Veisi omata osaltaan suhdetta eteenpäin.
Voiko parisuhde muuttua kahdeksan kuukauden seurustelun jälkeen jo niin arkiseksi, ettei mistään enää keskustella.Itse kyllä pohdin ja mietin ääneen kaikenlaisia asioita taivaan ja maan välillä, pinnallisia ja syvällisiä asioita.Kovin vaan on yksipuolista.Mies ei ikinä kysy minulta mitään tyyliin "mitä mieltä olet siitä tai tästä" tai mitään henkilökohtaista...mikään asia ei tunnu häntä vaivaavan.
Ei suutu mistään, ei kyseenalaista mitään, ei ihmettele mitään........ ainakaan ääneen.
Tosin en kyllä kestä tällaista pitkään.Tätä rataa minun tunteet häntä kohtaan alkaa hiipua. Kaipaan jonkinlaista haastetta ja jämäkkyyttä seurustelukumppanilta.Mitään räyhäreiskaa en halua, mutta miehen joka tietää mitä tahtoo ja saa tarvittaessa suunsa auki.Veisi omata osaltaan suhdetta eteenpäin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
riippuu vähän, mihin ominaisuuksiin tykästyit miehessäsi. Ja minkä ikäisiä olette.
Jos et ole kovin itsenäinen asioissa ja kaipaat uskottavaa ohjausta ja mies on vähän löperö, niin..
Eli Sinun tulee miettiä, oletteko liian erilaiset persoonat nyt kohdakkain, se voi käydä tylsäksi.
Sen verran Sinun on saatava miehestä irti, että onko hällä mitään tavotteita ja silleen.. vai onko se aivan tossu. Mahdollisuus on sekin, että mies on nuoruuttaan vielä sillain kesken kehityksen, ettei osaa vakavasti suhtautua mihinkään, on vanhempien hoivissa elätetty valmiiksi, ja sen vuoksi ei ole vielä mitään järjellistä sanottavaa. Eli onko kehityksen mahdollisuuksia, näitä joudut kyllä pohtimaan
mun kirjoittamaa tekstiä.Samanlaisen ongelman kanssa oon painiskellut jo jonkin aikaa.jos mä olisin hiljaa, niin meillä ei puhuttaisi ollenkaan.En sitten tiedä kuvittelevatko miehet, että parisuhteessa pärjää puhumatta,riittää kun pitää kädestä kiinni tai halaa, mutta suuta ei tarvitse aukaista.Voi hyvät (vanhemmat)miehet, onko liikaa vaadittu että edes joskus kertoisitte ajatuksistanne, mitä elämältä haluatte, mitä parisuhteelta toivotte, mitä kumppanilta toivotte jne.Ei sitä tarvitse koko maailmalle toitottaa vaan sille henkilölle kenen kanssa seurustelee tai mahdollisesti viettää loppuelämänsä.Nämä muutamat kuukaudet mitä yhdessä ollaan oltu, niin mies ei ole kysynyt minulta mitään henkilökohtaista.Kerran kun tiedustelin eikö häntä kiinnosta mun elämä tai minä ihmisenä niin vastaus oli ettei hän osaa kysyä multa mitään.Tämä on mulle kova pala, sillä oon aikaisemminkin törmännyt samaan ongelmaan ja erohan siitä tuli, silloin mies totesi, ettei hän ala utelemaan kenenkään elämästä yhtään mitään.