Paljon puhutaan Tali-Ihantalan taisteluista ja Viipurinlahden ratkaisutaistelut ovat jääneet vain sivumainintoja ansaitsevaksi taisteluiksi. Hyökkäsihän suunnalla kuitenkin 59.Armeija komentajanaan kenraaliluutnatti Korovnikov.
Neuvostoliitton suurhyökkäys jumi kesäkuun lopulla paikoillaan: Viipuri oli menetetty, mutta Talissa ja Ihantalassa suomalaiset pitivät sitkeästi puoliaan.
Neuvostojohto päätti yrittää samanlaista koukkausta kuin talvisodassa. Oli tarkoitus ylittää Viipurinlahti saarelta saarelle ja luoda länsirannalle sillanpää.
Sillanpäästä tie avautuisi Talin–Ihantalan taistelijoiden sivustaan sekä Helsinkiin.
Viipurinlahden ylitystä sekä jatkohyökkäystä varten sodanjohto perusti Leningradin rintaman yhteyteen uuden armeijan, 59. armeijan. Siihen kuului 15 000 miestä.
Uuraan kohdalla venäläiset saivat vastaansa Ratsuväkiprikaatin, lännempänä Rannikkotykistörykmentti 22:n. Taistelujen loppuvaiheessa Viipurinlahtea puolusti myös saksalainen Greif-divisioona.
Taistelut alkoivat kesäkuun viimeisenä päivänä, jolloin venäläiset yrittivät turhaan vallata Uuraan edustalta Suonion- ja Ravansaaret sekä lännempää Teikarin.
Heinäkuun 4:s oli menestyksekkäämpi: puna-armeija sai haltuunsa Suonion- ja Ravansaaret sekä kolme muuta.
Teikarin puolustajat sen sijaan pitivät pintansa. Saaren hallinta muuttui arvovaltakysymykseksi: kolmannen ja ratkaisevan valtausyrityksen johti henkilökohtaisesti 59. armeijan komentaja kenraaliluutnantti Korovnikov.
Viipurinlahden taistelut laantuivat asemasodaksi 10. heinäkuuta. Puna-armeija valtasi noin 20 saarta, mutta päätavoitettaan sillanpäätä mantereell se ei saavuttanut.
Taistelujen erityispiirre oli vesi: pakoon pääsi vain uimalla tai veneellä. Venäläisten tappiot olivat vajaassa kahdessa viikossa noin 3 000 sotilasta, suomalaisten ja saksalaisten pitkälti toistatuhatta.
Lähteet: Kärkijoukkue: Jatkosota-dvd- ja verkkoaineisto (www.suomensodat.com); Lappalainen: Viipurinlahti kesällä 1944; Raunio ym. (toim): Jatkosodan historia.
http://www.hs.fi/artikkeli/Viipurinlahden ylimeno jäi puna-armeijalta yritykseksi/1076153171034
Neuvostoliitton suurhyökkäys jumi kesäkuun lopulla paikoillaan: Viipuri oli menetetty, mutta Talissa ja Ihantalassa suomalaiset pitivät sitkeästi puoliaan.
Neuvostojohto päätti yrittää samanlaista koukkausta kuin talvisodassa. Oli tarkoitus ylittää Viipurinlahti saarelta saarelle ja luoda länsirannalle sillanpää.
Sillanpäästä tie avautuisi Talin–Ihantalan taistelijoiden sivustaan sekä Helsinkiin.
Viipurinlahden ylitystä sekä jatkohyökkäystä varten sodanjohto perusti Leningradin rintaman yhteyteen uuden armeijan, 59. armeijan. Siihen kuului 15 000 miestä.
Uuraan kohdalla venäläiset saivat vastaansa Ratsuväkiprikaatin, lännempänä Rannikkotykistörykmentti 22:n. Taistelujen loppuvaiheessa Viipurinlahtea puolusti myös saksalainen Greif-divisioona.
Taistelut alkoivat kesäkuun viimeisenä päivänä, jolloin venäläiset yrittivät turhaan vallata Uuraan edustalta Suonion- ja Ravansaaret sekä lännempää Teikarin.
Heinäkuun 4:s oli menestyksekkäämpi: puna-armeija sai haltuunsa Suonion- ja Ravansaaret sekä kolme muuta.
Teikarin puolustajat sen sijaan pitivät pintansa. Saaren hallinta muuttui arvovaltakysymykseksi: kolmannen ja ratkaisevan valtausyrityksen johti henkilökohtaisesti 59. armeijan komentaja kenraaliluutnantti Korovnikov.
Viipurinlahden taistelut laantuivat asemasodaksi 10. heinäkuuta. Puna-armeija valtasi noin 20 saarta, mutta päätavoitettaan sillanpäätä mantereell se ei saavuttanut.
Taistelujen erityispiirre oli vesi: pakoon pääsi vain uimalla tai veneellä. Venäläisten tappiot olivat vajaassa kahdessa viikossa noin 3 000 sotilasta, suomalaisten ja saksalaisten pitkälti toistatuhatta.
Lähteet: Kärkijoukkue: Jatkosota-dvd- ja verkkoaineisto (www.suomensodat.com); Lappalainen: Viipurinlahti kesällä 1944; Raunio ym. (toim): Jatkosodan historia.
http://www.hs.fi/artikkeli/Viipurinlahden ylimeno jäi puna-armeijalta yritykseksi/1076153171034
Vastaukset 6
Vanhimmat
Viipurinlahden taistelut sisältyvät kaikkiin yleiskuvauksiin kesän -44 taisteluista.
" Viipurinlahden taistelut laantuivat asemasodaksi 10. heinäkuuta. Puna-armeija valtasi noin 20 saarta, mutta päätavoitettaan sillanpäätä mantereell se ei saavuttanut. "
Vasta 14.7. 1944 Viipurinlahden saaristossa taisteleva 59. Armeija komennettiin toistaiseksi puolustukseen saarille, saatuaan kuitenkin vielä kaksi konekivääri ja tykkipataljoona vahvennuksekseen. Samana päivänä ryhmittyi myös puolustukseen 21. Armeija puolustukseen Viipurin pohjois ja koilispuolisilla järvikannaksilla.
Paikalla oli jo kaksi 21. ja 23 Armeija. Lisäksi muodostettiin uusi 59. Armeija Narvasta tulleen Armeijan esikunnan pohjalle jolle alistettiin ainakin 43., 224. ja 124 divisioonat. 13. Ilma-armeijan 700 lentokonetta oli tukemassa maihinnousua mantereelle. Myös Kronstadin meripuolustusalueen komentaja maihinnousu aluksineen ja joukkoineen oli alistettu kenraaliluutnantti I.T.Korovnikoville.
Laivasolla oli 782 konetta joita myös voitiin alistaa Viipurinlahdelle. Kronstadin meripuolustusalueella oli käytössä 84 erilaista alusta ja 30 maihinnousualusta. Alusten tykistöö kuului 18 tykkiä kaliperiltään 85-130 mm.
Myös rautatietykistöä eli 11 tykkiä voitiin käyttää tukemaan hyökkäystä. Maihinnousuoperaation komentopaikka oli Niemelän alueelle.
Mahdoton konemäärä oli saatavilla. Laivastolla oli omat koneensa. Kuka tietäisi kertoa näistä enemmän?
"Miksi Viipurinlahti unohdetaan?"
Ei ole kauhean "mediaseksikäs taistelu" kun saksalaiset suoritti torjuntaa yhdessä suomalaisten kanssa... ja osa suomalaisista oli niitä "Valkeasaaren veteraaneja"...
Viipurinlahden operaatioon muodostettiin kokonaan uusi Armeija, eikä siitä huolimatta Viipurinlahti täytä Stavkan Suomen valtaamiseen tähdännyttä osaoperaatiota Tali-Ihantala tasolle edes huomioarvossa.
Tuomioja Jokisipilän innoitamana puhuu vieläkin Viipurin olleen Stavkan päätavoite.