Miesystäväni jätti kerran luonani käväistessään oman Facebook -profiilinsa avoimeksi. Perusluonteeltani epäileväisenä en voinut vastustaa kiusausta hieman tonkia, vaikken edes etsinyt mitään erityistä. Paha sai palkkansa ja Viestit -kansiosta löytyi useita viestejä eräältä ulkomaalaiselta naiselta, josta olin kyllä kuullut, mutta, jonka olin luullut olevan vain "pelkkä pano". Viestien sisällöstä päätellen kyseessä oli kuitenkin jonkin sortin romanssi.
Aluksi mieltäni hieman lohdutti, että ahkerampaa viestittelyä oli ajalta, jolloin emme mieheni kanssa edes tunteneet (mieheni seurusteluhistoria ei merkkaa minulle mitään), ilmeisesti siis ulkomaanmatkan jälkeistä haikailua, ja näitä päiviä lähestyessä viestittely harveni. Pienen kolauksen koin siinä kohtaa, kun mieheni oli lähetellyt tälle naiselle ikäviä, suukkoja ja halauksia vielä seurustelumme alettuakin, mutta tämänkin pystyin vielä jotenkin antamaan anteeksi sillä verukkeella, että seurustelumme oli noihin aikoihin vielä alkuvaiheessa.
Seurasi monta viestiä, joihin mieheni ei ollut vastannut, sitten viesti parin kuukauden takaa, johon mieheni oli vastannut aivan näinä päivinä, jälleen kerran lähetteli "omalle rakkaalleen" haleja ja suukkoja ja tämä tuntuu jo pahalta.
On alkanut ällöttää ajatus siitä, kuinka mieheni aina välillä kertoilee juttuja tuosta matkasta, kuinka siellä oli hienoa ja, miten hän haluaa sinne uudestaankin. Entä, jos tällainen uusintareissu joskus tuleekin, enkä minä pääse syystä tai toisesta mukaan "kyttäämään"?
Suhteemme on muuten malillaan. Ei minulla ole mitään näkyvää syytä epäillä uskottomuudesta, mieheni on kertonut joutuneensa petetyksi aiemmissa suhteissaan, en haluaisi uskoa hänen tekevän sellaista minulle, kun tasan tietää, miltä se tuntuu. Emme ole alun alkaenkaan salailleet seurusteluamme ja, jos mennään lapsellisiin pikkuseikkoihin, niin myös Facebookissa kerromme seurustelevamme keskenämme (herää kysymys; mikä v*ttu sitä naista vaivaa?).
Minun tekisi mieli kysyä mieheltäni, että mitä helvettiä tämä tällainen peli on, mutta samalla minun pitäisi tunnustaa luottamuksenpulani ja hänen henkilökohtaisten viestiensä penkominen. En pidä riitelystä ja pelkään kuollakseni menettäväni hänet tämän asian takia, vaikkei mieheni olekaan mikään höyrypää, mutta mitä sitä ikinä tietää.. Jos en saa suutani auki, en todennäköisesti pysty lopettamaan tätä kyttäämistä ja epäilyä.
Kumpi siis on pienempi paha ja onko kellään kokemuksia vastaavasta?
Aluksi mieltäni hieman lohdutti, että ahkerampaa viestittelyä oli ajalta, jolloin emme mieheni kanssa edes tunteneet (mieheni seurusteluhistoria ei merkkaa minulle mitään), ilmeisesti siis ulkomaanmatkan jälkeistä haikailua, ja näitä päiviä lähestyessä viestittely harveni. Pienen kolauksen koin siinä kohtaa, kun mieheni oli lähetellyt tälle naiselle ikäviä, suukkoja ja halauksia vielä seurustelumme alettuakin, mutta tämänkin pystyin vielä jotenkin antamaan anteeksi sillä verukkeella, että seurustelumme oli noihin aikoihin vielä alkuvaiheessa.
Seurasi monta viestiä, joihin mieheni ei ollut vastannut, sitten viesti parin kuukauden takaa, johon mieheni oli vastannut aivan näinä päivinä, jälleen kerran lähetteli "omalle rakkaalleen" haleja ja suukkoja ja tämä tuntuu jo pahalta.
On alkanut ällöttää ajatus siitä, kuinka mieheni aina välillä kertoilee juttuja tuosta matkasta, kuinka siellä oli hienoa ja, miten hän haluaa sinne uudestaankin. Entä, jos tällainen uusintareissu joskus tuleekin, enkä minä pääse syystä tai toisesta mukaan "kyttäämään"?
Suhteemme on muuten malillaan. Ei minulla ole mitään näkyvää syytä epäillä uskottomuudesta, mieheni on kertonut joutuneensa petetyksi aiemmissa suhteissaan, en haluaisi uskoa hänen tekevän sellaista minulle, kun tasan tietää, miltä se tuntuu. Emme ole alun alkaenkaan salailleet seurusteluamme ja, jos mennään lapsellisiin pikkuseikkoihin, niin myös Facebookissa kerromme seurustelevamme keskenämme (herää kysymys; mikä v*ttu sitä naista vaivaa?).
Minun tekisi mieli kysyä mieheltäni, että mitä helvettiä tämä tällainen peli on, mutta samalla minun pitäisi tunnustaa luottamuksenpulani ja hänen henkilökohtaisten viestiensä penkominen. En pidä riitelystä ja pelkään kuollakseni menettäväni hänet tämän asian takia, vaikkei mieheni olekaan mikään höyrypää, mutta mitä sitä ikinä tietää.. Jos en saa suutani auki, en todennäköisesti pysty lopettamaan tätä kyttäämistä ja epäilyä.
Kumpi siis on pienempi paha ja onko kellään kokemuksia vastaavasta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
se on jatkonne kannalta parempi vaihtoehto, sillä kuten itsekin jo arvelit, et todennäköisesti pysty lopettamaan kyttäämistä ja epäilyä, ja se kuitenkin tulee viemään suhteenne kivelle. Eli, jos nyt kysyessäsi homma menee nurin, ja tai jos salaat ajatuksesi ja suhde kaatuu siihen, lopputulema on sama. Mutta annat teille mahdollisuuden, jos ihan nätisti ja rauhallisesti saat kerrottua, mikä mättää, ehkä jo ennen kuin mies alkaa huomaamaan jonkun mättävän.
Tosin kertomasi mukaan suhde on ehkä ollut hyvinkin merkittävä. Asia vaan pitää laittaa rehellisesti puntariin, tapahtui sitten niin tai näin. Mun miehelläni oli suhde ulkomailla asuvaan naiseen, olivat työmatkalla tutustuneet. Ja vaikka työreissuja on edelleen samaan paikkaan ollut, en jaksa ajatella, onko suhde vielä voimassa vai ei. Mutta poikkeuksena sun tilanteeseesi: hän ei pidä facebook-yhteyttä, eikä juurikaan kehuskele, miten hieno paikka ja reissu(t) oli, eikä juurikaan sano sinne mitenkään erityisesti kaipaavansa.
Muistapas nyt, että niin kauan kuin timanttisormus ei ole nimettömässä, hän ei ole miehesi ja on vapaa tekemään mitä lystää.
Kauheen omistushaluista sakkia! Puurot ja vellit nykynaisilla sekaisin, kun jo miehikseen sanovat poikaystäviä.
Olet aika vaikeassa tilanteessa enkä olisi itsekään ollenkaan varma että tietäisin mitä sellaisessa tilanteessa tehdä. Fakta on kuitenkin se että sinä olet konkreettisesti osa miehesi elämää, tuo toinen nainen on vain netin kautta kirjoitteleva "virtuaalihenkilö". Hänet on ollut helppo vain jättää sinne tietokoneelle sellaiseksi mukavaksi salaiseksi haaveeksi. Ehkä miehesi on vain lykännyt ajatusta että katkaisisi yhteydenpidon tähän naiseen. Voi olla vaikeaa tehdä niin loukkaamatta toista ja on ollut vain helpompi kirjoitella joskus jotain kaunista niin ei tarvitse suoraan sanoa. Ei ehkä kovin kypsää ja aikuismaista käytöstä mutta kyllä hyvin inhimillistä.
Tuo matka ja naisen tapaaminen on selvästikin ollut miehellesi myös hyvin suuri ja merkityksellinen tapahtuma. Sekin varmaan on saanut hänet pitämään edes jotain siteitä tuohon ihanaan muistoon.
Ehkä sinun kannattaisi vain omalta osaltasi punnita suhdettanne, sitä miten miehesi sinuun suhtautuu, miten käyttäytyy ja mitä tekee. Jos kaikki puhuu sen puolesta että hän on kanssasi koko sydämestään ja vakavasti niin ehkä tuo nettituttavuus ei ole niin kauhean vaarallista. Jos hän taas on kanssasi enemmän "kun ei parempaakaan ole löytynyt" asenteella niin silloin tilannen on ihan toinen ja tuo nainen selvä vaara suhteellenne.
Mieti asiaa tästä näkökulmasta: suhteessanne ei selvästikään ole minkäänlaista luottamusta puolin ja toisin, joten kannattaako sitä alkuunkaan jatkaa? Suhteennehan perustuu molemminpuoliseen valheeseen. Miehesi lirkuttelee toiselle naiselle ja sinä tongit hänen henkilökohtaisia viestetjään. Kumpikin on siis rikkonut toisen luottamuksen, eikä sillä ole merkitystä, kumpi on tehnyt sen ensin tai kumman tekemänä se on pahempaa.
Jos jätät asian kertomatta, luottamuksesi mieheesi romahtaa entisestään ja sinusta tulee todennäköisesti kontrollinhaluinen, jokaista muihin naisiin suhtautuvaa viatontakin kontaktia kohtaan epäluuloisesti suhtautuva kyttääjäpuoliso, jonka käytös alkaa inhottaa miestäsi ja nakertaa omaa itseluottamustasi, kunnes suhde luhistuu.
Jos kerrot asian, koko paska räjähtää silmillesi heti. Miehesi todennäköisesti raivostuu siitä, että olet salaa tutkinut hänen yksityisiä viestejään, ja vaikka on itse pelehtinyt toisen naisen kanssa (vaikka sitten vain netissä) hän yrittää luultavasti tehdä sinusta koko tarinan pahista. Joka tapauksessa hän tietää paljastuneensa ja jos jonkin ihmeen kaupalla pystytte jatkamaan suhdettanne, hän tulee kantamaan sinulle kaunaa siitä, että sait hänet kiinni, ja lisäksi siitä, että petit hänen luottamuksensa penkomalla yksityisiä viestejä - kuinka hänkään voisi luottaa sinuun sen jälkeen?
Joten pahaa pelkään, että tuo suhde on loppu, vaikket sitä vielä ymmärtäisi itse.