Olimme joulupäivän tuttavapariskunnan luona syömässä ja kahvittelemassa ja sittemmin illala saunomassa. Yritimme olla mieheni kanssa avuksi emännälle ja katoimme pöytää, veimme roskia ja kuskasimme juomia kylmään. Oma mies on aiana ollut todella avulias ja olemme tottuneet tekemään asioita yhdessä. Siksi tuntui todella pahalta katsoa vieressä kun tämän rouvan mies vain istui ahterillaan kun vaimonsa hääräsi ympärillä siivoten ja kokaten.
Olin toivonut että olisin päässyt juttelemaan rouvan kanssa rauhassa edes hetkeksi päivän aikana, mutta tällä oli kädet täynnä. Sitten kun vihdoin oli muonitukset ja kahvitukset takana laittoi hän saunaa valmiiksi, edes tähän ei mies osallistunut. Huomasin että hän oli hiukan häpeissään tilanteesta ja yritti vitsailla, että meillä kasvaisi kaatopaikkakin sisälle, ellen itse toimittaisi roskia ulos.
Kun vihdoin pääsimme saunomaan ja ottamaan saunaoluet rauhassa, alkoi rouva olla väsymyksestä niin rento, että kävi parin oluen jälkeen pilkkimään. Mihensä huikkasi tylysti että tollainen se aina on. Jaa, miksiköhän....
En voi käsittää kuinka kukaan itseään arvostava nainen voi ottaa itselleen tuollaisen miehen, joka ei kunnioita vaimoaan sen vertaa että jakaisi tämän työtaakkaa. Kuinka kukaan jaksaa katsoa sohvalla röhnöttävää ukonnahjusta, joka ei tee mitään yhteisen hyvän eteen.
Tämän vierailun jälkeen oman miehen arvostus nousi vielä entisestään, kun tajusi mitä moukkia voi ollakaan olemassa.
Olin toivonut että olisin päässyt juttelemaan rouvan kanssa rauhassa edes hetkeksi päivän aikana, mutta tällä oli kädet täynnä. Sitten kun vihdoin oli muonitukset ja kahvitukset takana laittoi hän saunaa valmiiksi, edes tähän ei mies osallistunut. Huomasin että hän oli hiukan häpeissään tilanteesta ja yritti vitsailla, että meillä kasvaisi kaatopaikkakin sisälle, ellen itse toimittaisi roskia ulos.
Kun vihdoin pääsimme saunomaan ja ottamaan saunaoluet rauhassa, alkoi rouva olla väsymyksestä niin rento, että kävi parin oluen jälkeen pilkkimään. Mihensä huikkasi tylysti että tollainen se aina on. Jaa, miksiköhän....
En voi käsittää kuinka kukaan itseään arvostava nainen voi ottaa itselleen tuollaisen miehen, joka ei kunnioita vaimoaan sen vertaa että jakaisi tämän työtaakkaa. Kuinka kukaan jaksaa katsoa sohvalla röhnöttävää ukonnahjusta, joka ei tee mitään yhteisen hyvän eteen.
Tämän vierailun jälkeen oman miehen arvostus nousi vielä entisestään, kun tajusi mitä moukkia voi ollakaan olemassa.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Tosin joskus myös naiset osaavat olla aika kärkkäitä, eli tekevät kotihommat mieluummin itse koska miehen työn jälki ei ole koskaan tarpeeksi hyvä.. Vanhempieni kodissa näkyy tämä, isäni olisi halunnut auttaa mattojen puistelussa, imuroinnissa, tiskikoneen tyhjennyksessä jne. mutta äitini ajoi hänet aina pois keittiöstä ja sätti perässä kaiken mitä isäni teki. Pikkuhiljaa lakkasi yrittämästä ja kumpikin on tyytyväinen. Asiaan voi tosin vaikuttaa se, että äitini on kodinhoidon ammattilainen, arvostelee minunkin kodissani kaiken leivänmuruista pölypalleroihin ja petivaatteiden mankelointiin..
No, oman mieheni kanssa olen sitten yrittänyt pyrkiä irti äitini neuroottisuudesta, eli pyrin olemaan ajattelematta että on vain yksi "oikea" tapa tehdä asioita ja annan miehen tehdä asiat eri tavalla. Tärkeää mielestäni kuitenkin on että hän haluaa osallistua, vaikka tekisikin asiat hiukan eri tavalla kuin itse tekisin. Yritän olla "opettamatta" ja puuttumatta, vaikka se joskus vaikeaa onkin. :)
Itse en myöskään katselisi sekuntiakaan tollasta vätystä.
Mutta monet naiset tekee myös sen virheen, että eivät anna miesten tehdä mitään, koska työn jälki ei sitten kelpaakaan heille! Tiedän kyllä tällaisiakin tapauksia; jos mies yrittää tehdä jotain, niin heti ollaan motkottamassa vieressä "etsä osaa, ei tollalailla". Se jos mikä tappaa kaiken auttamisen halun. Mulle oli ihan sama, vaikka lapsen potkupuku oli nurinperin tai kattilat väärässä järjestyksessä, kunhan tuli tehtyä. Mut me naiset voitais joskus katsoa myös sinne peiliin, miksi miestä ei huvita "naisten" työt.
Kontrollifriikin naisen miehenä minua loukkaa se että joku kutsuu vätykseksi.
Meillä on selkeä työnjako, vaimoni hoitaa kaiken mitä sisätiloissa pitää hoitaa ja kesällä puskat, kukat ja kasvimaan, ja minä hoidan kaiken mitä tehdään ulkona.
Yritin suhteemme alkuaikoina auttaa häntä, koska sisällä on paljon työtä, kuten ruuan laittamista, ison talon siivoamista ja muuta, mutta kun ei edes omaa aamupalaa saanut tehdä kun työpäivän aamuna vaimo nousi ylös samaan aikaan vaikka olisi saanut nukkua, niin mitäpä siihen sanoo ettei tule riitoja? Ei sitä motkotusta jaksa kuunnella pirukaan kun hyvää hyvyyttään yritti auttaa ja vastaukseksi tuli pelkkää arvostelua. Minä miehenä ajattelin että tekisimme asioita yhdessä, mutta se ei sopinut hänelle.
Ennen meidän seurustelua, minä tein kahden vuoden ajan kaikki "naisten" hommat, kuten pesin pyykkini, viikkasin ja silitin ja tein ruuan itselleni, siivosin ja pesin lattiat ja hoidin koiran joka minulla silloin oli. Ja jokainen jolla on ollut koira tietää ettei sitä vätykset jaksa hoitaa.
Kyllähän meilläkin näki naisen ystävien silmistä että he näkivät minut vätyksenä kun vaimoni "joutui" tekemään kaiken, mutta itse osansa valitsi, eikä hän valittanut kun lopulta annoin periksi, mitä joskus vitsaili tarkoittamatta sitä kuitenkaan.
Tietysti silloin kun vaimo on ollut töissä, minä teen itse ruokani ja hoidan itseni töihin, mutta vapaa-ajallaan hän hoitaa kaiken. Hän kerran sanoi minulle että kotona yksinään on niin helppo tehdä kaikki kun minä en ole jaloissa pyörimässä. Että hänelle se on tekemistä kun muuten ei olisi paljoakaan tekemistä kun työttömänä ollessaan kaikki hänen ystävänsä olivat tietenkin päivät töissä. Silloin minä annoin lopulliseti periksi ja sallin hänen olla meidän talon kuningatar.
Tilanteita on monenlaisia ja syitä yhtä monia eikä aina pitäisi tehdä johtopäätöksiä ellei itse ole nähnyt tilanteen kuin kerran.
itsekin taidan sortua helposti siihen, että teen mielummin itse, kun annan miehen tehdä. Syy siihen on selvä. Aina, jos mies osallistuu hommiin, hän rikkoo jotain.
Ennen joulua miehen piti välttämättä osallistua siivoukseen ja eikös vaan minulle rakas esine hajosi miehen huolimattomuudella. Tätä tapahtuu joka kerta, jos annan miehen tehdä jotain. Saan tarkoin harkita "sopivat" työt jotka voin antaa miehen tehtäväksi ja se jos mikä on äärimmäisen rasittavaa. Mielummin teen itse, vaikka raskasta sekin on.
Minä teen hommat mieluummin itse, koska silloin ne sujuu helpommin ja nopeammin kuin miehen tekeminä. En viitsi pyytää enkä jaksa ruveta neuvomaan. Toisaalta myös nautin siitä kun voin touhuta ja häärätä ja laittaa parasta pöytään vierailleni tai rakkailleni. Nainen siis vä'ttämättä ole uhri, vaan haluaa tehdä itse ne hommat jotka tietää osaavansa.
Mutta sit jossain vaiheessa nää näppärät ja joutuisat vaimot alkaa valittamaan, ja haukkuvat miestensä laiskuutta työpaikan kahvipöydässä. "Mä joudun tekemään kaiken kun mies ei osaa sitä eikä tätä". Pitäisivät sitten suunsa kiinni jos haluavat kerta tehdä kaiken itse. Kyllä se mieskin oppii tekemään. Ärsyttää!!!!!
Juuri sinun kaltaisesi nainen kasvattaa myös lapsistaan vätyksiä. Ei viitsitä neuvoa tai opettaa, kun minä-tyttö olen tässä niin HYVÄ. Sanoisinko suoraan suomeksi: naisen syy päteä tässäkin :) Jos ei pääse ansaitsemaan mantteliaan töissä, niin saahan sen näinkin KOTItöisssä!
Nää on niitä martyyreitä. Jotka on itse niin helvatan hyviä kaikessa, ja miehet niin vätyksiä. Kyllä joo, kaffella töissä nää itsetehoiset mammat sitten loistaa. "Voe-voe kun mulla vaan oli niin kauhea urakka jouluna, katsos kun apuja on turha pyytää"..... Lopettakaa se ruikutus ja tehkää asialle jotain, tai olkaa ainakin hiljaa töissä, kukaan ei jaksa kuulla teidän säälianeluitannne!
Olen kouluttettu ja haastavassa työssä jossa saan päteä niin paljon kuin vain haluan tai jaksan. Joten meidän tyylimme ei perustu minun pätemisen pakkooni. Meillä vain on sovittu, ihan sulassa sovussa, että kun meillä on vieraita, hoidan minä keittiöpuolen ja mies on vieraiden seurassa, emme siis molemma hössötä keittiössä vaan minä teen sen minkä teen. Tämä toimii meillä hyvin ja kun en ole mikään uhrautuja tai puurtaja tyyppi, saan keittiöhommat hoidettua suht vaivattomasti ja usein seurustelun ja juttelun ohessa. En myöskää tykkää siitä, että vieraat avustavat keittiössä ja osaan olla tuputtamatta apuani kun olemme vierailulla, jos talon emäntä niin toivoo. Rasittavinta minusta ovat vieraat, jotka koko ajan potevat jonkun sortin tunnon tuskia, kun eivät saa auttaa ja emäntä muka rasittuu. Ei se noin mene.
Meitä naisia on myös niitä, jotka tykkäävät laittaa ilallisia ja illanistujaisia; ne eivät ole rasite eivätkä pakko vaan ihan oikea nautinto. Minä osaan myös arvostaa vastaavanlaisessa tilanteessa toisten vaivannäköa vieraidensa eteen.
Tosin jokainenhan meistä tulkitsee tilanteista itselleen edullisella tavalla mutta jos nainen haluaa olla hyvä emäntä, älkää nyt sitä tuomitko, joku voi oikeasti siitä nauttia, eikä kaipaa mitään mairitteluja tai kiitoksia, mukava seura on hyvä kiitos.
Mieheni tosin auttaa pyydettäessa ja usein illan päätteeksi siivoaa juhlimisen jäljet, joten vätystä hänestä ei saa, vaikka mainion vaimon omistaakin!
Jos emännyys on pois seurustelusta niin kyllä se vaan sivullisesta näyttää uhrautumiselta etenkin jos kyse on omasta ystävästä. Onko sitten kovin mukava kutsua vieraita kylään ja pakoilla itse keittiössä koko ajan. Toki työnjako on oma valinta, mutta ei voi sanoa sosiaaliseksi tasapainoksi sitä, että mies seurustelee ja nainen hösää, eikä jaksa enää seurustella.
Ja nainen, oli sitten kuinka koulutettu ja vaikka kuinka haastavassa työssä, ei siirrä oppineisuuttaan ja erinomaisuuttaan arkielämään, jos kerran taipuu ajattelemaan vain sitä mikä tekee kaiken helpommaksi sillä hetkellä. "Ei jaksa.... ja kun tämä sujuu" toistuu sitten helposti myös lasten kasvatuksessa. Enpä itse ainakaan haluaisi omille lapsilleni malliksi miestä joka vain istuu kun nainen tekee kaiken.......ilman että tämä sorsisi mitenkään oppineisuuden kehääni.
että toiset naiset näköjään eivät kykene millään nielemään sitä, että joku haluaa olla perinteinen nainen ja vielä nauttii siitä! Kotityöt ja vieraiden kestitseminen tuntuu raskaalta jos siitä ei tykkää tai tekee sitä vastentahotoisesti. Hienoa Cloetta., pidä vain tyylisi-. Happamia taitavat olla monen naisen marjat!
niinpä niin....:)
"Minä teen hommat mieluummin itse, koska silloin ne sujuu helpommin ja nopeammin kuin miehen tekeminä. En viitsi pyytää enkä jaksa ruveta neuvomaan. Toisaalta myös nautin siitä kun voin touhuta ja häärätä ja laittaa parasta pöytään vierailleni tai rakkailleni. Nainen siis vä'ttämättä ole uhri, vaan haluaa tehdä itse ne hommat jotka tietää osaavansa"
Tämä on usein se helpoin tie johon asiat yleensä ajautuvat. Se tekee aina jolta sujuu helpoiten. Ihan ymmärrettävää sinällään. Kääntyy vain itseään vastaan silloin kun tämä "mestari" ei enää jostain syystä olekaan paikalla tekemässä. Kun nainen sairastuu, on matkoilla, kuolee, lähtee lätkimään tms. Mitä sitten tekee se mies joka ei ole koskaan saanut harjoitella? Lämmittää aina niitä samoja pitsoja mikrossa tai tulee snägärin kautta kotiin. Ja tiskit kasautuvat, pyykit haisevat ja koti on kuin kaatopaikka. Voisi tietysti opetella mutta missä on motivaatio kun on aina saanut nähdä ja kuulla miten muut osaavat ja itselle ei kannata antaa kuin jotain "aputehtäviä". Valitettavasti suuri osa ainakin vanhemman polven miehistä on kasvatettu juuri näin. Nyt sitten ovat lapset helisemässä kun isä ei yksin jäätyään osaakaan tehdä mitään ja on ihan avuton. Tuskin mikään ideaalitilanne sekään...
Olet siis ollut katsomassa jokaisen vaimon kotona minkälainen kenenkin mies todellisuudessa on, tekeekö, laiskotteleeko, haluaako yrittää auttaa tai pyytääkö edes auttaa? Miehissä on toki näitä joille ei tule mieleenkään auttaa tai pyrkiä keittiöön, mieleisempää on odottaa valmista.
Mitään ei voi koskaan eikä missään tilanteessa yleistää.
toki tumpeloitakin on olemassa ja heitä on ihan lähipiirissäni (kaveripiiriin kuuluu tosin vain 1 kpl kokkaustaidottomia pitsansyöjiä), mutta väitän että pääosin alle nelikymppiset miehet kyllä osaavat pitää kodin siistinä. suurin osa heistä on kuitenkin pitänyt omaa huushollia useamman vuoden ennen avo/avioliittoon astumista.
nykypäivänä ei ole mitenkään tavatonta että mies opettaa naistaan kokkaamaan, etenkin jos parilla on enemmän kuin vuosi ikäaeroa. tällöin nainen ei ole vielä ehtinyt montaakaan vuotta pitämään omaa taloutta ja miehellä voi olla selvä etumatka, mikäli ei ihan pitsansyöjä ole. ainakin itse olen opettanut sekä nykyisen, että ex-avovaimoni tekemään useita ruokalajeja joita he eivät olleet hallinneet.
ja väittäisin että jos nuorehkon miehen kotihommat tökkii, ne tökkii pääasiassa siksi ettei löydä tavaroita, ei siksi ettei osaisi.
mieltä kaikille pojillekin opetetaan peruskoulun 7 luokalla kotitaloutta pakollisena ja eihän se tiskikoneen/pesukoneen käyttö ole sen vaikeampaa kun tietokoneen/ kännykän käyttö.
pistä mies asialle ja mee ite perässä ;D ;D
Kuule ihan yksi hailee mitä heillä kotona tapahtuu. Ei silti tarvitse ruikuttaa uhrautumistaan aina töissä. Näitä meillä töissä on ihan riittämiin. Jos pidät mölyt mahassa ja kärsit typerästä valinnastasi ilman retostelua, niin aina parempi. Sympatia-pisteitä ei valitettvasti heru sittä että itse on ukkonsa valinnut ja uunoksi opettanut ja vielä jäänyt suhteeseen passaamaan....
Kyllä on kurja tulevaisuuden visio naapurin naisestakin, joka on opettanut miehensä passattavaksi. Ei ole osanut ajatella, että kun pakettiin tulee vielä lisää lapsia, niitä oikeita parikin kappaletta, vie perheen ja huushollin hoitaminen elinvoiman kokonaan. Sääliksi käy.. 10 vuotta lisää niin on eukkoparka vanhentunut 20 vuotta, jolloin voi mies vaihtaa taas hiukan nuorempaan painokseen .....niin kuin kävi edellisenkin kanssa.
kaikki pitää tehdä ite, kaupasta saa kaiken valmiina ei kun hiukaksi aikaa uuniin ja pöytään ja tyhjät foliolaatikot roskiin.
Saunassa vaan nappia painamalla sauna päälle ja jokainen kunnon vieras tuo omat pyyhkeet ja juomat.
Tää nainen ilmeisesti halusi tehä kaiken ite ja oli ylpeä siitä.
Mistä sinä tiedät mitä se mies tekee arkena, jos vaikka kaikki pihatyöt ja auton huollot ja muut" miesten työt".
Turha vedota niihin miesten töihin; autojen huollot, kodin pikkurempat ja renkaanvaihdot... ymmärtäisin jos renkaat vaihdettais joka päivä, niin jotenkin sitä vois verrata kotitöhin kuten siivoukseen ja ruuanlaittoon. Tai jos mies tekisi pihatöitä pari tuntia joka päivä.
Mä vaihdatan renkaani autoliikkeessä, niin jäi sekin kitinä pois.
Meidän miesten tulee ainakin siinä määrin oppia naisten työt, että selviämme niistä auttavasti itsekin. Tuon jälkeen kun olemme tuon oppineet, on ihmisten keskinäinen työnjako se, miten kotityöt hoidetaan. Lähtökohta on siis seuraava: miehen tulee osata työt. Samalla hän oppii niitä arvostamaan ja näkemään sen, ettei 'leipä vaivatta pöytään tule' tai että 'tiskipöydän siisteys vaatii työtä'.
Kyllä tässä asiassa meidän miesten tulisi kehittyä. Toisaalta naiset sen kehityksen usein estävät sillä, että tekevät ennen kuin toinen on saanut riittävästi tunaroida jotta oppisi...
Samaa mieltä -- ja koskee myös toisin päin! Naisten tulisi myös hallita kodin kunnostuksen perusasioita.
Olen joutunut avaamaan viemäriä, vaihtamaan niitä p**** renkaita, olen tapetoinut ja maalannut, pilkkonut puita, porannut ja naulannut, kärrännyt multaa ym. Tietysti joissain raskaimmissa hommissa tulee fyysiset rajat vastaan kun ei ole niin paljon sitä "hauista". Arvostan mieheni kykyä tehdä näitä ns miesten töitä, tottakai. Ja kaikki em työt olen myös joutunut opettelemaan, ihan samoin kuin mieheni on joutunut opettelemaan vaipanvaihtoa, siivousta, ruuanlaittoa ym. Kädettömiä emme ole kumpikaan, ja hommat on sitten jakautuneet kykyjen ja kiireitten mukaan.
Pointtini on se, että mies ei saa vetäytyä päivittäisistä rutiineista sillä varjolla, että haluaa tehdä vain miesten töitä, eikä muuta osaa.
Nyt jo murrosikäinen poikani osaa tyhjentää tiskikoneen ihan oma-aloitteisesti, viedä roskat ja huolehtia huoneensa järjestyksestä ilman sen suurempaa motkotusta. Varmaan isänsä antama esimerkki on siinä avuksi.
niin, kun opetetaan jokainen perheenjäsen korjaamaan jälkensä niin ei sitä kotityötä niinpaljoa ole, kun kuiteski on koneet ja ruokaakin saa puolivalmiina.
Meikä kuiteskin mieluummin valitsen ne sisätyöt joita osaan ja tykkäänki tehä ja taas puolisoni kolaa lumet ja käy jopa metsässä kaataas ne puut ja tekee niistä meille klapeja, ja yhdessä rempataan ja siivotaan.
Minun puolisoni ei makaa sohvalla vaan on"työnarkomaani"hänellä on jopa toinen työ, ei vakituinen vaan ajoittainen, ja niillä rahoilla käydään kerran vuodessa etelässä ja laitetaan jotain kivaa kaikille.
että nykyisin joku ukko huoltaa autoa!
Autot huolletaan ammattilaisilla huollossa ja ukon ainoa tehtäväkö on ajaa auto huoltoon?
Huollan itse autoni = ajan huoltoon.
Esimerkki ja kannustus ovat parhaita opettajia. Meillä mies hoitaa nykyään melkein kaiken kokkauksen kun se sopii hänen työaikoihinsa paremmin (olen itse töissä silloin kun pitäisi laittaa lapsille iltaruoka). Aluksi hän ei niin taitava ollut mutta ajattelin että pääasia on kun on ruokaa pöydässä. No nyt monen vuoden jälkeen hän on rehellisesti sanottuna paljon parempi kokki kuin minusta koskaan tuleekaan. Mutta arvostelua hän ei paljon kestä, joten voin kuvitella jos olisin alussa sanonut rehellisen mielipiteen hänen kokkailuistaan niin homma olisi tyssännyt alkuunsa.
Ja kummasti on nyt sitten ala-asteikäinen poikakin ruvennut ihan oma-aloitteisesti kokkailemaan kaikenlaista ja yllättämään meidät joskus laittamalla itse yksinkertaisia perusruokia. Ja kyselee vähän väliltä isältä miten tehdään se ja se ruoka.
Koskaan ei ole häntä kielletty laittelemasta ja katsottu sormien läpi pienet sotkut ja epäonnistumiset. Enkä yhtään epäile että hänestä ei tulisi oikein kätevä ruoanlaittaja kunhan vuosia tulee vähän lisää.
Ei aina pidä olla ottamassa ohjia vaikka joku ei heti osaisikaan. Niin vain sammutetaan kaikki into, oli kysessä sitten mies tai lapsi...
On se ihmeellistä, että jos mies tekee taloustöitä niin se on upeaa ja ihailtavaa, mutta jos nainen tekee niitä, niin se on säälittävää uhrautumista ja vätysten passaamista! Ihmettelen vaan, mitä negatiivista on naisen tekemissä taloustöissä? Ihmettelen myös, onko jotenkin arvokkaampaa nääntyä ansiotöissä kuin taloustöissä? Muuten olen sitä mieltä, että kotityöt eivät ole ikäviä eikä raskaita, eikä niiden tekeminen ole uhrautumista eikä passaamista. Nainen voi jopa nauttia ja olla kiinnostunut taloustöistä!
Vaikka saan tyydytystä virkatyöstäni, saan sitä todellakin myös taloustöistä. Tykkään toimia kutsujen emäntänä ja laittaa perheellekin hyvää ruokaa ja kauniin kodin. Siis tykkään siitä, se on harrastukseni. Sitä paitsi emäntänä toimiminen ei tarkoita, ettenkö pystyisi samalla seurustelemaan vieraitten kanssa, Jos kaikki on tehty etukäteen lähes valmiiksi, olen vieraiden seurassa suuren osan ajasta. En todellakaan väsy tarjoilun hoitamisesta enkä halua vieraita, lapsiani tai miestäni "avuksi" sotkemaan hommiani. Eikä heistä siltikään ole tullut avuttomia nössöjä, vaan huolehtivat itse itsestään ihan kiitettävästi.
Meillä on jaettu selkeästi naisten työt ja miesten työt, koska silloin jokainen pääsee helpommalla eikä tarvitse opetella kaikkea. Mieltymysten mukaan jako on mennyt niin, että vaimo tekee keittiö- ja siivoustyöt ja mies pihatyöt ja koneiden huollon. Vieraiden aikana mies ottaa enemmän vastuuta seurustelusta ja vaimo tarjoilusta. Tämä jako sopii parhaiten meille molemmille ja vastaa kummankin toiveita. Työnjako todellakin säästää vaivoja kummaltakin eikä tarvitse hajottaa itseään joka asiaan. Toiselle kuuluvat tehtävät voi opetella sitten, jos tulee eteen sellainen tilanne.
Negatiivista on lähinnä se, että toinen tekee kaiken kun toinen vain istuu ja odottaa että saa ruokaa pöytään. Pidän itsekin kotitöistä, mutta en helv. pitäisi jos saisin tehdä kaiken itse. Sen verran itsekunnioitusta ja oman tulevaisuutensa petaamisen tarvetta naisella pitää olla, että antaa miehen tehdä myös kotitöitä kanssaan. Kun yhdessä tehdään, tiedetään myös toisen työpanos, eikä pidetä edes kotitöiden harrastusta itsestään selvänä.
Monta suhdetta on saanut sivusta seurata, missä nainen on alkanut emännöimään heti suhteen alussa ja halunut tehdä kaiken, ottanut kaikessa rakkaudessaan KAIKKI kotityöt itselleen. Päivätyö ja kotityöt on vielä hoidettu, mutta....kun lapsia on alkanut siunaantumaan, mies onkin jo oppinut siihen että rouvakulta tykkää tehdä nuo kotityöt ja se sujuu niin näppärästi. Nyt nuo samat rakastuneet rouvat on väsyneitä ja äkäisiä kaiken työtaakkansa alla, kun yrittävät hoitaa sitä mitä aloittivat, sillä erotuksella että päiväohjelmaan kuuluvat nyt: kodin ulkopuolinen työ, kotityöt, lasten harrastukset ja läksyjen valvonta, kaupassa käynti. Mies voi sitten harrastaa jotain kivaa kodin ulkopuolella kun väsynyt äiti harrastaa vielä illan päätteeksi kotitöitä silityksen merkeissä.
Ei lainkaan kaunista katseltavaa....
Riippuu tietysti talosta ja taloudesta. Meillä kyllä pihatöitä, halkojen pilkkomista ja autojen & pienkoneiden huoltoa riittää. En nytkään vaihtaisi tästä hellan vierestä hernerokkaa keittämästä mitenkään tuonne pihalle lumilingon kahvoihin. Helpommalla minä pääsen.
sitten
sulla on niin kädetön mies ja oot ite samanlainen, ette saa edes sulkia vaihdettua, tai teillä vaihdetaan autot kolmen vuoden välein uusiin niin sitte. Ei kaikki aja uusilla autoilla ja ei kaikilla ole varaa viedä joka pikku asiasta autoa huoltoon.
Aloittaja taisi olla aika vaativa vieras, kun teetti niin paljon töitä emännällä. Kun meillä on vieraita syömässä ja saunomassa, siitä ei rasitu kukaan. Miksi vieraitten aikana siivotaan ja mistä niitä roskiakin kertyi kuskattavaksi juuri silloin? Meillä ruoka on etukäteen valmisteltu, samoin saunapuut ja -vedet on laitettuna, pöytä katettuna ja juomat valmiina kylmässä. Kaupoista löytyy valmisruokia ja pesukone hoitaa tiskit. Vieraitten kanssa sitten seurustellaan. En ymmärrä mitä tekemistä emännälle riittäisi koko ajan keittiössä - paitsi jos hän haluaa olla siellä, niin ettei tarvitsisi istua vieraitten kanssa?
Tekö siis vierailullanne aiheutitte emännälle "työtaakan"? Ehkäpä he tietävät, että pidätte itseänne parempina ja heitä moukkina ja nimittelet ystäviäsi ikävillä sanoilla, joita tekstissäsi vilisee. Ymmärrän, jos rouva jätti ikävän seurustelupuolen miehelleen ja pakeni seurastanne taloustöihin ja väsymykseen vedoten.
Meille kun tulee vieraita niin yleensä miehet menevät keittiöön ja alkavat yhdessä valmistamaan joitain ihanaa "kurmeeta". Naiset saavat istua rauhassa kunnes kutsutaan syömään. Meilläpäin kokaus on nimenomaan miesten juttu ja he haluavat kokeilla erilaisia uusia ruokia ja viinejä yms. Naisilla kyllä riittää ihan tarpeeksi tekemistä kotona ilman kokkauksen vaivaakin...
Kokin-vaimolle. Onko teidän työnjako siis päinvastainen, että miehet puurtavat itsensä näännyksiin keittiössä ja naiset istua lösöttävät sohvalla kunnes kutsutaan pöytään?
Tuntuu että näin päin työnjako onkin yleisesti hyväksyympää
Meillä mies yleensä tekee kaiken muun, paitsi laittaa ruokaa. Ja kattaa aina pöydän sillä aikaa kun minä laitan apetta. En itse tunne edes lähipiiristä kuin yhden kuvatun kaltaisen pariskunnan, ja onneksi emme ole enää tekemisissä heidän kanssaan. Eihän tuollaista lösöä miehen nahjusta jaksaisi kauan hiljaa katsella. Joskus kun vielä kävimme näiden luona kylässä, mies usutti minua keittiön puolelle ja miestäni kanssaan telkan ääreen. "Että eukot laittaa nuo muonitukset". Siihen loppui vierailut tuossa talossa. Miehenikään ei jaksanut kuunnella kauan isännän retostelua ja luetteloa koneistaan ja siitä miten monta eri pleikkaripeliä jo hallitsi :) Suhde vaikutti enemmän kierolta äiti-poika -suhteelta kuin parisuhteelta.
Hmm... meilläkin on paljon ongelmia ollut tällä yli 5v taipaleella, mutta asiat ovatki näköjään paremmin kun ajattelin... Mieheni nimittäin auttaa tosi paljon... Ruoan, lasten vaipat ja juhlat hoidan minä, mutta hän imuroi itseasiassa joka päivä, tyhjentää tiskikoneen jos silloin on kotosalla eikä töissä, pyyhkii pölyt, korjaa lasten ruuat lattialta jne. ja oikeastaan yhtä kokonaista sarjaa en muista milloin ois pysähtynyt katsomaan tv:sta... Seuraava lause ei tosikoille: Mutta tässäkin on se ongelma, että ei oikein pysähy viettämään sitä yhteistä omaa aikaa koskaan... ois kiva joskus olla toisen kainalossa tai jotain... mut hyvä näinkin!!!
Ei ole vieraitten asia arvostella isäntäpariskunnan työnjakoa. Saatikka haukkua heitä moukiksi ja miestä röhnöttäväksi ukonrahjukseksi. Tuntuu todella ilkeältä. Hoitakoon kukin perhe työnjakonsa sillä tavalla kuin se heille parhaiten sopii, ei kukaan ulkopuolinen voi tietää toisten systeemeistä ja syistä toimintatapoihin. Syy voi olla se että kumpikin tykkää juuri sellaisesta työnjaosta tai että mies tekee jotain muuta niin paljon että ei voi enempää vaatia. Toisten asiat ei todellakaan kuulu vierailijoille! Eikä vertailu, kuinka paljon hienommin omat asiat ovatkaan... Olisitte vain kaikessa rauhassa kylässä ja nauttisitte toistenne seurasta, ja olisitte kiitollisia saunasta ja ruuasta kyttäämättä heidän tapaansa toimia isäntäväkenä.
Ai jos systeemi on se, että mies on hereillä ja makaa, katsoo telkkaria ja juo ööliä kun nainen laittaa ruokaa, pesee miehen sukkia ja silittää tämän paitoja, ja nukahtaa tästä syystä jo alkuillasta väsymykseen. Kyllä moista epäoikeudenmukaisuutta voi jo hyvin arvostella. Ei ole enää kyse rakkaudesta ja yhteisestä elämästä, toisen kunnioittamisesta, jos antaa toisen väsyä työtaakan alle. Ei todellakaan!
Tähän työnjakoon on syynä mies joka pitää naista itsestään selvänä ja/tai nainen joka pitää miestään poikanaan ja haluaa näin pönkittää surkeaa itsetuntoaan. Eli sairas suhde kaikkinensa!
Huomatkaa, että nainen joka pitää taloustöistä ja haluaa niitä tehdä, ei ole uhri eikä marttyyri, eikä väsy työtaakan alle. Harrastuksista yleensä piristytään ja saadaan hyvä mieli, niin tästäkin. Ei myöskään mies ole marttyyri jos hän puuhailee kiinnostuksella auton kimpussa kaiket illat, ja vaimo katselee telkkaria sisällä.
Eri asia on jos nainen joutuu tekemään niitä vasten omaa tahtoaan, jolloin työt tuntuvat raskailta ja ikäviltä. Silloin on tietysti epäoikeudenmukaista, jos toinen ei osallistu, ja siinä tapauksessa asiasta myös ruikutetaan työpaikoilla tai täällä.
mutta femakoille se on täyttä utopiaa.
Ei niille kannata edes selittää..munat ja kaikki kasvanut haaroihin..
Minuakin kiinnostaisi tietää, miksi ihmeessä emännän piti juuri teidän vierailunne aikana touhuta ihan valtavasti? Suorituspaineita vuoksenne? Vai onko emäntä yksinkertaisesti niitä tyyppejä, jotka eivät osaa organisoida ajankäyttöään ja sen vuoksi kaikki jää viime tippaan?
Se, että isäntä oli tekemättä mitään, saattoi johtua hänenkin tympääntymisestä emännän ainaiseen hösöttämiseen. Tiedän pareja, joissa näin on tilanne ratkaistu ja se on totta kai kiusallista vieraille, mutta väliin en itse menisi pysytellen diplomaattisesti vain sivustakatsojana.
Jos olisin sijassasi en ihan niin suoraan tekisi johtopäätöksiä vierailunne pohjalta. Menitte tavallaan itsekin mukaan ryhtymällä säälimään ja juoksemaan emännän tahdissa. Minä olisin jättänyt ukot kattamaan pöytää, nostellut parit kaljat kainalooni ja sanonut emännälle, että mennääs me naiset laittelemaan saunaa ihan ajan kanssa. Koska vierailunne ei erityisen viralliselta vaikuttanut voi vieraskin ottaa ohjat käsiinsä ja pysäyttää hösäämisen. Juuri tämän ominaisuuteni vuoksi olen saanut helpon vieraan maineen, koska tietynlainen suoruus voi joskus laukaista turhan jännittämisen ja kun joku vain sanoo, että haluaa jutella ja olla seurassa, niin harva siihen sanoo ei.
Myös vierailla olisi kuvaamassasi paikassa ihan hyvä olla - relax.
Oishan tuon keittiöhyrrän pitäny pystyä ennakoimaan tuleva tilanne ja valmistella se etukäteen. Itse antasin kyllä palautetta nyrkillä jos vieraat joutuvat valittamaan!!
Joutaa kuolla sukupuuttoon kaikki touhuavat naiset! MUNAT niillä pitää nykyään naisilla olla!
Miestä ei tartteta sen takia edes naimaan niitä, siitäkin selviävät omilla vehkeillään! ;)))
Ja vieraat perkele! Tuokaa ne omat soosinne tullessanne!
Kumma, kun sitä viinaa kannetaan kaksinkäsin, mutta ruokaa ootellaan kylässä suut auki kuin linnunpojat!!
HYVÄ HYVÄ !
paikka on hellan ääressä MUTTA ei ihan noin aloittajan otsikon mukaisesti.
Olen ollut jo kymmeniä vuosia sitä mieltä että mailman kehitys (siis naisen ja miehen kuva) on mennyt päin prinkkalaa. Silloin vanhaan hyvään aikaan kun nainen hoiti ruoat, lapset ja siivosi. EI ollut nykypäivän vaikeuksia.
Katselkaa ympärille vanhoja pariskuntia, ne on jumakauta vieläkin onnellisia!
No, oli noilla naisilla ennen aikaakin kun harva kävi palkkatöissä. Oli varmaan monille ihan turvallista kun oli selkeät roolijaot. Nykyään vaan on hieman kohtuutonta jos nainen hoitaa sekä työelämän että kotityöt mutta mies vain työelämän. Jos ei vaadi naiselta työssäkäymista ja on kykenevä tuomaan yksin riittävän rahamäärän niin toki voi noudattaa perinteistä roolijakoa. Mutta aika harva siihen kuitenkaan olisi enää valmis saati että pystyisi taloudellisesti...
ja varmaan ovat olleet joka hetki aivan helkkarin onnellisia liitossaan eikä ongelmantynkääkään ole koskaan ollut. :-D
On se kumma miten se herättää närää kun nainen tekee kotitöitä ja mies katselee telkkaria.
MUTTA kukaan ei koskaan närkästy kun se samainen mies vaihtaa siihen yhteiseen autoon öljyt tai poraa sen naisen ostamalle taululle ruuvinpaikan seinään samaan aikaan kun nainen juttelee tyttökaverin kanssa puhelimessa tai katselee Salkkareita telkkarista.
Herätkää nyt jo telaketjufemakot näkemään miten teette itsestänne naurettavia.
On se vähän niinkin, että ehkä ne mainitsemasi "femakot" on enempi täälläkin suunapäänä, me perinteisemmät naiset olemme oppineet pitämään mölyt mahassamme. Kuka siitä riitelystä kotihommienkaan osalta muka hyötyy?
Minä ainakin arvostan miesten tekemiä hommia, itselläni on iskias ollut jo nuoresta ja esim. lumityöt tietää viikon kipeää kävelyä, joten mies saa tehdä kaikki raskaat, nostoa vaativat hommat ja olen siitä kiitollinen!
Kotihommat sujuu itseltäni, isot matot mies tamppaa pyydettäessä ja olen itse ainakin oppinut sen, että sievästikkin voi miestä avuksi pyytää, ei tarvitse hurjana silmät palaen karjua työlistaa miehen edessä. :))
Ehkä teidän miestenkin pitää oppia pitämään puolianne, jos tunnette naisenne liikaa vaativan teiltä.
Ehkä se keskustelu aina silloin tällöin olisi paikoillaan, siihen kun keksisi vielä keinon, ettei se kummankaan ääni korottuisi ja muuttuisi palotorveksi keskustelun aikana. ;)
Että keskustelusta saataisiin rakentavaa, ei hajoittavaa..
palautetta...
Jos keskusteluihin osallistuu, niin voisiko olla mahdollista jättää SARKASMI pois?
Monilta ulkomaalaisilta keskustelu palstoilta saa bannit sarkasmista.
Kuka siitä hyötyy, paitsi masokisti itse?
Kyllä sarkasmi ja musta huumori on sitä parasta viihdettä!
Turha lässytys ja höpötys on aivan lapsellista!
Lisää piruiluja vain, hyvällä maulla ja huonollakin!
nimelläsi ja kuvalla JOS on kanttia?
Saisitko siitä kiksit ja ilmaisen hekuman puutteeseesi?
Älä naurata, hommaa Kalle-lehti, siellä on kuvia ja nimiä tuollaisille runkkareille.
Minkä numeron aloittaja tekee,jos jonkun mies ei osallistu kotiaskareihin. Miehenä minulta onnistuu niin kotiaskareet,kuin auton rempatkin ja kaupassa käynnit ja vielä jää aikaa omille harrastuksillekin. Enkä netissä kirjoittele,ai kuinka ahdistaa kun joutuu tekemään naisten ja miesten töitä. Minusta aikuinen ja raavasmies tekee siinä kotiaskareet,kuin nainenkin.
voikun oliskin mun mies edes niin sovinistinen että saisi käteensä joskus porakoneen, Tai edes saisi avattua tukkeutuneen viemärin lavuaarista.
Mutta ei, jos ei mun kädessä pysy porakone, ei taulu tule seinälle, Eikä kukaan kokoa IKEan kirjahyllyä.
"syvähuokaus" Huoh
Nyky-yhteiskunnassa on naisen tehtävä naisen työt ja miehen työt.
Mies on vara hahmo, jos sattuu nainen olemaan töissä pitempään kuin sovittu, voi silloin mies laittaa astiapesukoneen päälle.
Se naula porataan noin kerta vuoteen ja oljyt vaihdatetaan kaksi-kolme kertaa vuodessa. Hiukan toista kun jatkuva pyykkihuolto, ruan laitto ja kodinhoito. Olet erinomainen todiste miehestä, jolla ei ole käsitystäkään kauan äidilläsi noihin askareisiin menee aikaa. Joten kasva vähän, ja kokeile niitä "pikku"kodintöitä edes kerran niin tajuat ettei niitä kukaan huvikseen harrasta. Niin ehkä sinäkin joskus saat vaihdettua sen äidin naiseen.... ;)
Eiköhän se pariskunta ihan itse sovi niistä kotihommista..
Sinä et valitettavasti sanele ehtoja kuitenkaan kuin omaan parisuhteeseesi, jos omaat edes sellaista..
Minä ainakin pidän enempi miehisistä miehistä, kuin essua päällään puurtavasta kotihiirestä.
Ei kyllä paljon intohimoa herätä sellainen "varaäiskä". Sulla tieten kostuu paikat heti...?
Yksi roolien aivopesun tulos... Toivottavasti ette sentään lisäänny enää...
Mun mies on aika pitkälti samanlainen, tai oli.
Kun joskus harvoin tuli tuttavia kylään, saunomaan, illanistujaisiin tms. mieheni oli se joka piti seuraa vieraille ja mun paikka oli keittiö tai sitten lapsia nukuttamassa tms. ja aamulla sitten taas keittiössa siivoamassa jälkiä.
Ja sitten mun mitta tuli täyteen, ja sanoin kirosanalla voimistetusti, että meille ei tule enää ketään tai jos tulee, se olet sinä joka hoitaa lapset ja tarjoilun ja siivoilun.
Eipä ole vieraita enää näkynyt.
Meidän super"äiti"harrasti edellä mainittuja vuodatuksia vuosia. Ratkaisi asisian siten et siirsi vittunsa naapuriin piiaksi kommarille.Siel hoitaa vieraita pentuja ja käy myös töissä.Meil ei tarvinnut, oli kaikkea. No me kyllä pärjätään!! kaksosten kans.Liki vuoteen ei omia lapsia nähnytkään? Ei ole tullut mitään sellaista vastaan mitä ei olis pystytty tekemään..Ansiotyö ja metsätia hoidettu ainakin yhtähyvin kuin ennenkin.Eikä kukaan hauku su iltana et ahne porvari vietti vkl metässä.ONNEKSI!!!!! oli avioehto.Lähti liki samalla varustuksella millä tulikin...heh heh
Hauku omaa miestäsi, älä muiden. Valita omaa parisuhdetilannettasi, älä ystävien.
vastaa oikeaan viestiin....
Eipä tartte kauaa miettiä, miksi läksi vaimosi.
Tuollaista kielenkäyttöä ei odottaisi kuin joltain katuhuoralta, vaikka "mies" oletkin.
Tuleekohan kaksosistasikin yhtä räävittömiä ja huonokäytöksisiä, kuin isänsä?
Lapsiparat.
Minä miehenä olen aina tehnyt puolet kotitöistä seurustelusuhteissani, mutta vaimonipa haluaa tehdä kotityöt siksi, että häntä tyydyttää palvella minua. Se on kuulemma jopa seksuaalista tyydytystä, jonka hän saa "palvelustyttönä" olemisesta. Oli se aluksi aika outoa ja vieraiden nähden autan enemmän jottei kukaan ihmettele liikaa. Kahden kesken hän haluaa omasta tahdostaan kuitenkin tehdä kaiken ja palvella. Toki hemmottelen häntä kaikin tavoin vastavuoroisesti. Jos sellainen rooli on hänelle luonteva, miten kukaan voi tulla vaatimaan häntä olemaan toisenlainen? Hän on akateeminen, sivistynyt nainen.
Häh häh häh!
Akkas kävi mulla itteään naitattamassa ja opetin sen alistusseksiin, mistä
tykkäski oikein paljon!
Nuoletin kenkänikin sillä nartulla ja panin lopuksi persesilmään niin, että pukamat heilu!
Oleppa hyvä, hyvin koulutin narttus sulle!