Muutamassa ystävässä ärsyttävä piirre.
He ovat normaali kokoisia ja painoisia, mutta kun ollaan oltu esim. lomalla tai joulun jälkeen taikka juhlapyhien jälkeen jne.. Alkaa se valitus. "Kaksi kiloa tullut lisää, täytyy aloittaa laidutus". "Nyt täytyy aloittaa agkinson dietti." "Nyt tullut kolme kiloa lisää, täytyy alkaa käymään jumpalla." JNE....
Miksi ihmeessä täytyy muutamasta kilosta tehdä niin iso numero? Onko niin heikko itsetunto, ettei voi hyväksyä sitä muutamaa kiloa ja alkaa laihduttamaan ihan hiljaisuudessa? Käsittääkseni muutaman kilon vaihtelu painossa on ihan normaalia. Eikös se ole jo tressaavaa, kun täytyy jatkuvasti tarkkailla painoa, että pysyy juuri määrätyissä luvuissa?
He ovat normaali kokoisia ja painoisia, mutta kun ollaan oltu esim. lomalla tai joulun jälkeen taikka juhlapyhien jälkeen jne.. Alkaa se valitus. "Kaksi kiloa tullut lisää, täytyy aloittaa laidutus". "Nyt täytyy aloittaa agkinson dietti." "Nyt tullut kolme kiloa lisää, täytyy alkaa käymään jumpalla." JNE....
Miksi ihmeessä täytyy muutamasta kilosta tehdä niin iso numero? Onko niin heikko itsetunto, ettei voi hyväksyä sitä muutamaa kiloa ja alkaa laihduttamaan ihan hiljaisuudessa? Käsittääkseni muutaman kilon vaihtelu painossa on ihan normaalia. Eikös se ole jo tressaavaa, kun täytyy jatkuvasti tarkkailla painoa, että pysyy juuri määrätyissä luvuissa?
Vastaukset 3
Vanhimmat
pitäisikö paino sitten päästää seuraaville kymmenlukemille ihan tietoisesti,viisas havahtuu muutamaan ylikiloon ja korjaa tilanteen pikimiten.Tällä elämäntyylillä ollaan vielä eläkeiässäkin samoissa lukemissa ja mahdollisesti vältetty liuta liikalihavuudesta johtuneita sairauksia.Terveenä ja hoikkana siiis vanhuudenpäiville saakka.
Minun käsittääkseni tässä oli pointtina se, että kyseiset henkilöt nostavat asiasta kovan metelin sen sijaan, että vain itse toteaisivat muutaman lisäkilon kertyneen ja ilman mitään vouhkaamista lahduttaisivat ne pois.
Kyse on heikosta itsetunnosta, niin kuin arvelitkin, ja osittain myös siitä, että nykyinen kauneusihanne on niin sairaalloisen laiha, että jokaisen ainakin normaalipainoisen tai sitä isokokoisemman naisen KUULUU vähintään olla laihduttavinaan.
Ravitsemustutkija Patrik Borgin mukaan usein toistuva "laihduttelu" lihottaa, eikä siis ole mitään mieltä pudottaa vähän väliä niitä muutamaa kiloa. Siinä nimittäin käy näin: nopeasti pudotetuista kiloista on suurin osa lihasta. Pienemmässä kropassa on näin laihdutuksen tuloksena entistä suurempi osa rasvaa. Lihas kuluttaa enemmän kuin läski, joten lihaksensa laihduttanut lihoo entiselleen entistä pienemmällä ruokamäärällä. Syntyy jatkuva noidankehä, jota vielä ruokkivat naistenlehtien vuodenvaihteen ja kevään laihdutusnumerot, joissa harvoin opetetaan järkevää, maltillista painonhallintaa.
Muutaman kilon painonvaihtelu on normaalia, varsinkin hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, joilla myös hormonitoiminta vaikuttaa painoon. Suuri osa vaihtelusta johtuu nestetasapainon vaihtelusta eikä edes ole mitään "oikeaa" lihomista.
Terveyden kannalta ei ole välttämätöntä olla mahdollisimman laiha. Jossain tutkimuksessa pisimpään olivat eläneet lievästi ylipainoiset, joiden painoindeksi oli 27:n kieppeillä. Hysteerinen painon vahtiminen ei siis ole tarpeen, psyykkiselle terveydelle se on suorastaan tuhoisaa.