Ollaan nyt sitten mitä mieltä tahansa tuosta meidän Latva-Raskusta, mutta viisaan kirjotuksen oli se tehnyt tämän päivän 28.12 Ilkka lehteen. Itellekin selkesi tämä kunta ja valtio suhde.
Kannattaa lukea.
Kannattaa lukea.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Esimerkiksi kiinteistöveron poistaminen toisi yli miljardin euron vajeen kuntatalouteen. Mitä tuo vaje käytännössä tarkoittaisi?"
Niin mitä? Käsittääkseni kukaan ei ole ehdottanut kiinteistöveron poistamista, vaan paremminkin sen korottamista. Toiseksi valtion rahoitusosuuden kasvattamisen pitäisi samalla johtaa päätäntävallan ja verotuksen painopisteen siirtämistä takaisinpäin valtiolle, mikä saattaisikin olla hyvä juttu nykyisessä kunnallishallinnon rappiotilassa.
Asiasta lisää kiinnostuneille: http://www.soininvaara.fi/2010/12/28/verotyoryhman-mietinto-2-kiinteistovero/
Eihän Latva-Rasku jutussa väittänyt mitään siitä, että kiinteistöveroa halutaan/ehdotetaan/pitää poistaa. Lainaamasi lause oli esimerkki mittasuhteista. Palstalaiset voivat tarkistaa asian jutusta, joka löytyy osoitteessa
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=554336
Selkeä juttu. Monesti menee puurot ja vellit meillä kansalaisilla sekaisin. Latvarasku näkee kokonaisuuden ja tuo sen selkeästi esiin.
Hyvä paavo!
Kas jos valtion ja kuntien tehtävien jaot olisivat noin helppoja ratkaisuja, niin miksi ei tehtäviä ole siirretty jo aikaisemmin kunnilta valtiolle? Onhan kansanedustajina jo nyt ollut mittava edustus kuntien viranhaltijoita. Kyllä kuntienkin pitää tuntea vastuu vähäosaisista. Kunnan mankelinhan kaikki kuntalaiset kasvaessaan menevät ja osa päätyy syystä tai toisesta vähäosaisiksi. Latvarasku viittaa ilmeisesti siihen, että tyly sosiaalitäti säästää kunnan kukkaroa. Myötämielinen törsää, eli valtio saisi itse maksaa myötämielisemmän sosiaalipolitiikan. Mutta ei kai se noin mustavalkoista käytännössä ole. Sosiaalitätien ymmärrys ja neuvonta voisi saada asiakkaissa aikaan myös henkistä pääomaa. Se ei maksa mitään.
Kirjoituksessa ei käsitelty ollenkaan niitä asioita, jotka ovat tulevina vuosina valtion- ja kuntatalouden kannalta tärkeimpiä. Henki oli enemmänkin sellainen, että valtiolta lisää rahaa tai ainakin hommat valtion hoidettaviksi.
Mistähän se valtio ne rahat ottaa? Keskeisimmät kysymykset ovat mielestäni ensinnäkin arviointi,mitä palveluja ylensäkään verorahoilla ja kenelle kustannetaan. Toisekseen pitää löytää keinot, joilla palvelujen tuotanto saadaan mahdollisimman laadukkaaksi mahdollisimman pienillä kustannuksilla.
Nyt menneen ajan virkamiehet tuntuvat vain puolustavan hallintoa eikä asiakkaiden parasta.
LatvaRaskun kirjoitus oli mun mielestä selkeä siksi, että siitä tuli kokonaiskuva siitä, missä mennään. Koko ajanhan eduskunnassa edustajat ajavat sitä ja tätä kuntien vastuulle. Kuntien velvollisuudet kasvaa, ja kansa on tyytymätöntä.
Eduskunta siis tekee lakeja, juuri niitä lakeja, joilla säästetään tai lisätään kuntien velvoitteita. Kunnat sitten on hyvässä tai huonossa maineessa sen mukaan, miten ne selviävät.
Monet kansanedustajaehdokkaat nyt myös kilpaa esittävät niitä ja näitä etuja. Ei leikata sieltä, eikä leikata täältä, mutta miten kunta selviää jos ei kerran ole rahaa...
On ihan oikein miettiä, miten rahat jaetaan kunnan ja valtion välillä.
ei kirjootuksessa hallintoa puollustettu. Kirjootus oli selkeä puollustus hoitaja ja hoivaajia ja opettajia kohtaan. Jos 80 % menee niiden palkkoihin, ei 20 % jos se on hallintoo, kovin iso säästöerä oo.
Hyvä oli kirjootus
Hienoa, että meillä lapualaisilla on kaksi potentiaalista ehdokasta. Latva-Raskun tiedoilla olisi eduskunnassa käyttöä.
Miksi pitää hoitajia ja opettajia puolustaa? Meinaako valtio irtisanua ne? Latvaraskusta siis kansanedustaja, muuten saa kunnan tyäntekijät kenkää?? Mä en nyt kylllä käsitä yhtään.
kirjoituksessa tässä viimeen ollu juurikaan painavuutta, vaaliraamatusta valittuja yksinkertaasia lauseita vaan. Tuollaisia minäkin osaan kirjoittaa.
On se ihan hyvä ymmärtää se että mihin ne kuntien rahat suurimmaksi osaksi uppoaa. Ihan älytön homma muuten, että 80 prossaa kuntien rahoista menee ihmisten hoitamiseen ja koulutukseen. Ja lisää ainakin hoitajia tulevaisuudessa tarvitaan. Panee kyllä miettimään.
koulutus ja hoitopuoli ovat juuri kuntien perustehtäviä, sinnehän ne rahat tietysti menevät. Mihinkäs se kunta paljon muuhunkaan isoja rahoja tarvitsee..
kyllä ehdokkaita, mutta on suurta itsepetosta uskoa että olisi kaksi potentiaalista ehdokasta.
selvyyksiä kirjoitteli. Se siitä.
Ei muuten kumpikaan mene läpi.Äänet jakautuu liiaksi.Tyhmää porukkaa.
Tuskimpa nyt sentään 1000 ääntä hyvä jos 300.Ei taida eläkeikäistä monikaan nuorempi äänestää.g
Alle 30 vuotiaista äänestää vain 30 % yli 60 vuotiaista yli 80%. Jos on hyvin koulutettu, äänestysprosentti kasvaa...ei koulutetut äänestää huonosti.
Että se siitä. Kyllä ikäihminen voi saada äänivyöryn.
Ääni Paavolle!