Onko mahdollista, että järkisuhteesta (yhdessäolo enemmän järjen kuin tunteen sanelemaa) voisi ajan myötä kehittyä "suuri rakkaus"? Eli voiko alun lähinnä ~platoninen ystävyys~ syventyä rakkaudeksi?
Eli jos ~eroottinen~ vetovoima väliltämme puuttuu...
Kokemuksia kenelläkään?!
Eli jos ~eroottinen~ vetovoima väliltämme puuttuu...
Kokemuksia kenelläkään?!
Vastaukset 17
Vanhimmat
jos välillenne syntyy rakastuminen, jota kummankaan järki ei estä.
Se siitä ja sen suuruudesta sitten... Ei ole kokemusta.
Eli äijä on ~mukava~ muttei aiheuta ~panetusfiiliksiä~?
...niin... ja mun mielestä se ~eroottinen~ vetovoima on yks parisuhteen ydinasioita
mut prätkää voi rakastaa järkevästi, hellien ja huolehtien
Minä uskon, että jos tunteenpaloa ei alunperinkään ole, niin ei aika sitä mukanaankaan tuo. Kiintymystä ja ystävyyttä hyvinkin, muttei intohimoa.
Kokemusteni mukaan tunteilla on ennemminkin tapana laantua ajan saatossa ja siitä seuraa joko ero tai kulissiliitto. Sitäpaitsi tunnevajauksella on tapana täyttyä. Jos oma kumppani ei sitä täytä, sen täyttää joku muu ja siitähän seuraa joko pettäminen, ero tai molemmat.
sinänsä mahdollista, tunteehan läheisiin ystäviinkin tietynlaista rakkautta, mutten ymmärrä, kuinka tuollainen ystävyyssuhde voisi olla parisuhde sanan varsinaisessa merkityksessä. Tai siis kun ei mun ainakaan tuu mitään fiboja kavereista, edes existä.
?
Monet etsivät tunteenpaloa ja fiboja; niillä on taipumu hävitä parin vuoden kuluessa ja sitten uutta kehiin.Pitää tuntua jossain tai sitten rakastuminen tapahtui salamannopeasti...ja pyh.
Ystävyys harvoin katoaa. Ja jos minun kumppanini olisi minun paras ystäväni, niin olisin iloinen. Ei seksi ole tärkeintä, se on 1/3 suhteesta. Muut osat ovat yhteiset arvot ja elämäntavoitteet. Minä en kaipaa hullaantumista ja ihastumista, vaan kiintymystä puolin ja toisin.Semmoista, joka ei katoa kun fibat ja himot katoavat.
mutta kemiaa kertakaikkiaan pitää löytyä, koska se kannattelee pitkälle arjessakin.
Ystävyys katoaa siinä missä rakkauskin, jos mikään ei sitä ystävyyttä kannattele tai mitään yhteistä ei ole. Pelkkä ystävyyssuhde harvoin johtaa rakkaussuhteeseen, mutta rakkaussuhde hyvinkin usein ajautuu ajan myötä pelkäksi ystävyyssuhteeksi. Rakastumiseen tarvitaan tietyt tekijät ja ne tekijät ovat olemassa aina alkumetreiltä lähtien, eli tietynlaista kemiaa ja intohimoa pitää olla, muuten suhde jää platoniseksi. Niin, ja siitä seksistä,...se on rakkaussuhteessa aivan toisenlaista kuin ystävyyssuhteessa, niitä ei voi edes verrata ;)
päälle mitään tulis. Parin vuoden päästä vähintään ero. Järki ja rakkaus ei sovi samaan lauseeseen. Mutta tietynlainen balanssi ystävyyden ja intohimon välillä on ihanteellinen. Molempia on pakko olla, että jatkuisi pidempään. Niin ja se oikea tuoksu :)
Mutta voi platoninen ystävyys syventyä rakkaudeksi, rakkaussuhteeksi, uskon kyllä siihen, vaikkei itsellä olekaan sellaisesta varsinaista kokemusta.
eroottinen vetovoima on pakollista. ilman ei tuu mitään.
voihan se syttyä myöhemmin.
on mahdollista, kun ihmisen tunteista on kyse :) Kaveruudesta kumppaniksi..siltikin jos ei ole edes pientä kipinää ei voi syttyä isoa roihua.
http://www.youtube.com/watch?v=lrpXArn3hII
Vastaukset ovat kovin "nykyaikasia". Ei ihmekään että kumppanit vaihtuvat ja joku jopa niin kokenut, että pystyy vertailemaan intiimiä kanssakäymistä ystävän ja seurustelukumppanin välillä.
Mikä sen ihanampaa, kuin ystävä joka on myös rakastettu ja tietää kaiken...oikeat vivut ja nappulat...osaa säätää tunnelman kohdilleen...
"Näin alkaa rakkaus, hiljainen aavistus, on hiipinyt sun eteiseen ja sieltä sydämeen...."
mutta aikuinen ei rakastu......sellainen on peruskoululaisten pussauskoppi lälllätyksiä
eroottinen väkivoima puuttuu vaikka olisitte kuinka ystäviä et tule sietämään häntä kovinkaan pitkään...
Miksi edes kysyt? Jos ei ole eroottista ei voi olla yhteistä tulevaisuutta.Sellainen ihminen vain on....