Mitenhän voisin päästä pois maailmasta? Olen siis 22v nainen joka sairastaa parantumatonta fibromyalgiaa sekä masentunut olen ollut jo 10-vuotiaasta. Masennukseen oon kokeillut n.10-11 eri masennuslääkettä huonoin tuloksin. Terapiaakin on ollut vuosia. Ystäviä ei ole, enkä tiedä mistä niitä voisi saadakaan, kun ei opiskele tai ole töissä. Nuorille kouluttamattomille on usein vain fyysisesti aika raskasta työtä, paljon seisomista jaloilla tai istumista kassatyössä. Sen lisäksi olen todella huono rahojen kanssa, päässälasku onnistuu huonosti ja stressi vain pahentaisi oireitani.
Ulkomaille muutosta oon haaveillut jo pitkään, olenhan vaihtelunhaluinen ihminen ja nyt tässä samassa kaupungissa ollut jo melkein kymmenisen vuotta. En vain tiedä miten sekään onnistuisi kun ei ole työkokemusta ja ei rikkaita vanhempia auttamassa.
Tilanteeni on siis aika onneton. Oliko Sveitsissä edelleen se eutanasiaklinikka? Sekin tietysti maksaisi eikä mulla ole sitä rahaa.
Itsemurhaa ajatellen oon liian arka, enkä haluaisi sellasta tuskaa omille vanhemmillekaan... kannattaisiko aiheuttaa itselle tahallaan syöpä? Miten se onnistuisi?
Kiitos ehdotuksista.
Ulkomaille muutosta oon haaveillut jo pitkään, olenhan vaihtelunhaluinen ihminen ja nyt tässä samassa kaupungissa ollut jo melkein kymmenisen vuotta. En vain tiedä miten sekään onnistuisi kun ei ole työkokemusta ja ei rikkaita vanhempia auttamassa.
Tilanteeni on siis aika onneton. Oliko Sveitsissä edelleen se eutanasiaklinikka? Sekin tietysti maksaisi eikä mulla ole sitä rahaa.
Itsemurhaa ajatellen oon liian arka, enkä haluaisi sellasta tuskaa omille vanhemmillekaan... kannattaisiko aiheuttaa itselle tahallaan syöpä? Miten se onnistuisi?
Kiitos ehdotuksista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
todella itsellesi syöpäkivut? Se tauti kun ei päästä uhriaan helpolla. Kirjoitat, että et halua tuottaa vanhemmillesi tuskaa tekemällä itsemurhan. Jos nyt sattuisit kuolemaan johonkin tappavaan tautiin, surisivat vanhempasi sinua silloinkin. Olet ollut tosi kauan masentunut. Olet oikeassa siinä, että on vaikeaa keksiä ratkaisua, mikä helpottaisi olotilaasi, koska et ole saanut lääkkeistä etkä terapiasta apua. Pystytköhän puhumaan vanhemmillesi vaikeuksistasi? Toivon sinulle kuitenkin voimia ja ehkäpä joku osaa neuvoa konkreettisempaa apua.
Niin. Jotain hubaa pitäis keksiä. Onko fibromyalgiaa sairastavilla mitään kerhoa tms.? Tai mene jonnekin Taiji-tunneille. Liikunta ylipäätään ja erityisesti ryhmäliikunta tulis mulle mieleen. Mutta mistä voisit olla kiinnostunut?
"Hyvin käytetty päivä antaa hyvän unen, samoin hyvin käytetty elämä rauhallisen kuoleman." (Leonardo Da Vinci)
"Itkin, kun olin ilman kenkiä, kunnes tapasin ihmisen, joka oli ilman jalkoja." (Helen Keller)
Unohda itsesi vähäksi aikaa ja elä elämää, omaasi, etsi sitä, tee ja toimi. Onni asuu omassa taskussa, jos olet onneton, olet itse valinnut tiesi. Sairauttasi en vähättele, sen kanssa pitää tulla sujuiksi, oletko koskaan ajatellut tai hakenut luontaishoitopuolelta apua. Kaikki tiet ja polut tulee tutkia, vasta sen jälkeen voi, osaa päättää, onko elämässä onnea vai onnettomuutta.